Oululaiskeksintö mahdollistaa luonnonmukaisen makeutusaineen tuottamisen
Brazzeiini eristettiin ensi kerran vuonna 1994 afrikkalaisesta Pentadiplandra brazzeana kasvin hedelmästä. Brazzeiini on kaloriton, sokeria jopa 2000 kertaa makeampi proteiini, joka herätti heti suurta kiinnostusta makeutusainemarkkinoilla. Brazzeiinia kokeiltiin valmistaa hedelmistä uuttamalla, mutta se osoittautui niin kalliiksi, ettei makeutusaineen kaupallinen tuottaminen kannattanut.
Oulun yliopiston professori Lloyd Ruddockin johtama tutkimusryhmä on kehittänyt menetelmän, jossa muokatuilla bakteereilla voidaan tuottaa brazzeiinia ja muita monimutkaisia, ns. rikkisiltoja sisältäviä proteiineja. Rikkisillat ovat kemiallisia rakenteita, joiden muodostaminen bakteereissa on haastavaa.
”Toimme bakteerisoluihin tekijöitä nisäkässoluista, jolloin bakteerit pystyvät tuottamaan toimintakykyisiä, rikkisiltoja sisältäviä proteiineja. Proteiini ei pysty toimimaan suorana nauhana, vaan se menee sykkyrälle solun sisällä, jos rikkisillat puuttuvat. Oikealla tavalla tehdyt proteiinit toimittavat DNA:n niille osoittamaa virkaa, eli toimivat vaikka entsyymeinä tai hormoneina”, Ruddock kertoo.
CyDisCoTM-niminen menetelmä on patentoitu ja lisensoitu jo monelle yritykselle. Ne tekevät sillä omia proteiinejaan, kuten esimerkiksi lääkeproteiineja sekä elintarvikkeissa ja pesuaineissa tarvittavia entsyymejä.
Menetelmän kaupallistamispotentiaalia brazzeiini –makeutusaineen tuotantoon selvitetään parhaillaan Business Finlandin rahoittamassa TUTLI (Tutkimuksesta uutta liiketoimintaa) -projektissa. Jos tuottaminen onnistuu kaupallisesti kannattavasti, niin markkinat uuden tyyppiselle makeutusaineelle ovat auki.
”Tutkimme millaisissa olosuhteissa brazzeiinia kannattaa tuottaa muokatuilla mikrobeilla ja miten se puhdistetaan bakteerin omista proteiineista täysin turvallisilla aineilla. Käymme neuvotteluja elintarvikeyritysten kanssa ja projektin lopulla saamme brazzeiinia niille testikäyttöön.”
Brazzeiinin makuprofiili on hyvin sokerin kaltainen, eikä siinä ole kitkerää sivu- ja jälkimakua. Brazzeiini kestää hyvin kuumennusta, toisin kuin yleisesti käytettävät keinotekoiset makeutusaineet. Elintarviketeollisuudelle luonnollinen, hyvänmakuinen, leivontaan ja kuumiin juomiin soveltuva brazzeiini on kiinnostava makeuttaja, kuten myös ylipainon kanssa kipuileville kuluttajille.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Lloyd Ruddock (eng.), biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Oulun yliopisto, puh. 044 205 2969, sposti Lloyd.ruddock@oulu.fi
Tutkijatohtori Mirva Saaranen, biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Oulun yliopisto, puh. 040 527 1088, sposti mirva.saaranen@oulu.fi
Viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, Oulun yliopisto, puh. 040 546 3413
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Sokerituotteiden verotuksella ei ole vaikutusta hammashoidon tarpeeseen26.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat selvittivät sokerituotteita koskevan verotuksen vaikutuksia julkisen hammashoidon tarpeisiin ja kustannuksiin. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa.
Ylipaino muuttaa aivojen pulsaatioita25.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Korkea painoindeksi (BMI) on uuden tutkimuksen mukaan yhteydessä muutoksiin aivojen fysiologisissa pulsaatioissa, jotka ovat avainasemassa aivojen nestekierron ylläpitämisessä ja niiden puhdistumisessa kuona-aineista.
Pohjoismaiden ahmojen tila on huonoin, Euraasian kattava tutkimus osoittaa25.4.2024 06:04:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiden ahmojen geneettinen monimuotoisuus on alhaisin Euraasian mantereen ahmapopulaatioista. Uusi tutkimus kattaa ahman Euraasian levinneisyysalueen, jota ei ole aiemmin tutkittu näin laajasti. Näytteitä kerättiin Norjasta Itä-Venäjälle.
Oulun yliopistossa tehtiin viime vuonna 51 keksintöä – maailman henkisen omaisuuden päivää vietetään perjantaina 26.4.24.4.2024 06:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä uusia keksintöjä, jotka voivat olla alkuja tulevaisuuden innovaatioille. Vuonna 2023 niitä raportoitiin 51. Eniten keksintöilmoituksia tehtiin tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa, 22 kappaletta. Teknillisessä tiedekunnassa ilmoituksia tehtiin 13 sekä biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa 10. Viime vuonna Oulun yliopisto lähti patentoimaan seitsemää keksintöä.
Alaselkäkipuun liittyvää terveyspalvelujen käyttöä ja sairauspoissaoloja voidaan vähentää luokitteluun perustuvalla hoidolla24.4.2024 05:50:00 EEST | Tiedote
Alaselkäkipupotilaiden toipumista voidaan nopeuttaa, lääkärikäyntejä ja kuvantamistutkimuksia vähentää sekä selkäkivusta johtuvia sairauspoissaolopäiviä minimoida luokitteluun perustuvalla hoitomallilla, uusi tutkimus osoittaa. Luokitteluun perustuvassa hoidossa potilaat huomioidaan yksilöllisesti ja terveydenhuollon resursseja kohdennetaan eniten hoitoa tarvitseville.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme