Oikeistopopulismi ruokkii rasismia
16.3.2021 09:25:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Rasismi kuitenkin elää ja kukoistaa Suomessa samalla tavalla kuin antifeminismi ja suoranainen naisviha. Yksi syy rasismin kasvamiseen on oikeistopopulismi.
Kulttuurintutkijat Tuija Saresma ja Sanna Karkulehto Jyväskylän yliopistosta ja Piia Varis Tilburgin yliopistosta Alankomaista tarkastelevat vastikään ilmestyneessä artikkelissaan oikeistopopulistien levittämää naisvihaa ja rasismia. Tutkimuksen nimi on suomeksi ”Sukupuolittunutta väkivaltaa verkossa: Vihapuhe naisvihan ja rasismin risteämänä”.
– Rasismi on ominaista ”meidän” ja ”toisten” eroa lietsovalle oikeistopopulismille, Saresma kuvaa. Eronteko sukupuolen ja ihonvärin perusteella liittyy populistijohtajien politiikkaan, ja sillä pyritään oikeuttamaan toisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Oikeistopopulismia tapaa yhtä lailla Suomesta ja Saksasta, Unkarista ja Yhdysvalloista.
Oikeistopopulismilla viitataan artikkelissa eri maissa leviävään poliittiseen ideologiaan, nationalismiin, jossa kansakunnan vihollisiksi nimitetään esimerkiksi maahanmuuttajia tai monikulttuurisuuden kannattajia. Oikeistopopulismissa nostetaan valkoisuus luonnolliseksi ja kansaan kuulumista merkitseväksi ominaisuudeksi samaan tapaan kuin mieheys on ollut luonnollinen johtajan ominaisuus – ja on edelleen oikeistopopulistipiireissä.
Artikkelissa tarkasteltiin kahden oikeistopopulistin, Suomen Perussuomalaiset -puolueen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon ja Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trumpin sosiaalisen median viestejä. Kävi ilmi, että näiden vaikutusvaltaisten valkoihoisten miespopulistien tunteilla pelaavat some-postaukset pyrkivät lietsomaan rasismia rodullistettuja kohtaan ja ne kohdistuvat erityisesti naisiin. Molempien taktiikkaan kuuluu samanaikainen rasismilla flirttailu ja sen kieltäminen. Kumpainenkin hyökkää sosiaalisen median palveluissa yksittäisiä, nimeltä mainittuja naisia vastaan tarkoituksenaan vahingoittaa ja hiljentää. Kumpikaan ei pyydä anteeksi sanomisiaan.
Tutkijat korostavat, että naisiin ja rodullistettuihin kohdistuva häiritsevä some-viestintä on digitaalista väkivaltaa, ja että se myös lisää muitakin kuin sanallisia väkivallan ilmenemismuotoja. Se tekee tilaa rasistiselle ja naisiin kohdistuvalle väkivallalle. Rasistisella puheella on seurauksia. Siksi on tärkeää kitkeä tiettyihin ihmisryhmiin kohdistuvaa halventava puhe ja tuomita rasistiset ja naisvihamieliset viestit.
YK:n rasisminvastaista päivää vietetään 21.3.
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Tuija Saresma, Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, e-mail: tuija.saresma@jyu.fi
Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, +358 40 8461395, anitta.kananen@jyu.fi
Julkaisu:
Saresma Tuija, Sanna Karkulehto & Piia Varis (2021) Gendered violence online. Hate speech as an intersection of misogyny and racism. Teoksessa Violence, Gender and Affect. Interpersonal, Institutional and Ideological Practices, s. 221–243. Toimittaneet Marita Husso, Sanna Karkulehto, Tuija Saresma, Aarno Laitila, Jari Eilola & Heli Siltala. Lontoo: Palgrave Macmillan. DOI: 10.1007/978-3-030-56930-3_11
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Vuosijuhla 2026: tunnustuksia yliopistoyhteisön huipputekijöille4.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto vietti vuosijuhlaa 4.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Jyväskylän yliopistosäätiö myönsi yhdeksän palkintoa, kaikki arvoltaan 3 000 euroa. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto 5 000 euroa.
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uusi raportti: Elämäntavat ratkaisevia luontokadon pysäyttämisessä – Suomi mukana vertailussa3.3.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Maailmanlaajuinen tutkimus osoittaa, että ruoka aiheuttaa jopa 84 % elämäntapojemme luontojalanjäljestä. Raportti kehottaa hallituksia toimimaan ennen lokakuussa Armeniassa järjestettäviä tärkeitä biodiversiteettineuvotteluja.
Cefmof-säätiön rahoitus vauhdittaa Jyväskylän yliopiston vetytutkimusta2.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella aloitti tammikuussa uusi apulaisprofessori, Ali Davoodi, jonka tutkimus keskittyy vetytutkimukseen ja kestävien energiajärjestelmien kehittämiseen. Tehtävä rahoitetaan Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiön myöntämällä vetytutkimusrahoituksella. Lisäksi apulaisprofessori Manu Lahtisen ja dosentti, yliopistonlehtori Marko Melanderin tekemää vetytutkimusta tuetaan osittain Cefmofin rahoituksella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
