Pankkilainaa tai pikavippiä ei varastetuilla tiedoilla heru - vuotaneet tiedot mahdollistavat tilauspetoksia
26.10.2020 14:39:59 EET | Finanssiala ry | Tiedote
”Digitalinen pankki- ja vakuutusasiointi on turvallista. Myös pankkitunnusten käyttö ja maksaminen on turvattu useammalla turvatekijällä. Tietomurron yhteydessä ei ole tämän hetken tietojen mukaan vuotanut pankkiasiointiin liittyviä tietoja”, painottaa Finanssiala ry:n rikos- ja petostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Arkaluontoisten potilastietojen lisäksi rikolliset ovat ilmeisesti saaneet käsiinsä uhrien nimet, osoitteet, henkilötunnukset, puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet. Kun tietomurron tekijä vuotaa tietoja nettiin, saattaa niitä käyttää hyväkseen joku muukin kuin alkuperäinen tietomurtaja. Henkilötunnuksella ja muilla henkilötiedoilla ei saa pankkilainaa, mutta rikollinen voi onnistua tekemään esimerkiksi osamaksukauppoja tai ottamaan muuta luottoa uhrin nimiin.
”Osoite ja henkilötunnus riittävät monessa verkkokaupassa tilauspetoksen tekemiseen. Varmimmin voi suojautua noudattamalla tietosuojavaltuutetun ohjetta ja ottamalla itselleen luottokiellon”, Saxholm sanoo.
Itselleen otettu luottokielto estää osamaksukaupan tai muun luotonoton vain ulkopuolisilta. Luottokiellon ottaja saa erillisen tositteen, jolla voi osoittaa luottokelpoisuuden omaehtoisesta kiellosta huolimatta. Omaehtoinen luottokielto kannattaa tehdä sekä Asiakastiedolle että Bisnode Finlandille.
”Luottokielto on järeä toimenpide, ja kynnystä sen ottamiseen kannattaa pitää kohtuullisen korkeana. Se on kuitenkin järkevä hankinta, jos epäilee identiteettivarkautta tai henkilöpaperit ovat kadonneet”, Saxholm muistuttaa.
Rikollinen voi varastetuilla tiedoilla hankkia mobiililiittymän uhrin nimissä. Vahvana tunnistautumisvälineenä toimivaa mobiilivarmennetta varten tarvittaisiin kuitenkin joko pankkitunnukset tai fyysinen henkilöllisyystodistus, kuten passi.
Tietovuoto – miten toimin?
Tietomurron yhteydessä ei ole tämän hetken tietojen mukaan vuotanut pankkiasiointiin liittyviä tietoja. Pankkitietosi ovat siis turvassa, jos et ole luovuttanut tunnuksia ulkopuolisille.
- Pankkitietojesi suojaamiseksi sinun ei tarvitse tehdä mitään. Tämän hetken tietojen mukaan pankkiasiointiin suoraan liittyviä tietoja, kuten tilinumeroita, salasanoja tai luottokorttinumeroita ei ole Vastaamon tietomurron yhteydessä vuotanut.
- Vaikka olisit maksanut Vastaamon käyntejä laskulla, on maksaminen ollut turvallista, kunhan et ole luovuttanut pankkitunnuksia ulkopuolisille
- Kynnystä luottokiellon ottamiseen kannattaa pitää kohtuullisen korkeana. Se on järkevä hankinta, jos epäilee identiteettivarkautta tai henkilöpaperit ovat kadonneet. Luottokielto on kuitenkin järeä toimenpide, jota ei ole syytä hankkia varmuuden vuoksi. Luottokieltoa kevyempi vaihtoehto on omien luottotietojen seuraaminen, jonka voi tehdä joko Suomen Asiakastiedon tai Bisnoden kautta.
Muun muassa Elinkeinoelämän Keskusliitto ja vapaaehtoisjärjestö KyberVPK ovat koonneet muistilistoja, miten tietosuojaloukkauksen uhrin kannattaa toimia.
- Tee riskiarvio: Mieti, mitä tietoja sinusta on voinut joutua vääriin käsiin ja mitä se voi tarkoittaa sinun kohdallasi
- Ole yhteydessä rekisterinpitäjään: Jos vuotaneita tietoja sisältäneen rekisterin pitäjä ei ole ollut sinuun yhteydessä, mutta epäilet henkilötietojesi vaarantuneen, kannattaa olla itse yhteydessä
- Tee osoitteenmuutoskielto: Postilta voi tilata muuttosuojauksen, joka estää tavaran tilaamisen nimissäsi toiseen osoitteeseen.
- Tee rekisteröintikielto: Patentti- ja rekisterihallitukselle tehtävä kielto estää, ettei sinua merkitä henkilötiedoillasi esimerkiksi jonkin yrityksen vastuuhenkilöksi.
- Tee rikosilmoitus: Asia ei välttämättä johda toimenpiteisiin, mutta ilmoitus on hyvä tehdä, että siitä jää asiakirjajälki
- Tarkista ohjeita viranomaisilta, kuten tietosuojavaltuutetulta, Kyberturvallisuuskeskuksesta ja Rikosuhripäivystyksestä. Jos maksutietoja on kadonnut, soita sulkupalveluun.
- Jos vuodetut tiedot liittyvät pankkiasiointiin, ole yhteydessä pankkiisi
- Ota vapaaehtoinen luottokielto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niko Saxholmjohtaja
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkitilien valvontajärjestelmä on tarkoitettu vakavan rikollisuuden torjuntaan, ei kyttäämään etuudensaajia – Kelan pääsy järjestelmään vaarantaisi pankkisalaisuutta ja yksityisyyden suojaa21.5.2026 09:33:10 EEST | Tiedote
Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää ei ole tarkoitettu tehostamaan Kelan etuusprosesseja. Järjestelmä on tarkoitettu vakavien rikosten torjuntaan, ei yleiseksi tiedonhakukanavaksi. Hallitus esittää Kelalle oikeutta hakea järjestelmän kautta toimeentulo- ja asumistukihakemuksiin liittyviä tili-, saldo-, arvopaperi- ja tilitapahtumatietoja ilman asianosaisten erillistä suostumusta tai rikostorjunnallista perustetta. Esitys on parhaillaan eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä Järjestelmän kapasiteetti ja pankkien resurssit eivät riitä massaluontoiseen tietojenkäsittelyyn. Kuormitus heikentäisi järjestelmän käyttöä rikostorjunnassa. Esitys on ongelmallinen myös pankkisalaisuuden ja yksityisyyden suojan kannalta. Uudistuksen hyödyt jäisivät haittoihin ja kustannuksiin nähden vähäisiksi.
Dokumentaristi Sami Kieksi sukeltaa digihuijausten maailmaan – FA kumppanina uudessa tv-sarjassa20.5.2026 10:05:30 EEST | Tiedote
Voiko digitalisaatioon enää luottaa? Nelosen uusi kuusiosainen dokumenttisarja Sami Kieksi: Digihuijaukset paljastaa, miten digitaalinen rikollisuus toimii ja miksi kukaan ei ole siltä turvassa. Ohjelma on tehty yhteistyössä Finanssiala ry:n (FA) kanssa. FA on rahoittanut dokumenttisarjan tekoa.
FA:n uusi Finanssivuosi-raportti: Finanssisektori pysyi vahvana – ja se on koko Suomen etu20.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) uusi Finanssivuosi-raportti yhdistää jatkossa aiemmat pankki- ja vakuutusvuosikatsaukset ja laajentaa tarkastelun kattamaan myös rahastot ja omaisuudenhoidon. Finanssivuosi-raportin mukaan Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi toimintaympäristön epävarmuudesta huolimatta vahvana vuonna 2025. Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ylittivät edellisvuoden tason ja pysyivät eurooppalaisten pankkien keskiarvoa korkeammalla tasolla. Pankeilla on edelleen runsaasti pääomia suhteessa vakavaraisuusvaatimuksiin. Henki‑ ja vahinkovakuutussektorilla vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla. Sijoitustuotot olivat kokonaisuutena positiiviset. Työeläkesektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi positiivisten sijoitustuottojen ansiosta. Työeläkelaitosten stressikestävyys osakesijoitusten shokkeja vastaan pysyi lähes vuoden 2024 tasolla. Kotimaiset rahastopääomat jatkoivat historiallista kasvuaan. Rahastoalan kansainvälisyys korostui, kun samaan aikaan sekä ulkomaiset sijoitukset kotimais
Uusi EU-sääntely somealustojen vastuusta huijauksissa ei riitä – Somejätit tahkoavat edelleen miljardivoittoja huijausmainoksista19.5.2026 14:07:12 EEST | Tiedote
Alustajätit, kuten somepalvelut olisi velvoitettava vahvasti petosrikollisuuden ennakolliseen torjuntaan yhteistyössä pankkien, viranomaisten ja teleoperaattoreiden kanssa. Esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Vastikään saavutettu sopu EU:n uudesta maksupalveluasetuksesta kulkee oikeaan suuntaan, mutta sen vaikutukset voivat jäädä vaillinaisiksi. Esitys velvoittaisi alustat poistamaan niille ilmoitetut vilpilliset sisällöt, mutta velvoite niiden ennakolliseen torjumiseen voisi olla selkeämpi. Myös alustojen velvoite korvata niiden palveluista alkaneiden petosten uhrien tappioita uhkaa jäädä vaatimattomalle tasolle.
Sijoittajat palasivat rahastomarkkinoille huhtikuussa – rahastopääoma kasvoi 211 miljardiin euroon12.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin huhtikuussa yhteensä 1,4 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 211 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
