Omaishoitajien tilanne hankaloitui pandemian aikana
Suomessa tilanne on ollut erityisen hankala omaistaan yli 100 tuntia viikossa hoitavilla, lastaan hoitavilla sekä alle 50-vuotiailla omaishoitajilla. Nämä ryhmät kohtasivat pandemian aikana muita todennäköisemmin myös palveluiden vähentymistä tai peruuntumista.
Tällaisiin tuloksiin ovat päätyneet raportissaan Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkijat Tiina Sihto, Emilia Leinonen ja Teppo Kröger. Tulosten perusteella piirtyy kuva siitä, että omaishoitajat ovat jääneet pandemian aikana yksin, eivätkä olemassa olevat tukiverkostot ole kaikilta osin tarpeeksi vahvoja. Tyypillisiä ovat myös kokemukset, ettei omaishoitotyötä ole pandemian aikana arvostettu yhtä paljon kuin terveydenhuollon ammattilaisten työtä.
Huolta sekä omasta että hoidettavan terveydestä
Omaishoitajat raportoivat niin sosiaalisen kuin psyykkisen hyvinvointinsa heikentymistä. Huolta kannettiin paitsi hoidettavan terveydestä myös siitä, miten oma mahdollinen sairastuminen tai karanteeniin joutuminen vaikuttaisi omaishoidon saajaan.
Omaishoitajien tuen tarpeet ovat olleet koronapandemian aikana moninaiset, mutta kaikkia tuen muotoja ei joko ole koettu tarvittavan tai niitä ei ole ollut saatavilla. Lähes puolet omaishoitajista koki, että maksuttomat suojavälineet olisivat olleet heille tarpeellisia, mutta niitä ei ollut saatavilla.
Saatavilla olevasta tuesta korostui erityisesti korona-arkeen liittyvän ohjauksen, tiedon ja neuvonnan tarve. Neljä viidestä yli 65-vuotiaasta omaishoitajasta olikin saanut tarvitsemaansa tukea ja ohjausta. Kuitenkin alle 50-vuotiaista omaishoitajista tarvitsemaansa tukea ja ohjausta oli saanut vain noin puolet vastaajista.
Nuorimmat omaishoitajat tiukimmassa tilanteessa
Monien kysymysten kohdalla pandemian negatiiviset vaikutukset näyttävät painottuvan erityisesti nuorimpaan, alle 50-vuotiaiden omaishoitajien ryhmään. Heidän huolensa taloudellisesta tilanteesta sekä kokemukset sen huononemisesta olivat yleisempiä kuin vanhemmissa omaishoitajaryhmissä.
Erityisen huolestuttava on havainto siitä, että ne omaishoitajat, jotka hoitivat läheistään yli 100 tuntia viikossa, raportoivat muita useammin psyykkisen hyvinvoinnin heikentyneen pandemian aikana. Lisäksi heidän omat palvelunsa olivat heikentyneet muita omaishoitajia useammin. Kaikkein intensiivistä hoitoa antavien omaishoitajien kohdalla palvelut olivat myös peruuntuneet muita useammin.
Kyselyaineiston keräämisestä vastasivat eurooppalainen omaishoitoverkosto Eurocarers ja italialainen tutkimuskeskus Centre for Socio-Economic Research on Ageing (IRCCS-INCRA). Suomea koskevan aineiston analysoivat Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkijat Sihto, Leinonen ja Kröger. Suomesta yhteistyökumppanina ja kyselyn suomentajana toimi Omaishoitajaliitto ja sen suomenruotsinnoksen teki Folkhälsan. Kyselyn levittämiseen osallistui Omaishoitajaliiton ja Folkhälsanin ohella myös Suomen omaishoidon verkosto. Kysely on toteutettu verkkokyselynä aikavälillä 24.11.2020-8.3.2021.
Tutkimusjulkaisu ”Omaishoito ja Covid-19-pandemia:omaishoitajien arki, elämänlaatu ja palveluiden saatavuus koronapandemian aikana” on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9089-3
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Tiina Sihto, p. 050 465 65 24, tiina.sihto@helsinki.fi
Tutkijatohtori Emilia Leinonen, p. 0408054280, emilia.a.leinonen@jyu.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme