Ohran perimä ratkaistiin – viljelijöiden lisäksi panimoille ja tislaamoille luvassa uusia mahdollisuuksia

Kymmenen vuotta kestäneessä kansainvälisessä suurhankkeessa Suomea edustavat tutkijat Alan Schulman ja Jaakko Tanskanen Helsingin yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta Lukesta.

Viiteperimäksi valittiin yhdysvaltalainen jo aiemmin hyvin tutkittu mallasohralajike Morex, jota viljellään laajasti. Jatkossa muiden lajikkeiden perimää verrataan tähän perimältään hyvin puhtaaseen ja yhtenäiseen linjaan. Tieteelle perimänsä antanut kasvi on tallennettu Gaterslebenin geenipankkiin Saksaan.

– Kasvien perimät ovat usein hyvin suuria, ohralla se on lähes kaksinkertainen ihmisen perimään verrattuna, Biotekniikan instituutin ryhmänjohtaja professori Schulman selittää työn laajuutta.

Ohraa on viljelty jo noin 12 000 vuotta sen hyvien ravintoarvojen ja korkean kuitupitoisuuden ansiosta. Ohran merkitys on yhä hyvin merkittävä sekä elintarvikealalle että rehutuotannolle. Maailman elintarvikejärjestö FAO:n tilastojen mukaan ohra on Suomen viljellyin kasvi ja Euroopassakin toiseksi viljellyin heti vehnän jälkeen.

– Tärkeintä on, että tutkimuksen ansiosta saamme tulevaisuudessa parempia satoja. Perimä auttaa jalostamaan lajikkeita, jotka kestävät esimerkiksi paremmin kuivuutta ilmastonmuutoksesta kärsivillä alueilla sekä lajeja, jotka eivät ole yhtä haavoittuvaisia kasvisairauksille, Schulman sanoo.

Panimoteollisuudelle ja mallasohran jalostukselle tutkimus avaa uusia ovia. Ohran perimässä on monia geenejä, jotka koodaavat tärkkelystä sokereiksi pilkkovia entsyymejä. Nämä tunnetaan amylaaseina ja juuri ne vaikuttavat ohran mallastukseen.

Schulmanin mukaan monet panimot ovat seuranneet kiinnostuneena tutkimusta, sillä nyt eroja eri maltaiden avulla voidaan tutkia helposti. Esimerkiksi erikoisoluiden kehittelyyn perimän selvittäminen antaa aivan uusia mahdollisuuksia.

– Tämä on myös kulttuurisesti merkittävä asia, sillä vanhimmat löydökset oluesta ulottuvat aina 5 000 vuoden taakse.

DNA:n rakenne julkaistiin vuonna jo 1953, mutta viime vuosina geenitutkimuksessa käytetty tekniikka on kehittynyt nopeasti. Ihmisen perimä saatiin selvitettyä vuonna 2003. Kuvaavaa on, että selvitystyö voitaisiin toteuttaa nykypäivänä 10 000 kertaa halvelmmalla.

Lisätiedot:

Alan Schulman
040 768 2242
alan.schulman@helsinki.fi
@alanhschulman