Suomen Pankki

Pääjohtaja Olli Rehnin blogi: Vihriälän ryhmä ja kriisiin vastaavan talouspolitiikan kolme vaihetta

Jaa

Vesa Vihriälän johtaman professoriryhmän 8.5. julkaistu raportti on painava kannanotto koronakriisin nostamiin kysymyksiin. Raportin ”Talouspolitiikan strategia koronakriisissä” laatijoiden ryhmään kuuluvat Vihriälän lisäksi Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Roope Uusitalo.

Raportissa käsitellään laajasti koronakriisiin liittyvää talouspolitiikkaa. Kommentoin tässä blogimerkinnässä joitakin raportin teemoja. Ensiarvoisen tärkeää on nyt vaimentaa konkurssiaaltoa ja työttömyyden lisääntymistä onnistuneella talouspolitiikan kokonaisuudella.

Koronakriisiin on talouspolitiikassa jo vastattu laajalla rintamalla. Rahoitusoloja ovat keventäneet Euroopan keskuspankin rahapolitiikan toimet, pankkien pääomavaatimusten helpottaminen sekä mm. Suomen Pankin sijoitustoimintaan lukeutuvat suomalaisten yritystodistusten ostot. Lisäksi tärkeitä toimenpiteitä on jo tehty lomautusten helpottamiseksi ja yritysten tukemiseksi muutenkin. Vihriälän työryhmä viitoittaa tietä eteenpäin.

Raportissa jaetaan talouspolitiikan strategia ”kolmeen elementtiin”. Niiden voidaan nähdä liittyvän kriisin kolmeen vaiheeseen. Kun ensimmäisessä vaiheessa on rajoitettu ihmisten liikkumista, kokoontumista ja elinkeinotoimintaa, keskeinen tavoite on yritysten tukemisessa pahimman vaiheen yli ja siten työpaikkojen pelastamisessa. Toinen vaihe käynnistyy rajoitusten poistuessa, kun taloutta on tarpeen mahdollisuuksien mukaan elvyttää. Kolmas vaihe koskee julkisen talouden kestävyyden ja talouskasvun edellytysten vahvistamista. Jako kolmeen vaiheeseen on hyvä lähtökohta, vaikka nämä vaiheet väistämättä limittyvät ja kytkeytyvät toisiinsa.

Kun ensimmäisessä vaiheessa tuetaan yrityksiä, tämä on syytä toteuttaa niin, että tuet osuvat oikeisiin kohteisiin, voidaan ottaa käyttöön nopeasti ja toimivat myös sellaisten yrittäjien kohdalla, jotka eivät voi tai uskalla velkaantua paljon. Tulevan talouskehityksen kannalta tärkeää on myös, että tukien tuottama rasitus julkiselle taloudelle ei ole liian suuri ja että ne eivät liikaa vääristä kilpailua tai haittaa talouden rakenteiden tarvittavaa uudistumista.

Lienee vääjäämätöntä, että etenkin kun tukia nyt on jouduttu ja joudutaan ottamaan käyttöön hyvin nopeasti, kaikki mainitut tavoitteet eivät jokaisen tukimuodon kohdalla täyty. Yritysten tukeminen kysyntäkuopan yli on silti tarpeen.

Vihriälän ryhmä pitää talouspolitiikan vaiheista vaikeimpana viimeistä eli julkisen talouden kestävyyden ja talouskasvun edellytysten vahvistamista. Vaikea se epäilemättä onkin siitä näkökulmasta, että kun talouden tila on kriisin akuutin vaiheen jälkeen aikanaan jyrkästi heikentynyt, sen korjaamisen keinoihin liittyy mielipiteitä jakavia arvokysymyksiä. Raportissa tuodaan osuvasti esiin, että rakenteellisilla uudistuksilla on tarpeen parantaa mm. työllisyyden kasvun edellytyksiä ja julkisesti rahoitettujen palveluiden tuottavuutta. Eikä sekään välttämättä riitä.

Toisaalta helppoja eivät ole myöskään päätökset kriisin ensimmäisessä eivätkä toisessakaan vaiheessa. Esimerkiksi tarvittavien elvytystoimien ajoittaminen, kohdentaminen ja mitoittaminen vaatii paljon tietoon perustuvaa harkintaa.

Kokonaiskysynnän finanssipoliittisen elvyttämisen painopisteen on syytä ajoittua vasta kriisin toiseen vaiheeseen, jossa rajoituksia on jo purettu. Kysynnän elvyttäminen ei auta esimerkiksi ravintolayrittäjää, jos ravintolaa ei saa vielä pitää auki. Sen sijaan kun rajoituksia on purettu ja ihmiset jälleen uskaltavat käydä ravintoloissa, tilanne on toinen. Näin on varsinkin, jos kotitalouksien ja yritysten taloudellinen tila on yhä haavoittuvainen ja ne ovat rahankäytössään varovaisia. Kun epidemian ja talouden tuleva kehitys on tuntematon, ei lopullisia päätöksiä elvytystoimien tarkasta ajoittamisesta ole nyt vielä välttämättä syytä tehdä.

Raportissa esitetään kohteita finanssipoliittisille elvytystoimille, kuten liikenne- ja muut infrainvestoinnit. Kuten ajoituksen, ei myöskään kohteiden suhteen parhaiden ratkaisujen tekeminen välttämättä ole suoraviivaista. On hyvin mahdollista, että infrastruktuuri-investoinnit ovat aikanaan hyvä kohde elvytystoimille. Toisinkin voi silti käydä. Jos kyseisellä alalla ei tuolloin ole runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia, kannattaa elvytys suunnata toisin.

