Nuoruuden epäterveelliset elintavat näkyvät nopeampana biologisena vanhenemisena aikuisuudessa

Murrosikä on nopean kasvun aikaa. Erilaisille riskitekijöille altistumisella voi siksi olla erityisen haitallisia vaikutuksia elimistön rakenteeseen ja toimintaan. Esimerkiksi epäterveellisillä elintavoilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia myöhempään terveyteen, kuten Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selviää.

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia erilaisia elintaparyhmiä nuoruudessa voidaan tunnistaa ja onko alaryhmien välillä havaittavissa eroja biologisessa ikääntymisnopeudessa myöhemmin varhaisessa aikuisuudessa. Biologisen ikääntymisen mittareina käytettiin useita epigeneettisiä kelloja, joiden avulla elinikään yhteydessä olevia tekijöitä voidaan tutkia jo henkilöiden elinaikana. Epigeneettisten kellojen avulla henkilön biologista ikää voidaan arvioida verinäytteestä eristetyn DNA:n metylaatiotasojen perusteella.

– Tunnistimme viisi alaryhmää, jotka erosivat toisistaan nuoruuden elintapojen suhteen, kertoo väitöskirjatutkija Anna Kankaanpää liikuntatieteellisestä tiedekunnasta ja Gerontologian tutkimuskeskuksesta.

Valtaosa tutkittavista kuului kolmeen ensimmäiseen ryhmään, joissa noudatettiin yleisesti terveellisiä elintapoja. Tutkittavista noin 10 % kuului neljänteen ryhmään, jossa painoindeksin mukainen ylipaino oli selvästi yleisempää kuin muissa ryhmissä. Viides ryhmä oli elintavoiltaan epäterveellisin. Heillä päivittäinen tupakointi, alkoholinkäyttö ja vähäinen fyysinen aktiivisuus oli yleisempää kuin muissa ryhmissä. Tähän ryhmään kuului noin 16 % tutkittavista.

– Havaitsimme, että tunnistettujen alaryhmien välillä oli eroja biologisessa ikääntymisessä jo varhaisessa aikuisuudessa, Kankaanpää jatkaa. Tutkittavat, jotka noudattivat epäterveellisiä elintapoja ja joiden painoindeksi oli korkea, olivat keskimäärin biologiselta iältään vanhempia kuin terveellisiä elintapoja noudattavat.

Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaista kaksosaineistoa. Identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia vertaamalla pystyttiin arvioimaan havaittujen erojen taustalla vaikuttavien ympäristö- ja perintötekijöiden osuutta.

– Yllättäen havaitsimme, että havaitut erot biologisessa vanhenemisessa selittyivät suurelta osin nuoruuden elintapojen ja biologisen vanhenemisen taustalla vaikuttavilla yhteisillä perintötekijöillä, Kankaanpää kertoo.

Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään biologiseen vanhenemiseen ja eliniän odotteeseen liittyviä elintapatekijöitä. Tulokset viittaavat siihen, että elintapoihin liittyvät erot biologisessa vanhenemisessa näkyvät jo varhaisessa aikuisuudessa. Samat perintötekijät saattavat säädellä sekä käyttäytymistä että vanhenemisen etenemistä.

Tutkimus toteutettiin Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteistyönä. Tutkittavat olivat suomalaisen kaksoskohortin nuorempia 21‒25-vuotiaita kaksosia. Tutkittavien elintapoihin liittyviä tekijöitä nuoruudessa eli painoindeksiä, tupakointia, alkoholinkäyttöä ja fyysistä aktiivisuutta selvitettiin kyselylomakkeilla 12-, 14- ja 17-vuotiaina.

Tutkimusprojektia johtaa apulaisprofessori ja akatemiatutkija Elina Sillanpää. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettava projekti toteutetaan yhteistyössä Suomen Molekyylilääketieteen instituutin ja Jyväskylän yliopiston Ihmistieteiden Metodikeskuksen (IHME) kanssa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, EC GenomEUtwin -projekti sekä Sigrid Juseliuksen, Yrjö Jahnssonin ja Juho Vainion säätiöt.

Alkuperäisjulkaisu:

Anna Kankaanpää, Asko Tolvanen, Aino Heikkinen, Jaakko Kaprio, Miina Ollikainen & Elina Sillanpää. The role of adolescent lifestyle habits in biological aging: A prospective twin study. https://doi.org/10.7554/eLife.80729

Lisätietoa:

Anna Kankaanpää

Väitöskirjatutkija

anna.k.kankaanpaa@jyu.fi

+358 40 589 5977