Pankkilainaa tai pikavippiä ei varastetuilla tiedoilla heru - vuotaneet tiedot mahdollistavat tilauspetoksia
26.10.2020 14:39:59 EET | Finanssiala ry | Tiedote
”Digitalinen pankki- ja vakuutusasiointi on turvallista. Myös pankkitunnusten käyttö ja maksaminen on turvattu useammalla turvatekijällä. Tietomurron yhteydessä ei ole tämän hetken tietojen mukaan vuotanut pankkiasiointiin liittyviä tietoja”, painottaa Finanssiala ry:n rikos- ja petostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Arkaluontoisten potilastietojen lisäksi rikolliset ovat ilmeisesti saaneet käsiinsä uhrien nimet, osoitteet, henkilötunnukset, puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet. Kun tietomurron tekijä vuotaa tietoja nettiin, saattaa niitä käyttää hyväkseen joku muukin kuin alkuperäinen tietomurtaja. Henkilötunnuksella ja muilla henkilötiedoilla ei saa pankkilainaa, mutta rikollinen voi onnistua tekemään esimerkiksi osamaksukauppoja tai ottamaan muuta luottoa uhrin nimiin.
”Osoite ja henkilötunnus riittävät monessa verkkokaupassa tilauspetoksen tekemiseen. Varmimmin voi suojautua noudattamalla tietosuojavaltuutetun ohjetta ja ottamalla itselleen luottokiellon”, Saxholm sanoo.
Itselleen otettu luottokielto estää osamaksukaupan tai muun luotonoton vain ulkopuolisilta. Luottokiellon ottaja saa erillisen tositteen, jolla voi osoittaa luottokelpoisuuden omaehtoisesta kiellosta huolimatta. Omaehtoinen luottokielto kannattaa tehdä sekä Asiakastiedolle että Bisnode Finlandille.
”Luottokielto on järeä toimenpide, ja kynnystä sen ottamiseen kannattaa pitää kohtuullisen korkeana. Se on kuitenkin järkevä hankinta, jos epäilee identiteettivarkautta tai henkilöpaperit ovat kadonneet”, Saxholm muistuttaa.
Rikollinen voi varastetuilla tiedoilla hankkia mobiililiittymän uhrin nimissä. Vahvana tunnistautumisvälineenä toimivaa mobiilivarmennetta varten tarvittaisiin kuitenkin joko pankkitunnukset tai fyysinen henkilöllisyystodistus, kuten passi.
Tietovuoto – miten toimin?
Tietomurron yhteydessä ei ole tämän hetken tietojen mukaan vuotanut pankkiasiointiin liittyviä tietoja. Pankkitietosi ovat siis turvassa, jos et ole luovuttanut tunnuksia ulkopuolisille.
- Pankkitietojesi suojaamiseksi sinun ei tarvitse tehdä mitään. Tämän hetken tietojen mukaan pankkiasiointiin suoraan liittyviä tietoja, kuten tilinumeroita, salasanoja tai luottokorttinumeroita ei ole Vastaamon tietomurron yhteydessä vuotanut.
- Vaikka olisit maksanut Vastaamon käyntejä laskulla, on maksaminen ollut turvallista, kunhan et ole luovuttanut pankkitunnuksia ulkopuolisille
- Kynnystä luottokiellon ottamiseen kannattaa pitää kohtuullisen korkeana. Se on järkevä hankinta, jos epäilee identiteettivarkautta tai henkilöpaperit ovat kadonneet. Luottokielto on kuitenkin järeä toimenpide, jota ei ole syytä hankkia varmuuden vuoksi. Luottokieltoa kevyempi vaihtoehto on omien luottotietojen seuraaminen, jonka voi tehdä joko Suomen Asiakastiedon tai Bisnoden kautta.
Muun muassa Elinkeinoelämän Keskusliitto ja vapaaehtoisjärjestö KyberVPK ovat koonneet muistilistoja, miten tietosuojaloukkauksen uhrin kannattaa toimia.
- Tee riskiarvio: Mieti, mitä tietoja sinusta on voinut joutua vääriin käsiin ja mitä se voi tarkoittaa sinun kohdallasi
- Ole yhteydessä rekisterinpitäjään: Jos vuotaneita tietoja sisältäneen rekisterin pitäjä ei ole ollut sinuun yhteydessä, mutta epäilet henkilötietojesi vaarantuneen, kannattaa olla itse yhteydessä
- Tee osoitteenmuutoskielto: Postilta voi tilata muuttosuojauksen, joka estää tavaran tilaamisen nimissäsi toiseen osoitteeseen.
- Tee rekisteröintikielto: Patentti- ja rekisterihallitukselle tehtävä kielto estää, ettei sinua merkitä henkilötiedoillasi esimerkiksi jonkin yrityksen vastuuhenkilöksi.
- Tee rikosilmoitus: Asia ei välttämättä johda toimenpiteisiin, mutta ilmoitus on hyvä tehdä, että siitä jää asiakirjajälki
- Tarkista ohjeita viranomaisilta, kuten tietosuojavaltuutetulta, Kyberturvallisuuskeskuksesta ja Rikosuhripäivystyksestä. Jos maksutietoja on kadonnut, soita sulkupalveluun.
- Jos vuodetut tiedot liittyvät pankkiasiointiin, ole yhteydessä pankkiisi
- Ota vapaaehtoinen luottokielto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niko Saxholmjohtaja
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia31.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja. Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.
Euroopan pankkiyhdistykseltä avoin kirje komissiolle: EU:n pankkisääntelyä on yksinkertaistettava kilpailukyvyn nimissä – sama viesti kuuluu vahvana myös Suomessa28.1.2026 15:49:12 EET | Tiedote
Euroopan pankkiyhdistys EBF on lähettänyt Euroopan komission johdolle kirjeen, jossa se painottaa kiireellistä tarvetta yksinkertaistaa EU:n pankkisääntelyn kokonaisuutta. EBF pitää sääntelyn selkeyttämistä välttämättömänä Euroopan kilpailukyvyn, strategisen autonomian ja taloudellisen kestävyyden kannalta. Viestit ovat tuttuja myös suomalaisen finanssialan suusta. Pankkisääntelyn ongelmat koskevat koko EU-aluetta. Kirje on osoitettu komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, johtavalle varapuheenjohtajalle Stéphane Séjournélle, taloudesta vastaavalle komissaari Valdis Dombrovskikselle ja finanssipalveluista vastaavalle komissaari Maria Luís Albuquerquelle. Kirjeen on allekirjoittanut EBF:n puheenjohtajana toimiva, ranskalaisen pankkijätti Société Généralen pääjohtaja Slawomir Krupa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
