Päihteitä käyttävät ihmiset kohtaavat syrjintää – pahimmillaan se voi estää avun saannin

Syrjivä kohtelu lisää päihteiden käytöstä koettua häpeää. Häpeälliseksi koettu elämäntilanne saattaa haitata hoitoon hakeutumista, sopivien palvelujen löytämistä ja avun saantia. Päihteiden käytöstä muodostuu stigma, eli leima.

Stigmalla on paljon vaikutuksia käytännön tasolla

Stigmalla tarkoitetaan piirrettä, jonka perusteella ihmistä luokitellaan ja syrjitään. Stigma lisää ahdistusta ja syrjäytymistä.

Ihmisten elämässä päihteisiin liittyvä stigma saattaa näkyä niin, että ennakkoluulot aiheuttavat väärinkäsityksiä kaupassa asioidessa, päihteiden käyttö vaikeuttaa hoidon saamista terveydenhuollossa ja asumista on vaikea järjestää.

Stigma vaikuttaa myös läheisiin, sillä päihdeongelmat salataan helposti tuttavilta. Monen suomalaisen lähipiirissä on päihdeongelmia, mutta läheisten on vaikea hakea tukea koetun häpeän takia.

Päihdekäytön stigma ilmenee myös päihde- ja mielenterveystyön vähäisenä arvostuksena sekä työtä mahdollistavien resurssien vähäisyytenä, mistä kevään kamppailu sosiaali- ja terveysalan palkkatasosta on vain yksi osoitus.

Ennakkoluulottomuus pitää tehdä näkyväksi

Päihteisiin liittyvää häpeää, stigmaa ja syrjintää tulee käsitellä avoimesti, jotta julkinen keskustelu voi muuttua.

Vapaaehtoiset voivat läsnäolollaan ja ennakkoluulottomalla, silmiin katsovalla työotteellaan purkaa sitä häpeän ja piilottamisen kehää, joka määrää monen arkea. A-Klinikkasäätiön hankkeessa työntekijät ja vapaaehtoiset siivoavat huumeneuloja ja kohtaavat huumeidenkäyttäjiä sekä asunnottomia Helsingissä.

A-Klinikkasäätiön Kajsa Santonen on toiminut vapaaehtoisena vuoden verran.

- Ihmisenä kohtaaminen ja ennakkoluuloton lähestymistapa on vapaaehtoistyössä tärkeintä, mutta oman osaamisen ja tietotaidon mukaan vapaaehtoistyötä voi tehdä myös muunlaista, Santonen kertoo.

- Tärkeintä on muistaa, että kohtaamamme ihmiset ovat aivan kuten me. Siinä tilanteessa voisi olla kuka tahansa, hän lisää.

Ihminen onkin tärkeä pyrkiä kohtaamaan myötätuntoisesti ja ennakkoluulottomasti mutta silti apua tyrkyttämättä. Myös traumatietoinen työote auttaa työssä, vapaaehtoistyöntekijä Kajsa Santonen kertoo.

- Usein kohtaaminen etenee luonnollisesti ja kohtaamamme ihmiset avautuvat elämäntilanteestaan ihan kysymättäkin, hän lisää.

- Voimme työllämme muistuttaa niin kohdattavia, ympäröivää yhteiskuntaa kuin itseämmekin meitä kaikkia yhdistävästä inhimillisyydestä, Santonen kuvailee.

Sanat voivat loukata ja lisätä häpeää

Sanat muokkaavat käsitystämme ympäröivästä maailmasta ja ihmisistä. Siksi sanojen ja kuvien käyttö on aina myös vallan käyttämistä ja erityisen paljon valtaa on niitä työkseen käyttävillä, kuten toimittajilla, viestijöillä ja päättäjillä, mutta myös terveydenhuollon henkilöstöllä.

Sanat jopa estävät hakemasta apua haitallisiin riippuvuuksiin. On halventavaa kutsua huumeita käyttävää ihmistä narkomaaniksi.

Jokainen voi tehdä osansa, mutta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan on pyrittävä asiakastyössä tukemaan päihteidenkäyttäjiä ja kohtaamaan heidät sensitiivisesti, jotta he pystyvät jatkamaan hoitoaan ja kuntoutustaan.

- On erityisen tärkeää miettiä omaa vastuuta silloin, kun kuvaamme sanoin ja kuvin haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, esimerkiksi päihteiden ja muiden haitallisten riippuvuuksien kanssa kamppailevia, toteaa Duodecimin viestintäpäällikkö Minna Hietakangas, kirjoituksessaan Päihdepäivien verkkosivuilla aiheesta Sanat eivät koskaan ole vain sanoja.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa on tehty lista leimaavista sanoista.

- Sen sijaan, että kutsutaan ihmisiä narkkareiksi tai juopoiksi, käytetään termiä päihteitä käyttävä henkilö. Ihminen on keskiössä, riippumatta siitä, mikä on hänen elämäntilanteensa tai riippuvuutensa. Termien tarkastelu on osa stigmaa vähentävää työtä, asiantuntija Kim Kannussaari kertoo.

Mitä muuta stigman purkamiseksi voi tehdä?

Päihdeongelmista kärsiviä ja muita huono-osaisia kohtaava vapaaehtoinen voi vähentää stigmaa jakamalla tietoa vapaaehtoistyöstään lähipiirille. Hän voi myös muuttaa ilmapiiriä levottomalla alueella ihan vain olemalla näkyvissä, esimerkiksi edustamansa järjestön työvaatteissa.

- Vapaaehtoistoimintaan voivat osallistua kaikki taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta kertoo Santonen A-klinikkasäätiöstä.

Myös ihmisiä kohtaavat ammattilaiset voivat purkaa stigmaa tiedostamalla käyttämänsä termit ja kehittämällä puhetapoja. Asiakastyössä ei koskaan tiedä, onko ihmisellä päihteiden kanssa haasteita, tai onko hän päihteitä käyttävän läheinen. Mukaan ottava, eli inklusiivinen puhetapa, on hyväksi meille kaikille.

Päihdepäivät-verkkotapahtuma teemalla Marginaalista samavertaiseksi järjestetään 11.–12.5.

A-klinikkasäätiön, Stop Huumeille ry:n, Diakonissalaitoksen, A-kiltojen liiton ja Nuorisoasuntoliitto ry:n yhteinen seminaari Vertaiset, vapaaehtoiset ja kokemusasiantuntijat toimijoina on katsottavissa verkossa keskiviikkona 11.5. klo 14.00 ja A-klinikkasäätiön Stigmaa purkavat sanat ja kuvat -osaseminaari lähetetään torstaina 12.5. klo 10:00.

Toimittajille on tapahtuman seminaareihin ilmainen pääsy.