Optikkovastaanottojen avulla lyhennetään kaihileikkausjonoja
Väestön ikääntyminen ja sen myötä kasvava potilasmäärä sekä koronavuodet ovat johtaneet kaihileikkausjonojen pidentymiseen. HUSin kaihiyksikössä on otettu käyttöön optikkovastaanotot, joiden avulla leikkaustoimintaan liittyviä prosesseja on onnistuttu tehostamaan merkittävästi. Lääkärin työparina toimivat optikot osallistuvat potilaan esitutkimuskäyntien tekemiseen. Aiemmin lääkäri teki ne yksin.
“Esitutkimuskäyntien tehokkuus suhteessa lääkärin panokseen on lähes kaksinkertaistunut muutamassa kuukaudessa. Uuden mallin myötä kaihileikkaustoimintamme on lisääntynyt merkittävästi, kun lääkäriresursseja on voitu kohdistaa sinne, missä niitä kriittisimmin tarvitaan. Vuonna 2022 teimme yksikössämme noin 4 800 kaihileikkausta. Nyt olemme pystyneet ottamaan neljännen leikkaussalin käyttöömme, mikä tarkoittaa noin 1 500 kaihileikkausta lisää vuodessa”, apulaisylilääkäri Risto Nieminen kertoo.
Potilaat tyytyväisiä uudistukseen
Kaihiyksikön poliklinikalla potilaan odotusaika on lyhentynyt, kun lääkäri-optikko-vastaanotolle pääsee nopeammin. Tyytyväisyys näkyy NPS-suositteluindeksissä, joka on kaihiyksikössä yli 80. Tavoiteluku HUSissa on 70.
“Uudistuksella parannetaan myös potilaan ja lääkärin kohtaamista. Potilas tapaa leikkaavan lääkärin jo poliklinikkakäynnillä. Potilaan on mukavampi tulla leikkaukseen, kun tuttu lääkäri on vastassa”, osastonhoitaja Satu Rantahakala sanoo.
Tavoitteena on ottaa toimiva malli kokeiluun myös muissa silmätautien yksiköissä. Uudistuksella valmistaudutaan rakenteilla olevaan Tammisairaalaan, jossa silmätautien leikkaustoiminta tulee kasvamaan entisestään. Vuonna 2025 avautuva sairaala yhdistää kaikki HUSin Helsingin alueen silmätautien yksiköt saman katon alle.
Lisätietoja medialle:
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme