Pandemia pakotti liikkujat ulos sisäliikuntapaikoista – liikkumisympäristöjen monipuolisuus asuinalueilla tärkeää

Koronapandemia on vaatinut ajoittain vapaa-ajan liikuntatottumusten sopeuttamista rajoituksiin ja varotoimenpiteisiin. Etenkin sisäliikuntapaikkojen käyttöä rajoitettiin Suomessa vuosina 2020 ja 2021 sulkutiloin ja kävijämäärärajoituksin.

– Helsingin Kontulassa ja Jyväskylän Huhtasuolla kerätyn kyselyaineistomme perusteella puolella sisäliikuntapaikkojen käyttöä vähentäneistä myös liikkumisen kokonaismäärä oli vähentynyt. Sisäliikuntapaikkojen käyttöä vähentäneiden joukossa liikkumisen määrä oli vähentynyt muita useammin naisilla sekä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla, kertoo tutkijatohtori Ilkka Virmasalo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Sisäliikuntapaikkojen käytön rajoitukset eivät näytä erityisesti huonontaneen matalassa sosioekonomisessa asemassa olevien asukkaiden liikkumisen edellytyksiä, sillä heillä liikunta ei vähentynyt muita enemmän.

– Osittain voi olla kyse siitä, että liikuntapaikkoja yleensä käyttävät eniten korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat asukkaat. Voi myös olla, että monipuolisten liikkumisympäristöjen olemassaolo tutkimuslähiöissä on lieventänyt pandemian kielteisiä vaikutuksia liikkumiseen, Virmasalo toteaa.

Liikkumisympäristöjen monipuolisuus valttia kriisitilanteissa

Sisäliikuntapaikkoja korvaavia liikkumisen paikkoja löydettiin etenkin kotiympäristöstä, rakennetuista ulkoliikuntapaikoista ja luonnosta. Yli puolet sisäliikuntapaikoissa liikkumistaan vähentäneistä oli lisännyt liikkumistaan toisaalla.

– Asukkaiden resilienssin eli kriisinkestävyyden tukemiseksi kuntien olisi tärkeää panostaa monipuolisiin liikkumisympäristöihin asuinalueilla. Yhdenvertaisuuden kannalta tulisi arvioida tarpeita ja saavutettavuutta eri väestöryhmien tasolla, sanoo yliopistonlehtori Mikko Simula Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Tieto koronarajoitusten vaikutuksista liikkumiseen on tärkeää, sillä julkisella liikuntasektorilla joudutaan jatkossakin varautumaan vastaavan kaltaisiin tilanteisiin.

– Pandemia oli ennen kokematon tilanne, jolloin liikuntapalveluiden tuottajat joutuivat tekemään nopeita päätöksiä rajoituksista ilman tietoa niiden mahdollisista vaikutuksista ihmisten liikkumiseen. Lähitulevaisuudessa esimerkiksi ilmasto- ja energiakriisi voivat vaikuttaa liikuntapaikkojen käyttöön sekä vaatia kiperiä päätöksiä, joilla on potentiaalisesti pitkäaikaisiakin vaikutuksia väestön liikkumiseen ja hyvinvointiin, Simula sanoo.

Tutkimus toteutettiin Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) -tutkimushankkeessa. Hanke oli Helsingin yliopiston maantieteilijöiden ja Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden yhteinen ja osa ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa 2020–2022. Aineistona olivat 18–79-vuotiaiden puhelinkyselyaineistot yhteensä 738 vastaajalta, eri vuodenajoilta: joulukuulta 2020, helmikuulta 2021 ja kesäkuulta 2021.

Alkuperäinen tutkimusartikkeli:

Virmasalo, I., Hasanen, E., Pyykönen, J., Nurmi, M., Simula, M., Salmikangas, A.-K. & Muukkonen, P. 2023. Closed due to COVID-19: Effects of indoor sports restrictions on suburban adults’ physical activity behaviours. International Journal of Sport Policy and Politics. DOI: 10.1080/19406940.2023.2178479.

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/19406940.2023.2178479

Lisätietoa:

Tutkijatohtori Ilkka Virmasalo
Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta
puh. +358 50 307 2755, ilkka.virmasalo@jyu.fi