Kaiken kaikkiaan kun julkisiin tuloihin ja menoihin tehdään finanssipoliittisten ratkaisujen myötä muutoksia, on syytä ottaa huomioon sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset. Talouden kasvumahdollisuuksien tukeminen akuutin kriisin aikanaan väistyessä on kipeästi tarpeen, kuten raportissa todetaan.

Kokonaistaloudelliselle kehitykselle raportissa esitetään skenaario, jossa tuotanto supistuu tänä vuonna 9 prosenttia, eikä vahvaa V:n muotoista elpymistä odoteta. Tämä korostaa sellaisten toimien tarvetta, jotka kohentavat talouden kasvumahdollisuuksia ja julkisen talouden kestävyyttä.

On vielä aikaista sanoa, millainen elpymisen muoto tulee olemaan. Yhtä kaikki on syytä huomata, että verrattuna etenkin 1970-, 1980- ja 1990-lukujen suhdannenousuihin tällä kertaa ei ole syytä laskea kovin vahvan ja nopean kasvun varaan, vaikka sitä tavoitellaankin. Tuottavuuden kasvun trendi on heikentynyt jo parin vuosikymmenen ajan. Lisäksi talouskasvua rajoittaa se, että työikäisen väestön määrän kasvu on kääntynyt supistumiseksi.

Raportissa tuodaan osuvasti esille näkökohtia, joita koronakriisiin ja sen jälkihoitoon liittyvässä talouspolitiikassa on syytä ottaa huomioon. Kriisi uhkaa heikentää ennestään heikossa asemassa olevien tilannetta, samoin kuin nykyisten nuorten ja lapsiperheiden toimeentulon näkymiä. Ilmastopolitiikkakin voi jäädä jalkoihin, jos huonosti annetaan käydä. Jotta talouspolitiikka tukee yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä, on näihin uhkiin reagoitava.

Raportti päättyy toteamukseen, että Suomi on aiemminkin selviytynyt, kun on ollut pakko. On helppo yhtyä näkemykseen, jossa korostetaan vahvojen instituutioiden ja luottamuksen merkitystä yhteiskunnassa.

Lisäksi meitä auttaa se, että vaikka julkisen talouden tila on aiempiin vuosikymmeniin verrattuna heikentynyt, on se silti parempi kuin useissa muissa maissa. Lisäksi tilannetta helpottaa, että vaikka rahoitusjärjestelmäänkin nyt kohdistuu uhkia, se on vakavarainen ja toimintakykyinen. Aiemmat pyrkimykset julkisen talouden kestävyyden ja rahoitusjärjestelmän vakauden vahvistamiseksi tukevat meitä nyt. Mutta pysyviä voittoja ei näilläkään kentillä ole.

Blogi on julkaistu 15.5.2020 Euro & talous -sivustolla: Vihriälän ryhmä ja kriisiin vastaavan talouspolitiikan kolme vaihetta

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Account of the monetary policy meeting, 28-29 October 202026.11.2020 16:00:00 EETUutinen

Account of the monetary policy meeting of the Governing Council of the European Central Bank held in Frankfurt am Main on Wednesday and Thursday, 28-29 October 2020 1. Review of financial, economic and monetary developments and policy options Financial market developments Ms Schnabel reviewed the financial market developments since the Governing Council’s previous monetary policy meeting on 9-10 September 2020. Financial markets had been driven by two opposing forces. On one side, reduced risks of a contested presidential election in the United States and expectations of a large fiscal stimulus programme under a potential Biden presidency had boosted risk sentiment and revived the reflation trade. On the other side, renewed lockdown measures in different countries on the back of a surge in new coronavirus (COVID-19) cases, especially in the euro area, were increasingly reflected in asset price valuations. Unlike in spring, however, so far there had been no widespread flight into safe-h

Bank of Finland hosts monetary policy webinar “New Challenges to Monetary Policy Strategies”17.11.2020 10:00:00 EETUutinen

Bank of Finland hosts monetary policy webinar “New Challenges to Monetary Policy Strategies” on Tuesday, 24 November 2020. The invited speakers will be James B. Bullard, President of the Federal Reserve Bank of St. Louis, Isabel Schnabel, Member of the Executive Board, European Central Bank and Eric Leeper, Professor at University of Virginia. Follow live as leading experts discuss for example how persistently low inflation and interest rate environment affect the European Central Bank’s as well as the Federal Reserve’s monetary policy strategies and what kind of impact the Covid-19 pandemic has to the economy at large and the ECB’s and Fed’s monetary policy. The webinar will start at 14.00 CET with introductory remarks by the Bank of Finland Governor Olli Rehn. Please see the event's web page for the whole program. #MonetaryPolicyChallenges

ECB announces independent review of payments system outage16.11.2020 16:25:00 EETUutinen

ECB press release 16 November 2020 Independent review to be launched on payments infrastructure TARGET2 incident on 23 October 2020 caused outage lasting almost 10 hours Findings of the review to be published by the second quarter of 2021 The European Central Bank (ECB) will launch an independent review of an incident that affected its real-time gross settlement system TARGET2 on 23 October 2020, causing an outage for almost 10 hours. An initial investigation determined that a software defect in a network device was the specific technical cause of the incident. The independent review will also take into account other incidents that affected TARGET Services during 2020, including those affecting directly and indirectly TARGET2 Securities (T2S), the securities settlement platform operated by the Eurosystem. The independent review will allow the Eurosystem to draw lessons from the incidents and address them. It will look into the robustness of the business continuity model, the adequacy o

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme