Palkkojen yhteensovittaminen korkeimpaan tasoon vaarantaa sote-uudistuksen rahoituspohjan
Sote-uudistuksessa kunnista ja kuntayhtymistä siirtyy yli 210 000 työntekijää ja viranhaltijaa hoitamaan hyvinvointialueiden tehtäviä. Näistä noin 175 000 siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Palkkatasot samoissakin tehtävissä vaihtelevat suuresti, koska jokainen kuntatyönantaja on maksanut tehtäväkohtaista palkkaa oman palkkausjärjestelmänsä mukaisesti.
Kunta-alan organisaatiot ovat yhteensovittaneet palkkoja työnantajien yhdistymisten yhteydessä jo vuosia. Harmonisaatiosta on syntynyt yksittäisten tapausten kautta jo oikeuskäytäntöä, joissa tulkitaan muun muassa perustuslain sekä työ- ja virkalainsäädännön yhdenvertaisen kohtelun periaatteita. Tälläkin hetkellä vireillä on useita ammattijärjestöjen nostamia erimielisyyksiä palkkojen harmonisoinnista organisaatiomuutoksissa. Erityisesti laaja-alaisia sote-kuntayhtymiä vaaditaan harmonisoimaan palkat kunkin ammattiryhmän kärkipalkkoihin kahdessa vuodessa. Niitä organisaatioita, jotka ovat edelläkävijöinä luoneet tietä valtakunnallisen sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti, ei tule rangaista luomalla niille käytännössä mahdotonta kustannuspainetta ilman erillisrahoitusta.
Muutoskulujen suuruutta on vielä vaikea arvioida luotettavasti
Hallituksen sote-esityksessä on arvioitu, että kustannukset olisivat noin 60 miljoonaa euroa vuodessa, jos palkat harmonisoidaan keskipalkkaan eli mediaaniin. Hallituksen esityksen mukaan kustannusten arvioidaan nousevan noin 560 miljoonaan euroon vuodessa, jos palkat harmonisoidaan korkeimman kymmenyksen mukaan. Esityksessä on huomioitu, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi ja HUS eivät liity yhteen muiden työnantajayksiköiden kanssa. Hallituksen arvio sisältää paljon epävarmuustekijöitä, eikä kustannuksia voi vielä arvioida luotettavasti. Integroitujen kuntayhtymien kokemukset viittaavat kuitenkin siihen, että harmonisoinnista tulee merkittävästi hallituksen esityksessä arvioitua kalliimpi.
Kustannusten suuruuteen vaikuttavat hyvinvointialueiden konsernirakenne ja hyvinvointialueiden työ- ja virkaehtosopimuksiin myöhemmin neuvoteltavat uudet palkkausjärjestelmät. Tämänhetkisen oikeuskäytännön valossa kustannuskasvun riskitekijät ovat kohonneet, koska harmonisointitaso on noussut palkkavertailun korkeimpaan palkkaan.
Ottaen huomioon meneillä olevat erimielisyydet palkkojen yhteensovittamisesta, kustannukset todennäköisesti ylittävät merkittävästi hallituksen esityksessä arvioidun. Työvoimakustannusten nousu voi olla niin suurta, että se uhkaa koko sote-uudistuksen kustannusten kehitykselle asetettuja tavoitteita ja lisää kohtuuttomasti julkisen talouden kustannuksia. Alueet eivät saa joutua tilanteeseen, jossa ne joutuvat leikkaamaan väestön jo niukoista lakisääteisistä palveluista kompensoidakseen harmonisaatiosta aiheutuneet kustannukset. Väestö ei saa joutua palkkaharmonisaation maksajaksi.
Erillislainsäädännölle on suuri tarve
KT on esittänyt mallin, jolla yhteensovittamisesta aiheutuvia kuluja rajoitettaisiin. Kenenkään palkkaa ei hyvinvointialueille siirtymisen johdosta alennettaisi, mutta yhteensovittaminen tapahtuisi keskimmäisen palkan eli mediaanin tasolle vaativuusryhmittäin. Ne palkansaajat, joille muodostuisi ylimenevä osa, säilyttäisivät sen niin kauan kuin tehtävä pysyisi samana. Tällainenkin harmonisaatio nostaisi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön yleistä ansiotasoa.
KT ja sairaanhoitopiirit pitävät välttämättömänä, että palkkojen yhteensovittamista rajattaisiin erillislainsäädännöllä ja siihen varataan riittävän pitkä siirtymäaika.
Nyt eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä tällaista esitystä ei ole.
Palkkaharmonisaation maksajan pitäisi olla selvillä ennen sote-uudistuksen hyväksymistä eduskunnassa, tai koko uudistuksen toteutuminen voi olla vaarassa.
KT Kuntatyönantajat
Sairaanhoitopiirien johtajat ry
Lisätietoja:
KT:n valtuuskunnan puheenjohtaja Kirsi-Marja Lievonen, puh. 040-570 5593
Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, puh. 040-54 777 10
Hallituksen puheenjohtaja, Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela, puh. 040-5323 998
Hallituksen varapuheenjohtaja, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Ranta, puh. 044-278 7320
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
KT:n valtuuskunnan puheenjohtaja Kirsi-Marja Lievonen, puh. 040-570 5593
Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, puh. 040-54 777 10
Hallituksen puheenjohtaja, Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela, puh. 040-5323 998
Hallituksen varapuheenjohtaja, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Ranta, puh. 044-278 7320
Tietoja julkaisijasta
KT Kuntatyönantajat on työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa kuntia ja kuntayhtymiä sekä valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa että kolmikantayhteistyössä. KT neuvottelee ja sopii kunnallista henkilöstöä koskevat valtakunnalliset virka- ja työehtosopimukset. Sopimusneuvottelujen ohella KT:n tärkeimpiin tehtäviin kuuluu työelämän laadun, tuloksellisuuden ja yhteistoiminnan kehittäminen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
KT ja alan palkansaajajärjestöt: Koulutuskorvauksen poisto kaventaisi osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia kunnissa ja hyvinvointialueilla18.6.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Lähes kaikki kunnat ja hyvinvointialueet ovat hyödyntäneet koulutuskorvausta. Korvauksen poistaminen heikentäisi julkisten työpaikkojen mahdollisuuksia henkilöstön kehittämiseen.
KT selvitti: Kolmasosa 60–70-vuotiaista on jatkanut tai aikoo jatkaa työntekoa eläkkeellä, puolet ei haikaile takaisin10.6.2025 02:00:00 EEST | Tiedote
Kolmannes (34 %) 60–70-vuotiaista eli yli 200 000 suomalaista tekee tai aikoo tehdä töitä eläkkeellä, noin puolet (48 %) ei tee, eikä se ole heillä myöskään suunnitelmissa.
Kunta- ja hyvinvointialalle lähes kolmen vuoden työrauha5.5.2025 23:30:00 EEST | Tiedote
Kunta- ja hyvinvointialan kaikki neuvotteluosapuolet ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen. Ratkaisun yleisen linjan mukaiset sopimuskorotukset ovat yhteensä 7,37 prosenttia lähes kolmelle vuodelle. Lisäksi on sovittu kunta- ja hyvinvointialan kehittämisohjelman jatkosta vuosille 2026–2028.
Sopimuskorotuksista on syntynyt yhteisymmärrys kunta- ja hyvinvointialalla30.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä alan pääsopijajärjestöt ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen kunta- ja hyvinvointialan sopimuskorotuksista. Lopullinen tulos vaatii vielä kaikkien sopimusalojen neuvottelutulokset ja osapuolten hallintojen hyväksynnän.
Aikuiskoulutukseen löydettävä pysyvä ratkaisu, pilotin kohdennuksessa muistettava osaajapula-alat16.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
KT vaatii pysyvää ratkaisua aikuiskoulutuksen rahoitukseen ja muistuttaa, että tuki on kohdennettava jatkossakin aloille, joilla osaajapula on suurin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme