Työterveyslaitoksen mediatiedote 17.2.2023, Julkaistavissa klo 8

Tutkimuksessa selvitettiin, miten Suomeen muuttaneet ja suomalaistaustaiset keski- tai korkea-asteen koulutuksen käyneet työttömät naiset sijoittuivat erilaisille työllisyyspoluille. Työllisyyspolkuja tunnistettiin kuusi: nopea työllistyminen, pitkäaikaistyöttömyys, hidas työllistyminen, siirtymä eläkkeelle, siirtymä työelämän ulkopuolelle ja opiskelun kautta töihin.

Koulutettujen suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyyspolut kulkevat eri reittiä

Tutkimus osoitti, että koulutettujen ulkomaalaistausten naisten työllisyyspolut kulkevat usein eri reittiä kuin vastaavan koulutustason omaavien suomalaistaustaisten naisten. Suomalaistaustaiset naiset siirtyvät useammin nopeasti työttömyydestä työelämään (35 % vs. ulkomaalaistaustaiset 21 %). Muualta tulleiden naisten työttömyys helposti pitkittyy (34 % vs. suomalaistaustaiset 25 %) tai työttömyydestä siirrytään kokonaan työelämän ulkopuolelle (14 % vs. suomalaistaustaiset 5,5 %).

– Työelämän ulkopuolelle johtava polku voi tarkoittaa esimerkiksi siirtymää perhevapaalle tai maastamuuttoa, kertoo vanhempi asiantuntija Minna Toivanen.
– Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että ulkomaalaistaustaiset naiset jäävät useammin perhevapaalle tai kotiäideiksi kuin kantaväestön naiset. Ilmiötä on selitetty mm. alhaisella koulutustasolla. Tämä tutkimus kuitenkin osoittaa, että myös korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ulkomaalaistaustaiset jäävät työelämän ulkopuolelle selvästi useammin kuin korkeasti koulutetut suomalaistaustaiset naiset, jatkaa Toivanen.

Korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten osaaminen jää tunnistamatta – tarvitaan uusia täsmäkeinoja työllistymisen tukemiseen

Kun korkeasti koulutettujen naisten työllisyyspolkuja verrattiin keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyyspolkuihin, huomattiin, että suomalaistaustaisilla korkea-asteen koulutus vauhditti siirtymistä työelämään (51 % vs. 34 %). Sen sijaan ulkomaalaistaustaisilla naisilla näin ei tapahtunut. Koulutuksen tasosta riippumatta vain 23 % ulkomaalaistaustaisista kuului nopean työllistymisen polulle.

– On huolestuttavaa, että korkeasti koulutettua työvoimaa jää pitkäaikaisesti työelämän ulkopuolelle ja heidän osaamisensa jää herkästi tunnistamatta ja hyödyntämättä, sanoo tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta.

– Tarvitsemme uusia kohdennettuja keinoja, joilla voidaan tukea hoivavastuussa olevien tai pitkittyneen työttömyyden polulle joutuneiden ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyyttä. Koska pitkään kotona olevien naisten sosiaaliset suhteet voivat jäädä vähäisiksi ja kielitaito heikoksi, tarvittaisiin keinoja

naisten kotoutumisen ja kielitaidon kehittymisen tukemiseen. Näin naisten toimintamahdollisuudet työelämässä paranisivat samoin kuin heidän mahdollisuutensa ymmärtää lastensa elämänpiiriä ja tukea lasten koulunkäyntiä ja elämänkulkua, pohtii Väänänen.

Työpaikkojen olisi syytä tinkiä kielitaitovaatimuksistaan

Myös työpaikoilla olisi tärkeä tarkastella kriittisesti omia käytäntöjä ja avata ovia osaaville Suomeen muuttaneille naisille.

Esimerkiksi kieleen ja kielitaitoon liittyviä esteitä voi lähteä purkamaan ottamalla kielitietoisen työskentelyn periaatteita käyttöön, jolloin työpaikan toimintatapoja tarkastellaan kielen näkökulmasta ja pyritään poistamaan kieleen liittyviä osallistumisen esteitä.

Työllistyminen vaihtelee taustamaan mukaan

Ulkomaalaistaustaisten naisten joukossa eri polkujen yleisyys vaihtelee taustamaan mukaan. Nopealla työllistymispolulla ovat useimmin Länsi-Euroopassa ja muissa länsimaissa syntyneet, kun taas Afrikka- ja Lähi-itä-taustaiset naiset ovat harvimmin tällä polulla. Afrikka ja Lähi-itä-taustaiset naiset sijoittuvat useimmin pitkittyneen työttömyyden tai työelämän ulkopuolelle vievälle polulle.

Usein työelämään kiinnittymistä tarkastellaan työllisyysasteen kautta, jolloin erityisesti Afrikka ja Lähi-itä-taustaisten naisten heikko työllisyystilanne korostuu. Kuitenkin lähtötilassa työttöminä olleista suurin todennäköisyys jäädä pitkittyneen työttömyyden polulle oli venäläistaustaisilla naisilla.

– Jatkossa tulisikin kiinnittää huomiota myös venäläistaustaisten koulutettujen naisten tilanteeseen ja selvittää, miksi heidän kohdallaan työttömyys pitkittyy. Ryhmä on myös työelämäaseman osalta polarisoitunut: työllisyys on varsin korkealla tasolla, mutta toisaalta pitkittynyt työttömyys on yleistä, sanoo Toivanen.

• Koulutettujen työttömien ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten naisten työllisyyspolut -tutkimus on tehty osana Lifecon- ja Moninaisesti parempi -hankkeita. Lifecon on Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Demography-ohjelman hanke ja Moninaisesti parempi -hanketta rahoitti ESR.
• Aineistona oli kansallisesti edustava väestöpohjainen Psyykkisen haavoittuvuus Suomessa -rekisteriaineisto (33 % otos työikäisistä), josta kerättiin rekisteriseuranta vuosilta 2014–2019. Aineisto rajattiin vuonna 2013 18–60-vuotiaisiin ulkomaalais- ja suomalaistaustaisiin naisiin, joilta oli koulutustieto saatavilla (keski- tai korkea aste) ja jotka olivat työttömiä lähtötilanteessa vuoden 2013 lopussa (N= 30 407).
• Työllisyyspolkuja analysoitiin pääasiallisen toiminnan muutosten pohjalta sekvenssi- ja klusterianalyysillä. Syntyperän ja taustamaan yhteyksiä erilaisiin työllisyyspolkuihin tutkittiin multinomiaalisen regressioanalyysin avulla.

Artikkeli: Koulutettujen työttömien ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten naisten työllisyyspolut Yhteiskuntapolitiikka-lehti 1/23.

Yhteiskuntapolittiikka-lehden verkkosivut

 Lisätiedot

• Vanhempi asiantuntija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, minna.toivanen@ttl.fi,
  puh. 0438244506
• Tutkimusprofessori Ari Väänänen, Työterveyslaitos, ari.vaananen@ttl.fi, puh. 050 511 0530