Tunnustus myönnettiin sekä isolle, yli 50 000 asukkaan kaupungille, että alle 50 000 asukkaan kunnalle. Valinnan teki Omakotiliitto yhdessä sidosryhmiensä Hirsitaloteollisuuden ja Pientaloteollisuuden kanssa.   

Sekä Oulussa että Liedossa asumiskustannukset on onnistuttu pitämään alhaisina, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas. Omakotiliitto on vertaillut kuntamaksuja viiden vuoden ajan.

Monipuolisen rakentamisen ja toimivan rakennuslupakäytännön ohella rakentamista helpotetaan tekemällä uusien tonttien infra mahdollisimman valmiiksi ennen tonttien luovutusta.

Hyvä rakennusneuvonta kantaa pitkälle

Yli 207 000 asukkaan Oulussa on suhteessa paljon pientaloja, ja rakentamista helpotetaan tarjoamalla ennakoivaa ohjausta ja neuvontaa. Vuoden 2025 Asuntomessuilla on tarkoitus kehittää pientaloasumista myös keskustan alueella, kertoo kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

”Oulu on edelläkävijä rakentamisen ympäristönäkökulmien ja energiatehokkuuden huomioimisessa”, Laajala sanoo. ”Meillä on erinomainen rakennusvalvonta ja selkeät rakentamistapaohjeistukset, joilla varmistetaan rakentamisen laatu ja ympäristöystävällisyys. Hyvän kaavoituspolitiikan ansiosta tonttien hinnat ovat edullisia ja myös muut asumiskustannukset, kuten kaukolämmön hinta, on saatu pidettyä matalina.” 

Oulussa pientaloille myönnettiin lupia viime vuonna jopa 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös vuokratontteja on saatavilla, sillä pientalojen halutaan olevan kaikkien saatavilla. Vuosittain kaupunki luo edellytykset noin 350 uuden omakotitalon rakentamiseen, joista reilu kolmannes valmistuu kaupungin luovuttamille tonteille, loput kaavoitettuina yksityisille tonteille, Laajala kertoo.

20 000 asukkaan Liedossa pientaloja rakennetaan niin ikään eri puolille kuntaa niin ydintaajamaan kuin luontomaisemaankin. ”Yksi vahvuutemme on osaava, joustava ja asiakasystävällinen rakennusvalvonta. Lupaprosessi on hiottu sellaiseksi, että rakennusluvan voi saada minimiajassa”, kiittelee Liedon kunnanjohtaja Esko Poikela. ”Yhä useammat haluavat muuttaa valmiiseen taloon, ja meillä merkittävä osa tonteista luovutetaan ammattirakentajille.”

Turun kehyskuntana Lieto on Poikelan mukaan luonnonläheinen ja logistisesti toimiva alue, jonne ulottuu Föli eli Turun joukkoliikenne. ”Kylistä koostuvana kuntana meillä korostuu vahva yhteisöllisyys, mikä lisää turvallisuudentunnetta. Asumisen ja arjen helppous on tärkeää. Asukkaat ottavat matalalla kynnyksellä yhteyttä kuntaan ja päättäjiin, ja olemme tunnettuja tarvittaessa nopeistakin päätöksistä.”

Lieto sai vastaajilta hyvät arviot kyselyn kaikilla osa-alueilla, eli viestinnän, päätöksenteon, kaavoituksen, kunnallistekniikan ja asumismenojen saralla. 

Riittävä tonttitarjonta kilpailuetu kunnille

”Oman kodin merkitys on koronavuoden aikana korostunut, mikä näkyy omakotitalojen ja -tonttien kysynnän kasvuna. Riittävä ja laadukas tonttitarjonta on kilpailuetu niin suurille kuin pienillekin kunnille”, tuumaa Kimmo Rautiainen Pientaloteollisuudesta.

”Suomalaiset kaipaavat pientaloihin, mutta asuntotuotanto on kerrostalovaltaista”, sanoo Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuudesta. ”Pientalorakentaminen ja pientalossa asuminen on tutkitusti ekologista, joten sitä kannattaisi suosia myös hiilineutraaliustavoitteiden näkökulmasta. Onneksi on edelläkävijäkuntia, joissa tonttitarjontaan ja pientalorakentajan palveluun on satsattu. Oulu näyttää mallia, miten myös suurissa kasvukeskuksissa voi kehittää pientalorakentajien palvelua”, hän kehuu.

Omakotiliitto luovutti tunnustukset 11.5., ja ne otettiin iloisesti vastaan molemmissa kunnissa. ”Kunnan kehittämisessä pitää ottaa monta näkökulmaa huomioon, ja tuntuu hyvältä, kun kova työ palkitaan”, sanoo Laajala. ”On arvokasta, että tunnustus tuli nimenomaan Omakotiliitolta ja muilta asumisen asiantuntijatahoilta”, lisää Poikela.

Vuoden pientalomyönteisimmän kunnan palkinto jaettiin nyt viidettä kertaa. Selvityksessä kartoitettiin asukkaiden, rakentajien ja talontoimittajien mielipidettä siitä, mikä kunta on erityisen pientaloystävällinen paikka elää ja rakentaa uutta.