Pyöräilyn suosio on kasvussa etenkin kaupunkialueilla. Myös koronakriisin seurauksena yhä useampi on siirtynyt pyöräilemään. Pyöräily on yksi keino edistää kestävää liikkumista kaupungeissa. Kaupunkipyöräjärjestelmät ovat yksi näkyvimmistä pyöräilyn edistämistoimista suomalaisissa kaupungeissa ja vastaanotto on usein ollut innostunutta. Kaupunkipyöräjärjestelmät tuottavat myös uudenlaista tietoa pyöräilystä.

Helsingin yliopiston Digital Geography Lab -ryhmä on tutkinut pyöräilyä uudenlaisilla aineistoilla. Juuri julkaistu tieteellinen artikkeli pohtii kaupunkipyöristä saatavien aineistojen mahdollisuuksia pyöräilytutkimuksessa. Tiedon avulla nähdään Helsingin kaupunginpyöräjärjestelmien alueelliset ja ajalliset käyttörakenteet. Lisäksi voidaan pohtia käyttäjäkuntaa ja järjestelmien tasavertaisuutta.

Nuoret aikuiset kaupunkilaiset kaupunkipyörien suurkuluttajia

”Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmä on ollut suosittu käyttömäärien perusteella. Kansainvälisessä tiedekeskustelussa kaupunkipyöräjärjestelmät saavat usein kritiikkiä, että ne palvelevat pääasiassa vain tiettyjä ihmisryhmiä” kertoo väitöskirjatutkija Elias Willberg.

”Tämä kritiikki sai meidät kiinnostumaan Helsingin järjestelmän käyttäjien tarkastelusta” hän jatkaa. Tavoitteena on, että tutkimustyö tuo uusia näkökulmia pyöräilyjärjestelmien käytännön suunnitteluun kaupungeissa.

Tutkimuksessa selvisi, että runsaasta järjestelmien käytöstä huolimatta käyttäjäkunta oli pyöräjärjestelmän alkuvuosina vahvasti painottunut kaupunkipyöräalueen sisällä asuviin nuoriin aikuisiin. Tutkimus tehtiin vuoden 2017 aineistolla, sillä silloin järjestelmä keräsi perustietoa rekisteröityneistä käyttäjistä. Tutkimus osoitti myös kaupunkipyöräaineistojen mahdollisuudet erilaisten kaupunkipyöräkäyttäjien käyttötarpeiden ja -tottumusten ymmärtämisessä.

”On tärkeää kiinnittää huomiota, että kaupunkipyörät palvelevat mahdollisimman kattavasti erilaisia alueita ja ihmisryhmiä, jotta järjestelmien avulla kyetään tehokkaasti tukemaan kestävää kaupunkiliikkumista. Kaupunkipyöristä saatavat aineistot tarjoavat hyödyllistä tietoa näihin tarpeisiin ” Willberg sanoo.

Erilaiset sensorit ja kannettavat laitteet tuottavat tietoa pyöräilystä tutkijoille

Toinen juuri valmistunut tieteellinen artikkeli osallisti pyöräilyn asiantuntijoita ympäri Euroopan ja kokosi tietoa erilaisten pyöräilyaineistojen hyödyistä ja haasteista. Artikkeli julkaistaan syksyllä ilmestyvässä ”Transport in Human Scale Cities”-kirjassa, mutta se on jo luettavissa verkossa. ”Erilaiset sensorit ja kannettavat laitteet kuten matkapuhelinsovellukset ja urheilukellot tallentavat yhä enemmän tietoa myös pyöräilijöistä. Aineistojen moninainen tarkastelu on välttämätöntä pyöräilyn syvälliseksi ymmärtämiseksi” pohtii tutkimusta johtanut geoinformatiikan professori Tuuli Toivonen.

Tutkimuksen pääviesti on, että aineistojen saatavuus on edelleen merkittävä pullonkaula pyöräilyn tutkimuksessa ja tietopohjaisessa suunnittelussa. Uudet pyöräilyaineistot tarjoavat työkaluja pyöräilyn ymmärtämiseen. Ne vastaavat kysymyksiin kuten missä ja milloin ihmiset pyöräilevät kaupunkialueilla. Ihmelääke tiedonjanoon eivät nekään ole, sillä järjestelmien automaattisesti keräämillä aineistoilla ei päästä kovin hyvin käsiksi esimerkiksi pyöräilyn syihin. Järjestelmien automaattisesti keräämät aineistot saattavat olla vinoutuneita ja keskittyä aktiivisiin käyttäjiin. Tällöin ne eivät välttämättä edusta koko väestöä.

”Pyöräilyaineistojen monipuolisessa saatavuudessa ja avoimuudessa on vielä paljon työtä tehtävänä” Toivonen sanoo. ”Suuresta tarpeesta huolimatta aineistojen saatavuutta täytyy edistää vastuullisesti yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset huomioiden” hän päättää.

Artikkelit saatavilla:

Willberg E., Salonen M., Toivonen T. (2021). What do trip data reveal about bike-sharing system users? Journal of Transport Geography. https://doi.org/10.1016/j.jtrangeo.2021.102971

Willberg, E., Tenkanen, H., Poom, A., Salonen, M., & Toivonen, T. (2021). Comparing spatial data sources for cycling studies – a review. SocArXiv https://doi.org/10.31235/osf.io/ruy3j

Lisää tietoa Digital Geography Lab- ryhmän tutkimuksesta: https://blogs.helsinki.fi/digital-geography/

Lisätietoa: Tohtorikoulutettava Elias Willberg, elias.willberg@helsinki.fi