Opetusteknologialla tukea lukiolaisten argumentoinnin harjoitteluun
– Argumentointitaidot korostuvat monissa tänä päivänä ja tulevaisuudessa tarvittavissa osaamisen taidoissa, kuten kriittisessä ajattelussa, tiedon kriittisessä arvioimisessa, ongelmanratkaisu- ja digitaidoissa. Tämän takia argumentointitaitojen harjoitteluun tulee kiinnittää huomiota opetuksessa, toteaa KM Timo Salminen Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan.
Salmisen tutkimuksessa lukiolaiset harjoittelivat argumentointia pareittain kasvokkain keskustelemalla ja verkossa chattaillen. Chattaillessa käytettiin sekä tavanomaista että strukturoitua chattia. Strukturoitu chatti perustui valmiisiin ja täydennettäviin puheenvuorovaihtoehtoihin, joiden avulla voitiin tukea kriittisen argumentoivan keskustelun aikaansaamista.
Argumentointitaidot antavat työkaluja yhteiskunnalliseen keskusteluun
Keskusteluaiheina olivat muun muassa eläinkokeet, ydinvoima ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Opiskelijat valmistautuivat keskusteluihin lukemalla sekä aihetta puoltavia että kritisoivia tekstejä. Lukiolaiset myös visualisoivat käymiään verkkokeskusteluja laatimalla niistä argumentointikaavioita tai muokkaamalla tietokoneen strukturoitujen chattien pohjalta automaattisesti laatimia kaavioita.
– Tutkimus osoitti, että lukiolaiset kykenevät rakentavaan argumentointiin ja vasta-argumentointiin niin verkossa kuin kasvokkain. Opiskelijat osasivat myös analysoida käymiensä keskustelujen keskeisen argumentatiivisen rakenteen ja esittämään sen argumentointikaavion muodossa. Argumentoinnin visualisointi edisti myös aiemman tiedon aktivointia ja tiedon integrointia, Salminen kertoo.
Keskustelun strukturointi tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden harkita ensin huolella sitä, mitä haluaa sanoa ja valita sen jälkeen sopiva puheenvuorovaihtoehto. Tutkimuksen perusteella chatin strukturointi edisti vasta-argumentointia myös silloin, kun keskustelun aihe ei tarjonnut keskustelijoille selkeitä puolesta–vastaan-näkökulmia.
– Opiskelijoiden on hyvä harjoitella argumentointia sellaisista yhteiskunnallisista aiheista, kuten ilmastonmuutos ja tasa-arvo, jotka edellyttävät moninäkökulmaista tarkastelua sekä eri näkökulmiin liittyvien argumenttien ja vasta-argumenttien muodostamista, punnitsemista ja yhdistelemistä, Salminen toteaa.
Verkkoympäristö tekee kommunikoinnista tasa-arvoisempaa
Tutkimuksessa tuli myös esille, että verkkoympäristö näyttäisi tekevän sukupuolten välisestä kommunikoinnista tasa-arvoisempaa. Verkkoympäristössä tytöt uskaltavat käydä kriittisempää keskustelua kuin silloin, jos keskustelu käydään kasvokkain. Tämä puolestaan edistää rakentavaa argumentointia.
– Lukio-opetuksen tavoitteena on kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvien, yhteisöllisesti ja vastuullisesti toimivien yksilöiden kouluttaminen sekä sukupuolten tasa-arvon, hyvinvoinnin ja demokratian edistäminen. Kyky käydä tasavertaista ja erilaisia näkemyksiä arvostavaa argumentoivaa keskustelua korostuu tänä päivänä erityisesti verkkoympäristössä ja sosiaalisessa mediassa. Hyvillä argumentointitaidoilla voidaan ehkäistä vihapuhetta, sietää paremmin erimielisyyttä ja keskustella asioista aidosti niin, että ei mennä henkilökohtaisuuksiin, Salminen summaa.
KM Timo Salmisen kasvatustieteen väitöskirjan ”Promoting student argumentation by computer-supported instructional methods” tarkastustilaisuus järjestetään 29.5. kello 12 alkaen verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii professori Kati Mäkitalo (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Miika Marttunen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöstä voi seurata osoitteesta http://r.jyu.fi/dissertation-salminen-290521.
Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358 40 805 3644.
Julkaisutiedot
Väitöskirja tullaan julkaisemaan verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 388, Jyväskylä 2021, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8672-8 (PDF). Tuleva linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8672-8.
Taustatiedot
Timo Salminen kirjoitti ylioppilaaksi Sysmän lukiosta 1989. Hän valmistui yo-merkonomiksi (pankkilinja) Heinolan kauppaoppilaitoksesta 1991 ja kasvatustieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2001. Aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot hän suoritti 2005. Hän on myös yksi Jyväskylässä ja Helsingissä toimivan ekokauppa Ekolon perustajajäsenistä; kauppa sai alkusysäyksen Salmisen vetämässä ympäristökasvatuksen ja -viestinnän keskustelupiirissä.
Salminen on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa tutkimuksen ja opetuksen tehtävissä sekä ollut monissa luottamustehtävissä. Tällä hetkellä Salminen työskentelee projektitutkijana Koulutuksen tutkimuslaitoksessa, Jyväskylän yliopistossa.
Väitöskirjatutkimusta on rahoittanut Jyväskylän yliopisto sekä Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto (Elsa ja Frans Marpion rahasto).
Lisätietoa
Timo Salminen, timo.salminen@jyu.fi, puh. 040 805 3649
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kutsu medialle: Merihistorioitsijat kokoontuvat Jyväskylän yliopistolle 22.–24.3.19.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Merihistorian päivät 2024 nostavat esiin sisävesien ja rannikon välisen vuorovaikutuksen sekä sisävesien merkityksen meriympäristölle ja merenkululle. Joet ja järvet ovat aina tarjonneet väylät ihmisten, ajatusten ja tavaroiden liikkumiselle rannikon ja sisämaan välillä.
Luustoa kuormittava liikunta vähenee nuoruudessa, jolloin sitä erityisesti tarvittaisiin19.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Suomalaisessa tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa selvitetty luuliikunnan eli luustoa vahvistavan liikunnan määrän muutoksia nuoruudessa. Tutkimus osoitti luuliikunnan määrän vähenevän nuoruudessa. Eniten luuliikunta vähenee huonokuntoisimmilla nuorilla. Luustoa vahvistava liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa on välttämätöntä vahvan ja terveen luuston edistämisessä ja ylläpitämisessä.
Vanhuuden toimintakyky on kuin ekosysteemi, joka voi häiriön sattuessa romahtaa14.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että vanhuudessa toimintakyvyn osatekijöiden tiukempi verkottuminen toisiinsa voi kertoa heikommasta toimintakyvyn resilienssistä eli kantokyvystä. Kun toimintakyvyn osa-alueet ovat tiiviisti verkottuneet, häiriö yhdellä alueella voi vaikuttaa muihin ja romahduttaa toimintakyvyn. Siksi on tärkeää tarkastella toimintakykyä kokonaisuutena ja pitää huolta eri kehon ja mielen hyvinvoinnin osa-alueista.
Pandemian jälkeinen kriisi nosti taloushuolet terveyshuolten ohi – nuoret kärsivät kuitenkin edelleen yksinäisyydestä enemmän kuin muut14.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus osoitti, että erityisesti Suomessa nuoret kärsivät edelleen muita ikäryhmiä enemmän korona-ajan aiheuttamista ongelmista. Vaikka esimerkiksi yksinäisyys ja ongelmallinen verkkokäyttäytyminen vähenivät koronan jälkeen, ne ovat edelleen selvästi yleisimpiä nuorilla.
Jyväskylän yliopisto on selvittänyt julkisten hankintojen luontojalanjäljen yhdessä ympäristöministeriön kanssa13.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämällä laskentamenetelmällä on selvitetty ensimmäistä kertaa julkisten hankintojen luontojalanjälki yhteistyössä ympäristöministeriön, Hansel Oy:n ja Valtiokonttorin kanssa. Julkisten hankintojen luontojalanjäljen selvitys luo pohjaa luonnon monimuotoisuutta tukevien tavoitteiden asettamiselle ja toimii suunnannäyttäjänä muille julkisille toimijoille. Selvitys toteutettiin osana valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteistä Hankinta-Suomi-toimenpideohjelmaa ja kansallisen julkisten hankintojen strategian toimeenpanoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme