Helsingin yliopisto

Oppilaatkin ovat aktiivisia toimijoita luokkahuonekeskustelussa

Jaa

Aiemmin ajateltiin, että luokkahuoneen puhe kulkee opettajan kautta, kun opettaja esimerkiksi esittää kysymyksen oppilaille ja arvioi sitten heidän vastauksiaan. Pilvi Heinosen väitöskirjatutkimus osoittaa luokkahuonekeskustelun jäsentyvän uudella tavalla: aloite tulee myös oppilailta.

Nykyluokkahuoneessa oppilaita kannustetaan osallistumaan ja toimimaan aktiivisesti.

- Oppilaat ovat aineistoni mukaan aloitteellisia ja aktiivisia, ja opettaja monin paikoin ikään kuin luovii oppilaiden aloitteiden virrassa, Pilvi Heinonen kuvaa.

- Hän esimerkiksi kehuu oppilaiden tuottamia kysymyksiä tai muita aloitteita ja osoittaa ne siten merkityksellisiksi.

Opettaja ja oppilaat samanveroisina

- Opettajan arvioinnin muotoilu myös skaalautuu tilanteen mukaan, Pilvi Heinonen huomauttaa.

Esimerkiksi oppilaiden projekteja tai koevastauksia evaluoidaan hyvin hienovaraisin keinoin ("Tossa mä mietin heti, et voisko sitä [tutkielman tutkimusongelmaa] vielä vähän tarkentaa ja supistaa.") ja joskus tunneilmauksia hyödyntäen ("Mua niin harmitti [oppilaan virheellinen koevastaus]").

Tämä osoittaa Heinosen mukaan, että toimijoina opettaja asemoi usein itsensä ja oppilaat ikään kuin samanveroisiksi, vaikkakin erilaista institutionaalista roolia edustaviksi.

Kaksisuuntainen matkiminen

Toisinaan opettaja hyödyntää arvioinnissa samankaltaisia vuorovaikutuksen keinoja kuin oppilaat itse. Toisen puheen kaiuttaminen, matkiminen, on yksi tällaisista ilmiöistä.

- Käytännössä kaiuttaminen näkyy esimerkiksi sellaisessa vuorovaikutustilanteessa, kun oppilas kysyy "Onks pakko esittää [tutkielma]?", johon opettaja vastaa tyylitellysti (erityisellä äänellä) "Onko pakko, jos ei taho, kyllä on." Opettaja siis kaiuttaa oppilaan ääntä ja samalla välittää kriittistä asennetta oppilaan aloitteeseen.

Oppilaan äänen kaiuttaminen on kuitenkin opettajan keinona kaksiulotteinen: siinä on usein samanaikaisesti läsnä vakava ja humoristinen taso, mikä näkyy vuorovaikutuksen rakentumisessa kaiutuksen jälkeen.

Aikaisemmin puheen kaiuttamista on tutkittu kouluetnografisesti esimerkiksi äänimaiseman hallitsemisen välineenä, erityisesti poikaoppilaiden keinona vaientaa tyttöjen ja naisopettajien ääntä luokkatilassa.

Aloitteellisuus opetussuunnitelmassa

Oppilaiden aktiivinen osallistuminen on kirjattu perusopetuksen opetussuunnitelmaan.

- Tutkimustuloksistani on hyötyä opettajille ja opetusalan toimijoille ennen kaikkea siitä näkökulmasta, että opettajat voivat tiedostua arvioivan toiminnan muodoista, merkityksistä ja tehtävistä tilanteissa, joissa oppilaiden toivotaan olevan enenevässä määrin aloitteellisia ja aktiivisia toimijoita, Pilvi Heinonen summaa.

FM Pilvi Heinonen väittelee 16.12.2017 kello 10.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Evaluointi opettajan vuorovaikutustoimintana: osallistujuuden ulottuvuudet luokkahuoneessa". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa HY:n päärakennus, pieni juhlasali. Vastaväittäjänä on dosentti Mia Halonen, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Marja-Leena Sorjonen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Pilvi Heinonen
pilvi.heinonen@helsinki.fi
+358 50 542 3169

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Matti Ahlgren
Kuva: Matti Ahlgren
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Datatieteen tutkijat ja uudet menetelmät esillä Helsingin Tiedekulmassa tiistaina 29.5. kello 9-1525.5.2018 14:24Tiedote

Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto etsivät datatieteen menetelmille uusia käyttötapoja yhteisessä HiData-tutkimuskeskuksessa, Helsinki Centre for Data Science, joka esittäytyy Tiedekulmassa tiistaina 29.5., Yliopistonkatu 4. Tilaisuus on avoin ja antaa yleiskäsityksen datatieteen menetelmistä ja mahdollisuuksista eri tieteenaloilla. Tarkoitus on myös ideoida uusia tutkimusalueita ja sovelluksia.

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun25.5.2018 09:00Tiedote

Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja viljelijöiden hyväksymäksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen. Tulokset perustuvat laajaan kipsinlevitystä testanneeseen pilottiin Varsinais-Suomessa. Kipsin laajamittaisella käytöllä pystyttäisiin vastaamaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) Suomelle asettamiin fosforikuormituksen vähentämistavoitteisiin. Kipsikäsittelyllä olisi suuri potentiaali koko Itämeren tasolla.

Åkrarnas gipsbehandling effektiviserar vattenskyddet inom jordbruket25.5.2018 09:00Tiedote

Gipsbehandlingen av åkrar har visat sig vara effektiv, säker och även accepterad av bönderna som en metod att minska jordbrukets fosforbelastning på Östersjön. Resultaten bygger på ett omfattande pilotprojekt där gipsspridning har testats i Egentliga Finland. Om gipsbehandlingen togs i bruk i större utsträckning skulle det bli möjligt att uppfylla de mål som Skyddskommissionen för Östersjön (HELCOM) har fastställt för Finlands del när det gäller att minska fosforbelastningen. Gipsbehandlingen har stor potential med tanke på hela Östersjön.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme