Työn ja talouden tutkimus LABORE

Palvelualojen tuottavuusongelmat selittävät tuottavuuden heikkoa kehitystä Suomessa

Jaa
Yksityisten palvelualojen tuottavuudessa on Suomessa laajoja ongelmia, mikä selittää koko tuottavuuden heikkoa kehitystä viime vuosina. Teollisuudessa suhteellisen vahva asema on pystytty säilyttämään, käy ilmi Etlan ja Laboren tutkimuksesta. Suomi tarvitsee enemmän radikaaleja innovaatioita sekä osaajia noustakseen takaisin tuottavuuden eturintamaan.
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski & Laboren johtaja Mika Maliranta
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski & Laboren johtaja Mika Maliranta

Talouskasvu ja hyvinvointi riippuvat ennen kaikkea tuottavuuden kasvusta. Viime vuosikymmenen tuottavuuskehitys on ollut kuitenkin Suomessa heikkoa. Sen sijaan, että olisimme pystyneet kuromaan eroa kiinni tuottavuuden eturintamaan, kärki on pikemminkin karkaamassa meiltä. 

Suomen tuottavuuden heikko kehitys vuoden 2008 jälkeen kumpuaa suurelta osin yksityisen palvelusektorin ongelmista. Tämä ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren valtioneuvostolle tekemästä tutkimuksesta ”Yritysten tuottavuuserot ja tuottavuuden eturintama (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:x)”. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisyritysten tuottavuuseroja, millainen rooli erilaisilla taustatekijöillä on yritysten tuottavuuskehityksessä sekä millaisia toimenpiteitä tarvittaisiin nopeuttamaan yritysten tuottavuuden kasvua. 

– Tuottavuuden kasvu tulee huomattavalla viiveellä tutkimus- ja kehityspanostusten ja niitä seuraavan ”luovan tuhon” kautta. Vuoden 2010 jälkeen nuorten yritysten työllisyysosuudet ovat olleet kasvussa niin teollisuudessa kuin yksityisissä palveluissa. Näiden yritysten vaikutus toimialojen tuottavuuden kasvuun on myös asteittain voimistunut. Jos tämä uudistumiskehitys jatkuu tulevina vuosina, edessämme voi olla aikaisempaa myönteisempi tuottavuuskehitys, muistuttaa Laboren johtaja Mika Maliranta.   

Tutkimus paljastaa, että yksityisten palvelualojen tuottavuudessa on Suomessa laajoja ongelmia, kun taas teollisuudessa olemme pystyneet säilyttämään vahvan suhteellisen aseman. 

Tuottavuuden kotimaiseen eturintamaan nousseista suomalaisyrityksistä vain 1,5 prosenttia säilyi siellä yhtäjaksoisesti vähintään viiden vuoden ajan. Syy löytynee innovaatioista, eli siitä, ettei yrityksissä ole onnistuttu ottamaan riittävän suuria teknologisia loikkia, sanoo hanketta vetänyt Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

– Suomalaisyritysten innovaatiot ovat harvoin niin radikaaleja, että yrityksen saavuttama tuottavuusetumatka muihin yrityksiin nähden säilyisi pidemmällä aikavälillä. Tuottavuuden eturintamassa pysyttelevissä yrityksissä sekä omistajat että työntekijät olivat muita yrityksiä nuorempia ja korkeakoulutetumpia, Etlan Koski kertoo.

Innovaatiotoimintaa hidastava tekijä on myös osaajapula. Liki kaksi kolmesta ylimmän tuottavuusluokan yrityksestä raportoi osaavien työntekijöiden puutteen hankaloittavan innovaatiotoimintaa. Eniten osaajapulaa ilmeni suorittavissa töissä, ICT-asiantuntijoissa sekä luonnontieteen, teknologian, liike-elämän ja hallinnon asiantuntijatehtävissä. 

Tukien kohdentaminen avainasemassa

Tutkimuksessa kartoitettiin samalla parhaimpia keinoja tukea suomalaisyritysten nousua tuottavuuden eturintamaan. Keskeisessä asemassa on tutkijoiden mukaan julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen kohdentaminen niille yrityksille, joilla on parhaat edellytykset tuottaa radikaaleja innovaatioita. Lisäksi tuet tulisi kohdentaa korkean innovaatiotuottavuuden keskittymissä toteutettaviin t&k-hankkeisiin sekä korkeakoulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön.

Tutkimuksen mukaan tuottavuuden eturintamassa tarvitaan vielä myös korkeakoulujen perustutkimuksen ja opetuksen rahoituksen vahvistamista, työperäisen maahanmuuton edistämistä, kilpailulliset markkinat sekä investointeja tuottavuutta lisääviin teknologioihin. Suomen ICT-investoinnit ovat keskeisiä verrokkimaita vähäisempiä.

Koski, Heli – Maliranta, Mika – Fornaro, Paolo – Juuti, Toni – Kiema, Ilkka – Pajarinen, Mika: Yritysten tuottavuuserot ja tuottavuuden eturintama (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:x)

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Heli Koski, Etla, p. 050 466 3214, heli.koski@etla.fi
Johtaja Mika Maliranta, Labore, p. 050 369 8054, mika.maliranta@labore.fi

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski & Laboren johtaja Mika Maliranta
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski & Laboren johtaja Mika Maliranta
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Työn ja talouden tutkimus LABORE
Työn ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki

040 940 1940https://labore.fi
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen talouden tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede. Lisäksi Labore tekee talousennusteita ja julkaisee Talous&Yhteiskunta-lehteä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Tuottavuus kasvuun palkkaamalla yrityksiin lisää korkeakoulutettuja30.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Yritysten tuottavuuden kasvu on kiinteässä yhteydessä siihen, että erityisesti STEM-alojen korkeakoulutettujen osuus niiden henkilöstössä kasvaa, kertoo Laboren uusi analyysi. Kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän kasvu näkyy yritysten tuottavuudessa vieläkin nopeammin. Analyysin tulokset korostavat korkeasti koulutetun työvoiman ratkaisevaa merkitystä Suomen talouden kehitykselle.

Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa24.4.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.

Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi

Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.

Ekonomisk prognos 2025-2027: Ekonomin återhämtar sig under osäkra tider3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Enligt Labores konjunkturprognos våren 2025 kommer Finlands ekonomi att växa med 1,4 procent under 2025. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,9 procent respektive 1,4 procent. Långsammare inflation och räntesänkningar kommer att stödja tillväxten i bostadsbyggande, privat konsumtion och export. Den internationella osäkerheten är exceptionellt hög, vilket innebär en ökad risk för långsammare tillväxt än väntat.

Talousennuste vuosille 2025–2027: Jousitus kovilla, talous elpyy epävarmuuden aikana3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Tutkimuslaitos Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne paranee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,9 ja 1,4 prosenttiin. Hidastunut inflaatio ja koronlaskut tukevat asuinrakentamisen, yksityisen kulutuksen ja viennin kasvua. Kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä merkitsee kohonnutta riskiä ennustettua hitaamman kasvun toteutumiselle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye