Oikeistopopulismi ruokkii rasismia

Rasismi kuitenkin elää ja kukoistaa Suomessa samalla tavalla kuin antifeminismi ja suoranainen naisviha. Yksi syy rasismin kasvamiseen on oikeistopopulismi.
Kulttuurintutkijat Tuija Saresma ja Sanna Karkulehto Jyväskylän yliopistosta ja Piia Varis Tilburgin yliopistosta Alankomaista tarkastelevat vastikään ilmestyneessä artikkelissaan oikeistopopulistien levittämää naisvihaa ja rasismia. Tutkimuksen nimi on suomeksi ”Sukupuolittunutta väkivaltaa verkossa: Vihapuhe naisvihan ja rasismin risteämänä”.
– Rasismi on ominaista ”meidän” ja ”toisten” eroa lietsovalle oikeistopopulismille, Saresma kuvaa. Eronteko sukupuolen ja ihonvärin perusteella liittyy populistijohtajien politiikkaan, ja sillä pyritään oikeuttamaan toisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Oikeistopopulismia tapaa yhtä lailla Suomesta ja Saksasta, Unkarista ja Yhdysvalloista.
Oikeistopopulismilla viitataan artikkelissa eri maissa leviävään poliittiseen ideologiaan, nationalismiin, jossa kansakunnan vihollisiksi nimitetään esimerkiksi maahanmuuttajia tai monikulttuurisuuden kannattajia. Oikeistopopulismissa nostetaan valkoisuus luonnolliseksi ja kansaan kuulumista merkitseväksi ominaisuudeksi samaan tapaan kuin mieheys on ollut luonnollinen johtajan ominaisuus – ja on edelleen oikeistopopulistipiireissä.
Artikkelissa tarkasteltiin kahden oikeistopopulistin, Suomen Perussuomalaiset -puolueen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon ja Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trumpin sosiaalisen median viestejä. Kävi ilmi, että näiden vaikutusvaltaisten valkoihoisten miespopulistien tunteilla pelaavat some-postaukset pyrkivät lietsomaan rasismia rodullistettuja kohtaan ja ne kohdistuvat erityisesti naisiin. Molempien taktiikkaan kuuluu samanaikainen rasismilla flirttailu ja sen kieltäminen. Kumpainenkin hyökkää sosiaalisen median palveluissa yksittäisiä, nimeltä mainittuja naisia vastaan tarkoituksenaan vahingoittaa ja hiljentää. Kumpikaan ei pyydä anteeksi sanomisiaan.
Tutkijat korostavat, että naisiin ja rodullistettuihin kohdistuva häiritsevä some-viestintä on digitaalista väkivaltaa, ja että se myös lisää muitakin kuin sanallisia väkivallan ilmenemismuotoja. Se tekee tilaa rasistiselle ja naisiin kohdistuvalle väkivallalle. Rasistisella puheella on seurauksia. Siksi on tärkeää kitkeä tiettyihin ihmisryhmiin kohdistuvaa halventava puhe ja tuomita rasistiset ja naisvihamieliset viestit.
YK:n rasisminvastaista päivää vietetään 21.3.
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Tuija Saresma, Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, e-mail: tuija.saresma@jyu.fi
Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, +358 40 8461395, anitta.kananen@jyu.fi
Julkaisu:
Saresma Tuija, Sanna Karkulehto & Piia Varis (2021) Gendered violence online. Hate speech as an intersection of misogyny and racism. Teoksessa Violence, Gender and Affect. Interpersonal, Institutional and Ideological Practices, s. 221–243. Toimittaneet Marita Husso, Sanna Karkulehto, Tuija Saresma, Aarno Laitila, Jari Eilola & Heli Siltala. Lontoo: Palgrave Macmillan. DOI: 10.1007/978-3-030-56930-3_11
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Ranskalaisfilosofi Rancièren ajattelu haastaa suomalaisen demokratiakasvatuksen: tavoitteena tasa-arvo ja osallisuus (Hietamäki)21.11.2025 13:00:26 EET | Tiedote
YTM Sari Hietamäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan ranskalaisfilosofi Jacques Rancièren ajattelun merkitystä demokratiakasvatukselle. Tutkimukseen kuului filosofian lisäksi etnografista tutkimusta opettajankoulutuksessa ja lukiossa. Tutkimus osoittaa, että demokratiakasvatus hyötyy erilaisista ajattelutavoista myös käytännön opetustyössä ja sen tutkimisessa.
Väitös: Tietotekniikan opetuksen tueksi kehitetty menetelmä auttaa tunnistamaan opiskelijoiden tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa21.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
FM Denis Zhidkikh kehitti väitötutkimuksessaan menetelmän, joka yhdistää toisiinsa digitaalisten oppimisympäristöjen keräämän datan ja opiskelijoiden omat kokemukset oppimisestaan. Menetelmä auttaa opetushenkilökuntaa muodostamaan tarkemman kuvan opiskelijan henkilökohtaisista oppimiseen liittyvistä haasteista ja tunnistamaan tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa.
Syksyn hakujen 2025 tulokset valmistuivat: Onnittelut kaikille valituille!20.11.2025 12:36:04 EET | Tiedote
Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi torstaina 11.9.2025. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin opiskelupaikkoihin pyrki 679 hakijaa. Hakijamäärä nousi vuoden takaisesta 16 prosenttia.
Professori Tuuli Lähdesmäen tutkimuksessa taidehistoria kohtaa sosiologian20.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Taidehistorian professori Tuuli Lähdesmäki tutkii millainen rooli taiteen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön tutkimuksella on kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Hänen työnsä yhdistää taidehistoriaa ja sosiologian näkökulmia.
Perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan ennustaa parempaa toimintakykyä ja suojaa sairauksilta ikääntyessä20.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lihasvoima on keskeinen osa ihmisen fyysistä toimintakykyä ja terveyttä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin uuden genomityökalun avulla, että parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä ennustaa parempaa toimintakykyä, pienempää riskiä sairastua tyypillisimpiin kansansairauksiin sekä pidempää elinikää. Lisäksi havaittiin, että vapaa-ajan liikunnan merkitys lihasvoiman ylläpitämisessä on erityisen tärkeää heille, joilla on perinnöllinen alttius heikkoon lihasvoimaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
