Osaavaa työvoimaa jää työelämän ulkopuolelle, kun korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työttömyys pitkittyy
Työterveyslaitoksen mediatiedote 17.2.2023, Julkaistavissa klo 8
Tutkimuksessa selvitettiin, miten Suomeen muuttaneet ja suomalaistaustaiset keski- tai korkea-asteen koulutuksen käyneet työttömät naiset sijoittuivat erilaisille työllisyyspoluille. Työllisyyspolkuja tunnistettiin kuusi: nopea työllistyminen, pitkäaikaistyöttömyys, hidas työllistyminen, siirtymä eläkkeelle, siirtymä työelämän ulkopuolelle ja opiskelun kautta töihin.
Koulutettujen suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyyspolut kulkevat eri reittiä
Tutkimus osoitti, että koulutettujen ulkomaalaistausten naisten työllisyyspolut kulkevat usein eri reittiä kuin vastaavan koulutustason omaavien suomalaistaustaisten naisten. Suomalaistaustaiset naiset siirtyvät useammin nopeasti työttömyydestä työelämään (35 % vs. ulkomaalaistaustaiset 21 %). Muualta tulleiden naisten työttömyys helposti pitkittyy (34 % vs. suomalaistaustaiset 25 %) tai työttömyydestä siirrytään kokonaan työelämän ulkopuolelle (14 % vs. suomalaistaustaiset 5,5 %).
– Työelämän ulkopuolelle johtava polku voi tarkoittaa esimerkiksi siirtymää perhevapaalle tai maastamuuttoa, kertoo vanhempi asiantuntija Minna Toivanen.
– Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että ulkomaalaistaustaiset naiset jäävät useammin perhevapaalle tai kotiäideiksi kuin kantaväestön naiset. Ilmiötä on selitetty mm. alhaisella koulutustasolla. Tämä tutkimus kuitenkin osoittaa, että myös korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ulkomaalaistaustaiset jäävät työelämän ulkopuolelle selvästi useammin kuin korkeasti koulutetut suomalaistaustaiset naiset, jatkaa Toivanen.
Korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten osaaminen jää tunnistamatta – tarvitaan uusia täsmäkeinoja työllistymisen tukemiseen
Kun korkeasti koulutettujen naisten työllisyyspolkuja verrattiin keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyyspolkuihin, huomattiin, että suomalaistaustaisilla korkea-asteen koulutus vauhditti siirtymistä työelämään (51 % vs. 34 %). Sen sijaan ulkomaalaistaustaisilla naisilla näin ei tapahtunut. Koulutuksen tasosta riippumatta vain 23 % ulkomaalaistaustaisista kuului nopean työllistymisen polulle.
– On huolestuttavaa, että korkeasti koulutettua työvoimaa jää pitkäaikaisesti työelämän ulkopuolelle ja heidän osaamisensa jää herkästi tunnistamatta ja hyödyntämättä, sanoo tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta.
– Tarvitsemme uusia kohdennettuja keinoja, joilla voidaan tukea hoivavastuussa olevien tai pitkittyneen työttömyyden polulle joutuneiden ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyyttä. Koska pitkään kotona olevien naisten sosiaaliset suhteet voivat jäädä vähäisiksi ja kielitaito heikoksi, tarvittaisiin keinoja
naisten kotoutumisen ja kielitaidon kehittymisen tukemiseen. Näin naisten toimintamahdollisuudet työelämässä paranisivat samoin kuin heidän mahdollisuutensa ymmärtää lastensa elämänpiiriä ja tukea lasten koulunkäyntiä ja elämänkulkua, pohtii Väänänen.
Työpaikkojen olisi syytä tinkiä kielitaitovaatimuksistaan
Myös työpaikoilla olisi tärkeä tarkastella kriittisesti omia käytäntöjä ja avata ovia osaaville Suomeen muuttaneille naisille.
Esimerkiksi kieleen ja kielitaitoon liittyviä esteitä voi lähteä purkamaan ottamalla kielitietoisen työskentelyn periaatteita käyttöön, jolloin työpaikan toimintatapoja tarkastellaan kielen näkökulmasta ja pyritään poistamaan kieleen liittyviä osallistumisen esteitä.
Työllistyminen vaihtelee taustamaan mukaan
Ulkomaalaistaustaisten naisten joukossa eri polkujen yleisyys vaihtelee taustamaan mukaan. Nopealla työllistymispolulla ovat useimmin Länsi-Euroopassa ja muissa länsimaissa syntyneet, kun taas Afrikka- ja Lähi-itä-taustaiset naiset ovat harvimmin tällä polulla. Afrikka ja Lähi-itä-taustaiset naiset sijoittuvat useimmin pitkittyneen työttömyyden tai työelämän ulkopuolelle vievälle polulle.
Usein työelämään kiinnittymistä tarkastellaan työllisyysasteen kautta, jolloin erityisesti Afrikka ja Lähi-itä-taustaisten naisten heikko työllisyystilanne korostuu. Kuitenkin lähtötilassa työttöminä olleista suurin todennäköisyys jäädä pitkittyneen työttömyyden polulle oli venäläistaustaisilla naisilla.
– Jatkossa tulisikin kiinnittää huomiota myös venäläistaustaisten koulutettujen naisten tilanteeseen ja selvittää, miksi heidän kohdallaan työttömyys pitkittyy. Ryhmä on myös työelämäaseman osalta polarisoitunut: työllisyys on varsin korkealla tasolla, mutta toisaalta pitkittynyt työttömyys on yleistä, sanoo Toivanen.
- Koulutettujen työttömien ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten naisten työllisyyspolut -tutkimus on tehty osana Lifecon- ja Moninaisesti parempi -hankkeita. Lifecon on Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Demography-ohjelman hanke ja Moninaisesti parempi -hanketta rahoitti ESR.
- Aineistona oli kansallisesti edustava väestöpohjainen Psyykkisen haavoittuvuus Suomessa -rekisteriaineisto (33 % otos työikäisistä), josta kerättiin rekisteriseuranta vuosilta 2014–2019. Aineisto rajattiin vuonna 2013 18–60-vuotiaisiin ulkomaalais- ja suomalaistaustaisiin naisiin, joilta oli koulutustieto saatavilla (keski- tai korkea aste) ja jotka olivat työttömiä lähtötilanteessa vuoden 2013 lopussa (N= 30 407).
- Työllisyyspolkuja analysoitiin pääasiallisen toiminnan muutosten pohjalta sekvenssi- ja klusterianalyysillä. Syntyperän ja taustamaan yhteyksiä erilaisiin työllisyyspolkuihin tutkittiin multinomiaalisen regressioanalyysin avulla.
Artikkeli: Koulutettujen työttömien ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten naisten työllisyyspolut Yhteiskuntapolitiikka-lehti 1/23.
Yhteiskuntapolittiikka-lehden verkkosivut
Lisätiedot
- Vanhempi asiantuntija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, minna.toivanen@ttl.fi,
puh. 0438244506 - Tutkimusprofessori Ari Väänänen, Työterveyslaitos, ari.vaananen@ttl.fi, puh. 050 511 0530
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKristiina KulhaerityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358405486914kristiina.kulha@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Haastavat asiakastilanteet ovat kasvava työstressin aiheuttaja työpaikoilla – nyt on aika tunnistaa riskit23.3.2023 08:30:00 EET | Tiedote
Haastavat asiakastilanteet ovat tutkitusti Euroopan yleisin työterveysriski heti tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskien jälkeen, ja Suomessa ilmiö on laajentumassa koskemaan yhä useampia työpaikkoja. Asiakkaiden kohtaaminen on tärkeä osa työnkuvaa monissa tehtävissä. Riskien tunnistaminen on ensimmäinen askel kuormituksen vähentämiseksi.
Arbetsengagemang upplevs mest inom människorelaterade yrken och inom administrativt ledarskapsarbete22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
I materialet som sammanställts av svaren i Arbetshälsoinstitutets Arbetsengagemang-test framkommer att arbetsengagemang är kopplat till hälsa, arbetsförmåga och tillfredsställelse med livet. Enligt resultaten är arbetsengagemang inte ett sällsynt fenomen i finländskt arbetsliv. Det finns dock skillnader mellan olika verksamhetsområden. Arbetsengagemanget är stort speciellt inom undervisnings-, social- och hälsovårdssektorn. Inom industriellt arbete är engagemanget mindre.
Work engagement is highest in interpersonal work and administrative management work22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Work engagement is connected to health, work ability and satisfaction in life, according to the data compiled from the responses to the Finnish Institute of Occupational Health’s Work engagement test. According to the results, work engagement is not an unknown phenomenon in the Finnish work life. However, there are differences between industrial sectors. High levels of work engagement can be found in the education, social welfare and health care sectors, in particular. In industrial work, the engagement level is lower.
Työn imua eniten ihmissuhdeammateissa ja hallinnollisessa johtamistyössä22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Työn imu on yhteydessä terveyteen, työkykyyn ja tyytyväisyyteen elämässä, kertoo Työterveyslaitoksen Työn imu -testin vastauksista koottu aineisto. Tulosten mukaan työn imu ei ole suomalaisessa työelämässä harvinainen ilmiö. Eroja toimialojen väliltä kuitenkin löytyy. Korkeaa työn imua on etenkin opetus-, sosiaali- ja terveysalalla. Teollisessa työssä imu on vähäisempää.
Försämringen av arbetshälsan har inte kunnat stoppas9.3.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas arbetshälsa och upplevelse av arbetsförmågan har fortsättningsvis blivit allt sämre, berättar Arbetshälsoinstitutets uppföljningsundersökning Miten Suomi voi? (Hur mår Finland?). Även arbetsengagemanget har försvagats något. Symtomen på arbetsutmattning har ökat särskilt bland arbetstagare med en lägre utbildningsnivå. Även yngre ålder hör samman med försvagad arbetshälsa. Forskarna efterlyser en ändrad utvecklingsriktning på arbetsplatserna genom att förbättra arbetsförhållandena och arbetets resurser.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme