Helsingin yliopisto

Painohuolet saattavat vaikeuttaa tupakoinnista luopumista

Jaa

Huoli painon noususta saa tupakoijan epäilemään tahdonvoimaansa tupakoinnin lopettamisen suhteen.

Tupakoinnin lopettamisessa henkilön luottamus omaan onnistumiseensa – pystyvyyden tunne – on tärkeä; mitä vahvemmin ihminen uskoo onnistuvansa luopumaan tupakoinnista, sitä varmemmin hän siinä myös onnistuu.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan tupakoivan huolestuneisuus painostaan on yhteydessä siihen, miten pystyväksi hän tuntee itsensä tupakoinnin lopettamisessa. Tämä yhteys säilyi silloinkin, kun analyyseissä otettiin huomioon sukupuolen, iän, painoindeksin ja liikunnan vaikutus. Kyseessä on ensimmäinen väestöpohjainen suomalaistupakoitsijoista tehty tutkimus tästä aiheesta. Tutkimus on julkaistu Nicotine & Tobacco Research -lehdessä (http://ntr.oxfordjournals.org/).

Tämän poikkileikkaustutkimuksen lisäksi tarvitaan kuitenkin pitkittäistutkimuksesta saatavaa näyttöä ennen kuin tiedetään, ennustavatko painohuolet sitä, miten tupakoinnin lopettaminen onnistuu.

– Tämä suomalaista tupakoivaa väestöä edustava tulos vahvistaa aiempia kansainvälisiä tutkimustuloksia. Painohuolet on tärkeää ottaa huomioon, kun tuetaan ihmisiä tupakoinnin lopettamisessa, lisäksi terveydenhuollon ammattilaiset voivat neuvonnalla lisätä tupakoijien pystyvyyden tunnetta, toteaa LL Eeva-Liisa Tuovinen. Tuovinen tekee kansanterveystieteen alaan kuuluvaa väitöstutkimusta Helsingin yliopistossa.

Suurin osa tupakoinnin lopettaneista lihoo jonkin verran ensimmäisen vuoden sisällä lopettamisesta. Keskimääräinen painonnousu on 3–5 kiloa. Naiset ovat taipuvaisia lihomaan miehiä enemmän, mutta tässä on paljon yksilöllistä vaihtelua. (Lähde: Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus- käypä hoito 19.1.2012).

– Neuvonnassa on tärkeää huomioida, että kohtuullinen painonnousu tupakoinnin lopettamisen jälkeen on merkittävästi pienempi riski terveydelle kuin tupakoinnin jatkaminen. Painonnousua voidaan ehkäistä terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla sekä lääkehoidolla Käypä hoito -suosituksen mukaisesti, Tuovinen sanoo.

Tutkimuksessa käytettiin DILGOM* -tutkimuksen aineistoa, joka kerättiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI 2007 -tutkimuksen yhteydessä. Tutkimus sisälsi itse täytettävän kyselyn sekä hoitajan tekemiä mittauksia. Tutkimuksessa oli mukana 600 päivittäistupakoitsijaa (318 miestä ja 282 naista).

Suomessa 14 % naisista ja 21 % miehistä tupakoi päivittäin. Valtaosa heistä haluaisi lopettaa tupakoinnin.

Lisätietoja:

Eeva-Liisa Tuovinen, LL, tohtorikoulutettava, erikoistuva lääkäri, Helsingin yliopisto
Sähköposti: eeva-liisa.tuovinen@helsinki.fi

Dosentti Tellervo Korhonen, FT, Helsingin yliopisto
Sähköposti: tellervo.korhonen@helsinki.fi
Puh. 050 415 1268

*DILGOM=The effect of DIet, Lifestyles and Genetics in the development of Obesity and Metabolic syndrome (Ruokavalion, elintapojen ja perimän vaikutus lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän syntyyn).

************************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkimus avaa älyllisen kehitysvammaisuuden perinnöllistä taustaa12.2.2019 10:45:06Tiedote

Helsingin yliopiston koordinoiman tuoreen tutkimuksen mukaan sekä vakavan älyllisen kehitysvammaisuuden että lievempien älyllisen kehityksen häiriöiden taustalta löytyy perinnöllisiä riskitekijöitä. Riskitekijät ovat kuitenkin erilaisia eri kehitysvammaryhmissä. Lievemmät häiriöt johtuvat pääasiassa lukuisien geenialueiden yhteisvaikutuksesta, kun taas vakavissa kehitysvammoissa yksittäiset geenivirheet ovat tavallisempia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme