Pankkilainaa tai pikavippiä ei varastetuilla tiedoilla heru - vuotaneet tiedot mahdollistavat tilauspetoksia
26.10.2020 14:39:59 EET | Finanssiala ry | Tiedote
”Digitalinen pankki- ja vakuutusasiointi on turvallista. Myös pankkitunnusten käyttö ja maksaminen on turvattu useammalla turvatekijällä. Tietomurron yhteydessä ei ole tämän hetken tietojen mukaan vuotanut pankkiasiointiin liittyviä tietoja”, painottaa Finanssiala ry:n rikos- ja petostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Arkaluontoisten potilastietojen lisäksi rikolliset ovat ilmeisesti saaneet käsiinsä uhrien nimet, osoitteet, henkilötunnukset, puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet. Kun tietomurron tekijä vuotaa tietoja nettiin, saattaa niitä käyttää hyväkseen joku muukin kuin alkuperäinen tietomurtaja. Henkilötunnuksella ja muilla henkilötiedoilla ei saa pankkilainaa, mutta rikollinen voi onnistua tekemään esimerkiksi osamaksukauppoja tai ottamaan muuta luottoa uhrin nimiin.
”Osoite ja henkilötunnus riittävät monessa verkkokaupassa tilauspetoksen tekemiseen. Varmimmin voi suojautua noudattamalla tietosuojavaltuutetun ohjetta ja ottamalla itselleen luottokiellon”, Saxholm sanoo.
Itselleen otettu luottokielto estää osamaksukaupan tai muun luotonoton vain ulkopuolisilta. Luottokiellon ottaja saa erillisen tositteen, jolla voi osoittaa luottokelpoisuuden omaehtoisesta kiellosta huolimatta. Omaehtoinen luottokielto kannattaa tehdä sekä Asiakastiedolle että Bisnode Finlandille.
”Luottokielto on järeä toimenpide, ja kynnystä sen ottamiseen kannattaa pitää kohtuullisen korkeana. Se on kuitenkin järkevä hankinta, jos epäilee identiteettivarkautta tai henkilöpaperit ovat kadonneet”, Saxholm muistuttaa.
Rikollinen voi varastetuilla tiedoilla hankkia mobiililiittymän uhrin nimissä. Vahvana tunnistautumisvälineenä toimivaa mobiilivarmennetta varten tarvittaisiin kuitenkin joko pankkitunnukset tai fyysinen henkilöllisyystodistus, kuten passi.
Tietovuoto – miten toimin?
Tietomurron yhteydessä ei ole tämän hetken tietojen mukaan vuotanut pankkiasiointiin liittyviä tietoja. Pankkitietosi ovat siis turvassa, jos et ole luovuttanut tunnuksia ulkopuolisille.
- Pankkitietojesi suojaamiseksi sinun ei tarvitse tehdä mitään. Tämän hetken tietojen mukaan pankkiasiointiin suoraan liittyviä tietoja, kuten tilinumeroita, salasanoja tai luottokorttinumeroita ei ole Vastaamon tietomurron yhteydessä vuotanut.
- Vaikka olisit maksanut Vastaamon käyntejä laskulla, on maksaminen ollut turvallista, kunhan et ole luovuttanut pankkitunnuksia ulkopuolisille
- Kynnystä luottokiellon ottamiseen kannattaa pitää kohtuullisen korkeana. Se on järkevä hankinta, jos epäilee identiteettivarkautta tai henkilöpaperit ovat kadonneet. Luottokielto on kuitenkin järeä toimenpide, jota ei ole syytä hankkia varmuuden vuoksi. Luottokieltoa kevyempi vaihtoehto on omien luottotietojen seuraaminen, jonka voi tehdä joko Suomen Asiakastiedon tai Bisnoden kautta.
Muun muassa Elinkeinoelämän Keskusliitto ja vapaaehtoisjärjestö KyberVPK ovat koonneet muistilistoja, miten tietosuojaloukkauksen uhrin kannattaa toimia.
- Tee riskiarvio: Mieti, mitä tietoja sinusta on voinut joutua vääriin käsiin ja mitä se voi tarkoittaa sinun kohdallasi
- Ole yhteydessä rekisterinpitäjään: Jos vuotaneita tietoja sisältäneen rekisterin pitäjä ei ole ollut sinuun yhteydessä, mutta epäilet henkilötietojesi vaarantuneen, kannattaa olla itse yhteydessä
- Tee osoitteenmuutoskielto: Postilta voi tilata muuttosuojauksen, joka estää tavaran tilaamisen nimissäsi toiseen osoitteeseen.
- Tee rekisteröintikielto: Patentti- ja rekisterihallitukselle tehtävä kielto estää, ettei sinua merkitä henkilötiedoillasi esimerkiksi jonkin yrityksen vastuuhenkilöksi.
- Tee rikosilmoitus: Asia ei välttämättä johda toimenpiteisiin, mutta ilmoitus on hyvä tehdä, että siitä jää asiakirjajälki
- Tarkista ohjeita viranomaisilta, kuten tietosuojavaltuutetulta, Kyberturvallisuuskeskuksesta ja Rikosuhripäivystyksestä. Jos maksutietoja on kadonnut, soita sulkupalveluun.
- Jos vuodetut tiedot liittyvät pankkiasiointiin, ole yhteydessä pankkiisi
- Ota vapaaehtoinen luottokielto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niko Saxholmjohtaja
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
