Omaishoitajien tilanne hankaloitui pandemian aikana
5.4.2022 01:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Suomessa tilanne on ollut erityisen hankala omaistaan yli 100 tuntia viikossa hoitavilla, lastaan hoitavilla sekä alle 50-vuotiailla omaishoitajilla. Nämä ryhmät kohtasivat pandemian aikana muita todennäköisemmin myös palveluiden vähentymistä tai peruuntumista.
Tällaisiin tuloksiin ovat päätyneet raportissaan Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkijat Tiina Sihto, Emilia Leinonen ja Teppo Kröger. Tulosten perusteella piirtyy kuva siitä, että omaishoitajat ovat jääneet pandemian aikana yksin, eivätkä olemassa olevat tukiverkostot ole kaikilta osin tarpeeksi vahvoja. Tyypillisiä ovat myös kokemukset, ettei omaishoitotyötä ole pandemian aikana arvostettu yhtä paljon kuin terveydenhuollon ammattilaisten työtä.
Huolta sekä omasta että hoidettavan terveydestä
Omaishoitajat raportoivat niin sosiaalisen kuin psyykkisen hyvinvointinsa heikentymistä. Huolta kannettiin paitsi hoidettavan terveydestä myös siitä, miten oma mahdollinen sairastuminen tai karanteeniin joutuminen vaikuttaisi omaishoidon saajaan.
Omaishoitajien tuen tarpeet ovat olleet koronapandemian aikana moninaiset, mutta kaikkia tuen muotoja ei joko ole koettu tarvittavan tai niitä ei ole ollut saatavilla. Lähes puolet omaishoitajista koki, että maksuttomat suojavälineet olisivat olleet heille tarpeellisia, mutta niitä ei ollut saatavilla.
Saatavilla olevasta tuesta korostui erityisesti korona-arkeen liittyvän ohjauksen, tiedon ja neuvonnan tarve. Neljä viidestä yli 65-vuotiaasta omaishoitajasta olikin saanut tarvitsemaansa tukea ja ohjausta. Kuitenkin alle 50-vuotiaista omaishoitajista tarvitsemaansa tukea ja ohjausta oli saanut vain noin puolet vastaajista.
Nuorimmat omaishoitajat tiukimmassa tilanteessa
Monien kysymysten kohdalla pandemian negatiiviset vaikutukset näyttävät painottuvan erityisesti nuorimpaan, alle 50-vuotiaiden omaishoitajien ryhmään. Heidän huolensa taloudellisesta tilanteesta sekä kokemukset sen huononemisesta olivat yleisempiä kuin vanhemmissa omaishoitajaryhmissä.
Erityisen huolestuttava on havainto siitä, että ne omaishoitajat, jotka hoitivat läheistään yli 100 tuntia viikossa, raportoivat muita useammin psyykkisen hyvinvoinnin heikentyneen pandemian aikana. Lisäksi heidän omat palvelunsa olivat heikentyneet muita omaishoitajia useammin. Kaikkein intensiivistä hoitoa antavien omaishoitajien kohdalla palvelut olivat myös peruuntuneet muita useammin.
Kyselyaineiston keräämisestä vastasivat eurooppalainen omaishoitoverkosto Eurocarers ja italialainen tutkimuskeskus Centre for Socio-Economic Research on Ageing (IRCCS-INCRA). Suomea koskevan aineiston analysoivat Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkijat Sihto, Leinonen ja Kröger. Suomesta yhteistyökumppanina ja kyselyn suomentajana toimi Omaishoitajaliitto ja sen suomenruotsinnoksen teki Folkhälsan. Kyselyn levittämiseen osallistui Omaishoitajaliiton ja Folkhälsanin ohella myös Suomen omaishoidon verkosto. Kysely on toteutettu verkkokyselynä aikavälillä 24.11.2020-8.3.2021.
Tutkimusjulkaisu ”Omaishoito ja Covid-19-pandemia:omaishoitajien arki, elämänlaatu ja palveluiden saatavuus koronapandemian aikana” on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9089-3
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Tiina Sihto, p. 050 465 65 24, tiina.sihto@helsinki.fi
Tutkijatohtori Emilia Leinonen, p. 0408054280, emilia.a.leinonen@jyu.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Odotusaikana luodaan pohja yhteisvanhemmuuden ensiaskelille9.3.2026 13:11:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että vanhempien odotukset toimivat tärkeinä varhaisina ennusmerkkeinä siitä, millaiseksi yhteisvanhemmuus lapsen syntymän jälkeen muotoutuu. Tulokset korostavat, että perheille tulisi tarjota tukea toimivan yhteisvanhemmuuden rakentamiseen jo ennen lapsen syntymää. Yhteisvanhemmuudella viitataan tapoihin, joilla aikuiset toimivat yhdessä vanhemman rooleissaan, perhemuodosta riippumatta. KM Emmi Lindroosin väitöskirjassa tutkittiin suomalaisten pariskuntien odotuksia ja kokemuksia yhteisvanhemmuudesta vanhemmuuden alkutaipaleella.
Yhteishaku 2026 alkaa: Tarjolla uusia diplomi-insinöörikoulutuksia ja S2-väyliä9.3.2026 11:47:52 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku on käynnissä 10.–24.3.2026. Jyväskylän yliopistossa on tarjolla yli 2 800 aloituspaikkaa 106 hakukohteessa kuudessa tiedekunnassa ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Suosituimpia koulutusalojamme ovat olleet kauppatieteet, psykologia, luokanopettajankoulutus, liikuntapedagogiikka ja liikuntabiologia.
Vuosijuhla 2026: tunnustuksia yliopistoyhteisön huipputekijöille4.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto vietti vuosijuhlaa 4.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Jyväskylän yliopistosäätiö myönsi yhdeksän palkintoa, kaikki arvoltaan 3 000 euroa. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto 5 000 euroa.
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme