Suomen Pankki

Pääjohtaja Olli Rehnin blogi: Vihriälän ryhmä ja kriisiin vastaavan talouspolitiikan kolme vaihetta

Jaa

Vesa Vihriälän johtaman professoriryhmän 8.5. julkaistu raportti on painava kannanotto koronakriisin nostamiin kysymyksiin. Raportin ”Talouspolitiikan strategia koronakriisissä” laatijoiden ryhmään kuuluvat Vihriälän lisäksi Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Roope Uusitalo.

Raportissa käsitellään laajasti koronakriisiin liittyvää talouspolitiikkaa. Kommentoin tässä blogimerkinnässä joitakin raportin teemoja. Ensiarvoisen tärkeää on nyt vaimentaa konkurssiaaltoa ja työttömyyden lisääntymistä onnistuneella talouspolitiikan kokonaisuudella.

Koronakriisiin on talouspolitiikassa jo vastattu laajalla rintamalla. Rahoitusoloja ovat keventäneet Euroopan keskuspankin rahapolitiikan toimet, pankkien pääomavaatimusten helpottaminen sekä mm. Suomen Pankin sijoitustoimintaan lukeutuvat suomalaisten yritystodistusten ostot. Lisäksi tärkeitä toimenpiteitä on jo tehty lomautusten helpottamiseksi ja yritysten tukemiseksi muutenkin. Vihriälän työryhmä viitoittaa tietä eteenpäin.

Raportissa jaetaan talouspolitiikan strategia ”kolmeen elementtiin”. Niiden voidaan nähdä liittyvän kriisin kolmeen vaiheeseen. Kun ensimmäisessä vaiheessa on rajoitettu ihmisten liikkumista, kokoontumista ja elinkeinotoimintaa, keskeinen tavoite on yritysten tukemisessa pahimman vaiheen yli ja siten työpaikkojen pelastamisessa. Toinen vaihe käynnistyy rajoitusten poistuessa, kun taloutta on tarpeen mahdollisuuksien mukaan elvyttää. Kolmas vaihe koskee julkisen talouden kestävyyden ja talouskasvun edellytysten vahvistamista. Jako kolmeen vaiheeseen on hyvä lähtökohta, vaikka nämä vaiheet väistämättä limittyvät ja kytkeytyvät toisiinsa.

Kun ensimmäisessä vaiheessa tuetaan yrityksiä, tämä on syytä toteuttaa niin, että tuet osuvat oikeisiin kohteisiin, voidaan ottaa käyttöön nopeasti ja toimivat myös sellaisten yrittäjien kohdalla, jotka eivät voi tai uskalla velkaantua paljon. Tulevan talouskehityksen kannalta tärkeää on myös, että tukien tuottama rasitus julkiselle taloudelle ei ole liian suuri ja että ne eivät liikaa vääristä kilpailua tai haittaa talouden rakenteiden tarvittavaa uudistumista.

Lienee vääjäämätöntä, että etenkin kun tukia nyt on jouduttu ja joudutaan ottamaan käyttöön hyvin nopeasti, kaikki mainitut tavoitteet eivät jokaisen tukimuodon kohdalla täyty. Yritysten tukeminen kysyntäkuopan yli on silti tarpeen.

Vihriälän ryhmä pitää talouspolitiikan vaiheista vaikeimpana viimeistä eli julkisen talouden kestävyyden ja talouskasvun edellytysten vahvistamista. Vaikea se epäilemättä onkin siitä näkökulmasta, että kun talouden tila on kriisin akuutin vaiheen jälkeen aikanaan jyrkästi heikentynyt, sen korjaamisen keinoihin liittyy mielipiteitä jakavia arvokysymyksiä. Raportissa tuodaan osuvasti esiin, että rakenteellisilla uudistuksilla on tarpeen parantaa mm. työllisyyden kasvun edellytyksiä ja julkisesti rahoitettujen palveluiden tuottavuutta. Eikä sekään välttämättä riitä.

Toisaalta helppoja eivät ole myöskään päätökset kriisin ensimmäisessä eivätkä toisessakaan vaiheessa. Esimerkiksi tarvittavien elvytystoimien ajoittaminen, kohdentaminen ja mitoittaminen vaatii paljon tietoon perustuvaa harkintaa.

Kokonaiskysynnän finanssipoliittisen elvyttämisen painopisteen on syytä ajoittua vasta kriisin toiseen vaiheeseen, jossa rajoituksia on jo purettu. Kysynnän elvyttäminen ei auta esimerkiksi ravintolayrittäjää, jos ravintolaa ei saa vielä pitää auki. Sen sijaan kun rajoituksia on purettu ja ihmiset jälleen uskaltavat käydä ravintoloissa, tilanne on toinen. Näin on varsinkin, jos kotitalouksien ja yritysten taloudellinen tila on yhä haavoittuvainen ja ne ovat rahankäytössään varovaisia. Kun epidemian ja talouden tuleva kehitys on tuntematon, ei lopullisia päätöksiä elvytystoimien tarkasta ajoittamisesta ole nyt vielä välttämättä syytä tehdä.

Raportissa esitetään kohteita finanssipoliittisille elvytystoimille, kuten liikenne- ja muut infrainvestoinnit. Kuten ajoituksen, ei myöskään kohteiden suhteen parhaiden ratkaisujen tekeminen välttämättä ole suoraviivaista. On hyvin mahdollista, että infrastruktuuri-investoinnit ovat aikanaan hyvä kohde elvytystoimille. Toisinkin voi silti käydä. Jos kyseisellä alalla ei tuolloin ole runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia, kannattaa elvytys suunnata toisin.

Kaiken kaikkiaan kun julkisiin tuloihin ja menoihin tehdään finanssipoliittisten ratkaisujen myötä muutoksia, on syytä ottaa huomioon sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset. Talouden kasvumahdollisuuksien tukeminen akuutin kriisin aikanaan väistyessä on kipeästi tarpeen, kuten raportissa todetaan.

Kokonaistaloudelliselle kehitykselle raportissa esitetään skenaario, jossa tuotanto supistuu tänä vuonna 9 prosenttia, eikä vahvaa V:n muotoista elpymistä odoteta. Tämä korostaa sellaisten toimien tarvetta, jotka kohentavat talouden kasvumahdollisuuksia ja julkisen talouden kestävyyttä.

On vielä aikaista sanoa, millainen elpymisen muoto tulee olemaan. Yhtä kaikki on syytä huomata, että verrattuna etenkin 1970-, 1980- ja 1990-lukujen suhdannenousuihin tällä kertaa ei ole syytä laskea kovin vahvan ja nopean kasvun varaan, vaikka sitä tavoitellaankin. Tuottavuuden kasvun trendi on heikentynyt jo parin vuosikymmenen ajan. Lisäksi talouskasvua rajoittaa se, että työikäisen väestön määrän kasvu on kääntynyt supistumiseksi.

Raportissa tuodaan osuvasti esille näkökohtia, joita koronakriisiin ja sen jälkihoitoon liittyvässä talouspolitiikassa on syytä ottaa huomioon. Kriisi uhkaa heikentää ennestään heikossa asemassa olevien tilannetta, samoin kuin nykyisten nuorten ja lapsiperheiden toimeentulon näkymiä. Ilmastopolitiikkakin voi jäädä jalkoihin, jos huonosti annetaan käydä. Jotta talouspolitiikka tukee yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä, on näihin uhkiin reagoitava.

Raportti päättyy toteamukseen, että Suomi on aiemminkin selviytynyt, kun on ollut pakko. On helppo yhtyä näkemykseen, jossa korostetaan vahvojen instituutioiden ja luottamuksen merkitystä yhteiskunnassa.

Lisäksi meitä auttaa se, että vaikka julkisen talouden tila on aiempiin vuosikymmeniin verrattuna heikentynyt, on se silti parempi kuin useissa muissa maissa. Lisäksi tilannetta helpottaa, että vaikka rahoitusjärjestelmäänkin nyt kohdistuu uhkia, se on vakavarainen ja toimintakykyinen. Aiemmat pyrkimykset julkisen talouden kestävyyden ja rahoitusjärjestelmän vakauden vahvistamiseksi tukevat meitä nyt. Mutta pysyviä voittoja ei näilläkään kentillä ole.

Blogi on julkaistu 15.5.2020 Euro & talous -sivustolla: Vihriälän ryhmä ja kriisiin vastaavan talouspolitiikan kolme vaihetta

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Account of the monetary policy meeting, 29-30 April 202022.5.2020 14:30:00 EESTUutinen

Account of the monetary policy meeting of the Governing Council of the European Central Bank held in Frankfurt am Main on Wednesday and Thursday, 29-30 April 2020 1. Review of financial, economic and monetary developments and policy options Financial market developments Ms Schnabel reviewed the financial market developments since the Governing Council’s previous regular monetary policy meeting on 11-12 March 2020. Although the general risk-off mood had subsided and market liquidity was progressively improving, financial markets continued to show signs of fragility, mainly along four key dimensions. First, most euro area sovereign bond spreads had widened relative to German benchmark bonds, irrespective of their credit rating. In some jurisdictions, bond spreads had temporarily returned to, or even risen above, the levels observed before the announcement of the pandemic emergency purchase programme (PEPP), compounded by expectations of increased issuance needs and the high prevailing un

Anna Hyrske utsedd till ledande hållbarhetsexpert vid Finlands Bank8.5.2020 15:00:00 EESTUutinen

Ekon.mag. Anna Hyrske har utsetts till ledande hållbarhetsexpert vid tillgångsförvaltningsbyrån på Finlands Banks avdelning för marknadsoperationer från och med den 20 juli 2020. Utnämningen gäller för en period på fem år. Anna Hyrske kommer att svara för utvecklingen av Finlands Banks verksamhet inom ansvarsfulla investeringar och för utformningen av strategierna för den. Hon deltar också i Eurosystemets hållbarhetsarbete som Finlands Banks representant. Anna Hyrske har sedan 1999 varit anställd på Ömsesidiga Pensionsförsäkringsbolaget Ilmarinen, senast som chef för ansvarsfulla investeringar, och före det som expert inom ansvarsfulla investeringar och portföljförvaltare för bland annat Asien. Anna Hyrske har publicerat flera artiklar och böcker om ansvarsfulla investeringar och aktivt deltagit i olika forum inom området. Finlands Bank investerar sina egna finansiella tillgångar och en del av Europeiska centralbankens valutareserv i obligationer med högt kreditbetyg samt i aktier och

Anna Hyrske Suomen Pankin johtavaksi vastuullisuusasiantuntijaksi8.5.2020 15:00:00 EESTUutinen

KTM Anna Hyrske on nimitetty 20.7.2020 alkaen johtavaksi vastuullisuusasiantuntijaksi markkinaoperaatiot-osaston varainhallintatoimistoon. Nimitys on tehty viiden vuoden määräajaksi. Anna Hyrskeen vastuulla on Suomen Pankin vastuullisen sijoitustoiminnan kehittäminen ja siihen liittyvien strategioiden määrittely. Anna Hyrske osallistuu myös eurojärjestelmän vastuullisuustyöhön Suomen Pankin edustajana. Anna Hyrske on toiminut vuodesta 1999 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa, viimeisimpänä vastuullisen sijoittamisen päällikkönä, ja sitä ennen vastuullisen sijoittamisen asiantuntijana ja salkunhoitajana mm. Aasian toiminnoissa. Anna Hyrske on julkaissut useita vastuullista sijoitustoimintaa käsitteleviä artikkeleita ja kirjoja ja toiminut aktiivisesti alan foorumeilla. Suomen Pankki sijoittaa omaa varallisuuttaan ja osaa Euroopan keskuspankin valuuttavarannosta korkealaatuisille joukkovelkakirja-, osake- ja kiinteistömarkkinoille. Suomen Pankin johtokunta käynnisti joulukuussa 20

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme