Nuoruuden epäterveelliset elintavat näkyvät nopeampana biologisena vanhenemisena aikuisuudessa
16.11.2022 08:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Murrosikä on nopean kasvun aikaa. Erilaisille riskitekijöille altistumisella voi siksi olla erityisen haitallisia vaikutuksia elimistön rakenteeseen ja toimintaan. Esimerkiksi epäterveellisillä elintavoilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia myöhempään terveyteen, kuten Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selviää.
Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia erilaisia elintaparyhmiä nuoruudessa voidaan tunnistaa ja onko alaryhmien välillä havaittavissa eroja biologisessa ikääntymisnopeudessa myöhemmin varhaisessa aikuisuudessa. Biologisen ikääntymisen mittareina käytettiin useita epigeneettisiä kelloja, joiden avulla elinikään yhteydessä olevia tekijöitä voidaan tutkia jo henkilöiden elinaikana. Epigeneettisten kellojen avulla henkilön biologista ikää voidaan arvioida verinäytteestä eristetyn DNA:n metylaatiotasojen perusteella.
– Tunnistimme viisi alaryhmää, jotka erosivat toisistaan nuoruuden elintapojen suhteen, kertoo väitöskirjatutkija Anna Kankaanpää liikuntatieteellisestä tiedekunnasta ja Gerontologian tutkimuskeskuksesta.
Valtaosa tutkittavista kuului kolmeen ensimmäiseen ryhmään, joissa noudatettiin yleisesti terveellisiä elintapoja. Tutkittavista noin 10 % kuului neljänteen ryhmään, jossa painoindeksin mukainen ylipaino oli selvästi yleisempää kuin muissa ryhmissä. Viides ryhmä oli elintavoiltaan epäterveellisin. Heillä päivittäinen tupakointi, alkoholinkäyttö ja vähäinen fyysinen aktiivisuus oli yleisempää kuin muissa ryhmissä. Tähän ryhmään kuului noin 16 % tutkittavista.
– Havaitsimme, että tunnistettujen alaryhmien välillä oli eroja biologisessa ikääntymisessä jo varhaisessa aikuisuudessa, Kankaanpää jatkaa. Tutkittavat, jotka noudattivat epäterveellisiä elintapoja ja joiden painoindeksi oli korkea, olivat keskimäärin biologiselta iältään vanhempia kuin terveellisiä elintapoja noudattavat.
Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaista kaksosaineistoa. Identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia vertaamalla pystyttiin arvioimaan havaittujen erojen taustalla vaikuttavien ympäristö- ja perintötekijöiden osuutta.
– Yllättäen havaitsimme, että havaitut erot biologisessa vanhenemisessa selittyivät suurelta osin nuoruuden elintapojen ja biologisen vanhenemisen taustalla vaikuttavilla yhteisillä perintötekijöillä, Kankaanpää kertoo.
Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään biologiseen vanhenemiseen ja eliniän odotteeseen liittyviä elintapatekijöitä. Tulokset viittaavat siihen, että elintapoihin liittyvät erot biologisessa vanhenemisessa näkyvät jo varhaisessa aikuisuudessa. Samat perintötekijät saattavat säädellä sekä käyttäytymistä että vanhenemisen etenemistä.
Tutkimus toteutettiin Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteistyönä. Tutkittavat olivat suomalaisen kaksoskohortin nuorempia 21‒25-vuotiaita kaksosia. Tutkittavien elintapoihin liittyviä tekijöitä nuoruudessa eli painoindeksiä, tupakointia, alkoholinkäyttöä ja fyysistä aktiivisuutta selvitettiin kyselylomakkeilla 12-, 14- ja 17-vuotiaina.
Tutkimusprojektia johtaa apulaisprofessori ja akatemiatutkija Elina Sillanpää. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettava projekti toteutetaan yhteistyössä Suomen Molekyylilääketieteen instituutin ja Jyväskylän yliopiston Ihmistieteiden Metodikeskuksen (IHME) kanssa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, EC GenomEUtwin -projekti sekä Sigrid Juseliuksen, Yrjö Jahnssonin ja Juho Vainion säätiöt.
Alkuperäisjulkaisu:
Anna Kankaanpää, Asko Tolvanen, Aino Heikkinen, Jaakko Kaprio, Miina Ollikainen & Elina Sillanpää. The role of adolescent lifestyle habits in biological aging: A prospective twin study. https://doi.org/10.7554/eLife.80729
Lisätietoa:
Anna Kankaanpää
Väitöskirjatutkija
anna.k.kankaanpaa@jyu.fi
+358 40 589 5977
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Akatemialta rahoitusta Jyväskylän yliopistoon biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimukseen12.6.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) myönsi rahoituksen 42 uudelle akatemiatutkijalle. Lisäksi toimikunta rahoitti 75 akatemiahanketta, joissa on mukana yhteensä 100 osahanketta. Jyväskylän yliopistossa rahoituksen sai kaksi uutta akatemiatutkijaa ja yksi akatemiahanke, yhteensä kaksi miljoonaa euroa.
Kuitulisä tehoaa rasvamaksaan – vaikutus riippuu suolistomikrobiston lähtötasosta12.6.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tutkittiin ensimmäistä kertaa ihmisillä prebioottisen ksylo-oligosakkaridi-ravintokuidun vaikutusta rasvamaksaan. Tulokset osoittavat, että kuitulisä voi vähentää haitallisten aineenvaihduntatuotteiden määrää suolistossa ja siten parantaa maksan terveyttä. Suolistomikrobiston koostumus ennen ravintolisää vaikuttaa siitä saatavaan hyötyyn.
Suomen Akatemialta lähes 5 miljoonan euron rahoitus Jyväskylän yliopiston tutkijoille luonnontieteiden tutkimukseen11.6.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle merkittävää tutkimusrahoitusta. Rahoituksen saivat neljä uutta akatemiatutkijaa ja neljä akatemiahanketta. Myönnetyn rahoituksen kokonaismäärä on noin 4,8 miljoonaa euroa, ja se vahvistaa yliopiston korkeatasoista tutkimusta luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan aloilla.
Perhekeskukset tukevat vanhempien tiimityötä niin vauva-aikana kuin ero- ja ristiriitatilanteissa11.6.2026 08:28:25 EEST | Tiedote
Perhepalveluilla on keskeinen rooli vanhemmuuden tukemisessa tilanteessa, jossa syntyvyyden vahvistamista pohditaan myös taloudellisten kannustimien kautta. Perhekeskuksissa vanhempia autetaan toimimaan tiiminä aina vauva-ajasta mahdollisiin ero- ja riitatilanteisiin. Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan perhekeskusten tarjoama tuki rakentuu kolmelle keskeiselle toimintatavalle, joita tulisi hyödyntää palveluissa nykyistä johdonmukaisemmin.
Finnish family centres provide support for coparenting from infancy to divorce and conflict situations11.6.2026 08:28:25 EEST | Press release
Family services play a key role in supporting parenthood, particularly in a context where efforts to increase birth rates are reinforced through financial incentives. Family centres assist parents in working collaboratively from the transition into parenthood, and they also provide support in situations involving conflict or divorce. According to a recent study by the University of Jyväskylä, the support provided by family centres is based on three key work practices that should be used more consistently in services.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
