Oulun yliopisto

Oululaiskeksintö mahdollistaa luonnonmukaisen makeutusaineen tuottamisen

Jaa

Oulun yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt menetelmän, jolla pystytään tuottamaan luonnonmukaista makeutusainetta brazzeiinia. Hyvänmakuisesta brazzeiinista on jo pitkään povattu markkinoille uutta makeutusainetta, mutta sen teolliseen tuottamiseen ei ole toistaiseksi löydetty ratkaisua.

Kuva: Juha Sarkkinen / Oulun yliopisto
Kuva: Juha Sarkkinen / Oulun yliopisto

Brazzeiini eristettiin ensi kerran vuonna 1994 afrikkalaisesta Pentadiplandra brazzeana kasvin hedelmästä. Brazzeiini on kaloriton, sokeria jopa 2000 kertaa makeampi proteiini, joka herätti heti suurta kiinnostusta makeutusainemarkkinoilla. Brazzeiinia kokeiltiin valmistaa hedelmistä uuttamalla, mutta se osoittautui niin kalliiksi, ettei makeutusaineen kaupallinen tuottaminen kannattanut.

Oulun yliopiston professori Lloyd Ruddockin johtama tutkimusryhmä on kehittänyt menetelmän, jossa muokatuilla bakteereilla voidaan tuottaa brazzeiinia ja muita monimutkaisia, ns. rikkisiltoja sisältäviä proteiineja. Rikkisillat ovat kemiallisia rakenteita, joiden muodostaminen bakteereissa on haastavaa.

”Toimme bakteerisoluihin tekijöitä nisäkässoluista, jolloin bakteerit pystyvät tuottamaan toimintakykyisiä, rikkisiltoja sisältäviä proteiineja. Proteiini ei pysty toimimaan suorana nauhana, vaan se menee sykkyrälle solun sisällä, jos rikkisillat puuttuvat. Oikealla tavalla tehdyt proteiinit toimittavat DNA:n niille osoittamaa virkaa, eli toimivat vaikka entsyymeinä tai hormoneina”, Ruddock kertoo.

CyDisCoTM-niminen menetelmä on patentoitu ja lisensoitu jo monelle yritykselle. Ne tekevät sillä omia proteiinejaan, kuten esimerkiksi lääkeproteiineja sekä elintarvikkeissa ja pesuaineissa tarvittavia entsyymejä.

Menetelmän kaupallistamispotentiaalia brazzeiini –makeutusaineen tuotantoon selvitetään parhaillaan Business Finlandin rahoittamassa TUTLI (Tutkimuksesta uutta liiketoimintaa) -projektissa. Jos tuottaminen onnistuu kaupallisesti kannattavasti, niin markkinat uuden tyyppiselle makeutusaineelle ovat auki.

”Tutkimme millaisissa olosuhteissa brazzeiinia kannattaa tuottaa muokatuilla mikrobeilla ja miten se puhdistetaan bakteerin omista proteiineista täysin turvallisilla aineilla. Käymme neuvotteluja elintarvikeyritysten kanssa ja projektin lopulla saamme brazzeiinia niille testikäyttöön.”

Brazzeiinin makuprofiili on hyvin sokerin kaltainen, eikä siinä ole kitkerää sivu- ja jälkimakua. Brazzeiini kestää hyvin kuumennusta, toisin kuin yleisesti käytettävät keinotekoiset makeutusaineet. Elintarviketeollisuudelle luonnollinen, hyvänmakuinen, leivontaan ja kuumiin juomiin soveltuva brazzeiini on kiinnostava makeuttaja, kuten myös ylipainon kanssa kipuileville kuluttajille.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Lloyd Ruddock (eng.), biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Oulun yliopisto, puh. 044 205 2969, sposti Lloyd.ruddock@oulu.fi
Tutkijatohtori Mirva Saaranen, biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Oulun yliopisto, puh. 040 527 1088, sposti mirva.saaranen@oulu.fi

Viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, Oulun yliopisto, puh. 040 546 3413

Kuvat

Kuva: Juha Sarkkinen / Oulun yliopisto
Kuva: Juha Sarkkinen / Oulun yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Nopeat virtaaman muutokset vesivoimaloiden alapuolisissa jokiuomissa lisääntyneet – taustalla tuulivoiman kasvu18.12.2018 08:30Tiedote

Oulun yliopistossa on valmistunut ensimmäinen kattava ja laaja tutkimus vesivoimaloiden säännöstelyn aiheuttamista jokien lyhytaikaisista nopeista virtaaman muutoksista Pohjoismaissa, erityisesti Suomessa ja Norjassa. Tutkimuksessa tehty merkittävin havainto on, että vesivoimaloiden aiheuttamat nopeat virtaaman muutokset voimalapatojen alapuolisissa jokiuomissa ovat huomattavasti lisääntyneet viimeisten kymmenen ja erityisesti muutaman viime vuoden aikana.

Ikiroudan sulaminen uhkaa arktisia kaupunkeja ja teollisuutta12.12.2018 07:15Tiedote

Ilmaston lämmetessä jopa 70 prosenttia pohjoisten ikirouta-alueiden infrastruktuurista sijaitsee riskialueilla, selviää suomalaisten maantieteilijöiden johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa. Ikiroudan sulaminen ja siitä johtuva maaperän vettyminen ja painuminen voivat tutkijoiden mukaan uhata arktisten alueiden kestävää kehitystä ja luonnonvarojen hyödyntämistä tulevina vuosikymmeninä. Riskialueilla asuu kolme neljäsosaa pohjoisen pallonpuoliskon ikirouta-alueiden väestöstä, noin neljä miljoonaa ihmistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme