Paikkatietoaineistoilla ymmärrystä pyöräilystä

Pyöräilyn suosio on kasvussa etenkin kaupunkialueilla. Myös koronakriisin seurauksena yhä useampi on siirtynyt pyöräilemään. Pyöräily on yksi keino edistää kestävää liikkumista kaupungeissa. Kaupunkipyöräjärjestelmät ovat yksi näkyvimmistä pyöräilyn edistämistoimista suomalaisissa kaupungeissa ja vastaanotto on usein ollut innostunutta. Kaupunkipyöräjärjestelmät tuottavat myös uudenlaista tietoa pyöräilystä.
Helsingin yliopiston Digital Geography Lab -ryhmä on tutkinut pyöräilyä uudenlaisilla aineistoilla. Juuri julkaistu tieteellinen artikkeli pohtii kaupunkipyöristä saatavien aineistojen mahdollisuuksia pyöräilytutkimuksessa. Tiedon avulla nähdään Helsingin kaupunginpyöräjärjestelmien alueelliset ja ajalliset käyttörakenteet. Lisäksi voidaan pohtia käyttäjäkuntaa ja järjestelmien tasavertaisuutta.
Nuoret aikuiset kaupunkilaiset kaupunkipyörien suurkuluttajia
”Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmä on ollut suosittu käyttömäärien perusteella. Kansainvälisessä tiedekeskustelussa kaupunkipyöräjärjestelmät saavat usein kritiikkiä, että ne palvelevat pääasiassa vain tiettyjä ihmisryhmiä” kertoo väitöskirjatutkija Elias Willberg.
”Tämä kritiikki sai meidät kiinnostumaan Helsingin järjestelmän käyttäjien tarkastelusta” hän jatkaa. Tavoitteena on, että tutkimustyö tuo uusia näkökulmia pyöräilyjärjestelmien käytännön suunnitteluun kaupungeissa.
Tutkimuksessa selvisi, että runsaasta järjestelmien käytöstä huolimatta käyttäjäkunta oli pyöräjärjestelmän alkuvuosina vahvasti painottunut kaupunkipyöräalueen sisällä asuviin nuoriin aikuisiin. Tutkimus tehtiin vuoden 2017 aineistolla, sillä silloin järjestelmä keräsi perustietoa rekisteröityneistä käyttäjistä. Tutkimus osoitti myös kaupunkipyöräaineistojen mahdollisuudet erilaisten kaupunkipyöräkäyttäjien käyttötarpeiden ja -tottumusten ymmärtämisessä.
”On tärkeää kiinnittää huomiota, että kaupunkipyörät palvelevat mahdollisimman kattavasti erilaisia alueita ja ihmisryhmiä, jotta järjestelmien avulla kyetään tehokkaasti tukemaan kestävää kaupunkiliikkumista. Kaupunkipyöristä saatavat aineistot tarjoavat hyödyllistä tietoa näihin tarpeisiin ” Willberg sanoo.
Erilaiset sensorit ja kannettavat laitteet tuottavat tietoa pyöräilystä tutkijoille
Toinen juuri valmistunut tieteellinen artikkeli osallisti pyöräilyn asiantuntijoita ympäri Euroopan ja kokosi tietoa erilaisten pyöräilyaineistojen hyödyistä ja haasteista. Artikkeli julkaistaan syksyllä ilmestyvässä ”Transport in Human Scale Cities”-kirjassa, mutta se on jo luettavissa verkossa. ”Erilaiset sensorit ja kannettavat laitteet kuten matkapuhelinsovellukset ja urheilukellot tallentavat yhä enemmän tietoa myös pyöräilijöistä. Aineistojen moninainen tarkastelu on välttämätöntä pyöräilyn syvälliseksi ymmärtämiseksi” pohtii tutkimusta johtanut geoinformatiikan professori Tuuli Toivonen.
Tutkimuksen pääviesti on, että aineistojen saatavuus on edelleen merkittävä pullonkaula pyöräilyn tutkimuksessa ja tietopohjaisessa suunnittelussa. Uudet pyöräilyaineistot tarjoavat työkaluja pyöräilyn ymmärtämiseen. Ne vastaavat kysymyksiin kuten missä ja milloin ihmiset pyöräilevät kaupunkialueilla. Ihmelääke tiedonjanoon eivät nekään ole, sillä järjestelmien automaattisesti keräämillä aineistoilla ei päästä kovin hyvin käsiksi esimerkiksi pyöräilyn syihin. Järjestelmien automaattisesti keräämät aineistot saattavat olla vinoutuneita ja keskittyä aktiivisiin käyttäjiin. Tällöin ne eivät välttämättä edusta koko väestöä.
”Pyöräilyaineistojen monipuolisessa saatavuudessa ja avoimuudessa on vielä paljon työtä tehtävänä” Toivonen sanoo. ”Suuresta tarpeesta huolimatta aineistojen saatavuutta täytyy edistää vastuullisesti yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset huomioiden” hän päättää.
Artikkelit saatavilla:
Willberg E., Salonen M., Toivonen T. (2021). What do trip data reveal about bike-sharing system users? Journal of Transport Geography. https://doi.org/10.1016/j.jtrangeo.2021.102971
Willberg, E., Tenkanen, H., Poom, A., Salonen, M., & Toivonen, T. (2021). Comparing spatial data sources for cycling studies – a review. SocArXiv https://doi.org/10.31235/osf.io/ruy3j
Lisää tietoa Digital Geography Lab- ryhmän tutkimuksesta: https://blogs.helsinki.fi/digital-geography/
Lisätietoa: Tohtorikoulutettava Elias Willberg, elias.willberg@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat



Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme