Pankkilainaa tai pikavippiä ei varastetuilla tiedoilla heru - vuotaneet tiedot mahdollistavat tilauspetoksia
26.10.2020 14:39:59 EET | Finanssiala ry | Tiedote
”Digitalinen pankki- ja vakuutusasiointi on turvallista. Myös pankkitunnusten käyttö ja maksaminen on turvattu useammalla turvatekijällä. Tietomurron yhteydessä ei ole tämän hetken tietojen mukaan vuotanut pankkiasiointiin liittyviä tietoja”, painottaa Finanssiala ry:n rikos- ja petostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Arkaluontoisten potilastietojen lisäksi rikolliset ovat ilmeisesti saaneet käsiinsä uhrien nimet, osoitteet, henkilötunnukset, puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet. Kun tietomurron tekijä vuotaa tietoja nettiin, saattaa niitä käyttää hyväkseen joku muukin kuin alkuperäinen tietomurtaja. Henkilötunnuksella ja muilla henkilötiedoilla ei saa pankkilainaa, mutta rikollinen voi onnistua tekemään esimerkiksi osamaksukauppoja tai ottamaan muuta luottoa uhrin nimiin.
”Osoite ja henkilötunnus riittävät monessa verkkokaupassa tilauspetoksen tekemiseen. Varmimmin voi suojautua noudattamalla tietosuojavaltuutetun ohjetta ja ottamalla itselleen luottokiellon”, Saxholm sanoo.
Itselleen otettu luottokielto estää osamaksukaupan tai muun luotonoton vain ulkopuolisilta. Luottokiellon ottaja saa erillisen tositteen, jolla voi osoittaa luottokelpoisuuden omaehtoisesta kiellosta huolimatta. Omaehtoinen luottokielto kannattaa tehdä sekä Asiakastiedolle että Bisnode Finlandille.
”Luottokielto on järeä toimenpide, ja kynnystä sen ottamiseen kannattaa pitää kohtuullisen korkeana. Se on kuitenkin järkevä hankinta, jos epäilee identiteettivarkautta tai henkilöpaperit ovat kadonneet”, Saxholm muistuttaa.
Rikollinen voi varastetuilla tiedoilla hankkia mobiililiittymän uhrin nimissä. Vahvana tunnistautumisvälineenä toimivaa mobiilivarmennetta varten tarvittaisiin kuitenkin joko pankkitunnukset tai fyysinen henkilöllisyystodistus, kuten passi.
Tietovuoto – miten toimin?
Tietomurron yhteydessä ei ole tämän hetken tietojen mukaan vuotanut pankkiasiointiin liittyviä tietoja. Pankkitietosi ovat siis turvassa, jos et ole luovuttanut tunnuksia ulkopuolisille.
- Pankkitietojesi suojaamiseksi sinun ei tarvitse tehdä mitään. Tämän hetken tietojen mukaan pankkiasiointiin suoraan liittyviä tietoja, kuten tilinumeroita, salasanoja tai luottokorttinumeroita ei ole Vastaamon tietomurron yhteydessä vuotanut.
- Vaikka olisit maksanut Vastaamon käyntejä laskulla, on maksaminen ollut turvallista, kunhan et ole luovuttanut pankkitunnuksia ulkopuolisille
- Kynnystä luottokiellon ottamiseen kannattaa pitää kohtuullisen korkeana. Se on järkevä hankinta, jos epäilee identiteettivarkautta tai henkilöpaperit ovat kadonneet. Luottokielto on kuitenkin järeä toimenpide, jota ei ole syytä hankkia varmuuden vuoksi. Luottokieltoa kevyempi vaihtoehto on omien luottotietojen seuraaminen, jonka voi tehdä joko Suomen Asiakastiedon tai Bisnoden kautta.
Muun muassa Elinkeinoelämän Keskusliitto ja vapaaehtoisjärjestö KyberVPK ovat koonneet muistilistoja, miten tietosuojaloukkauksen uhrin kannattaa toimia.
- Tee riskiarvio: Mieti, mitä tietoja sinusta on voinut joutua vääriin käsiin ja mitä se voi tarkoittaa sinun kohdallasi
- Ole yhteydessä rekisterinpitäjään: Jos vuotaneita tietoja sisältäneen rekisterin pitäjä ei ole ollut sinuun yhteydessä, mutta epäilet henkilötietojesi vaarantuneen, kannattaa olla itse yhteydessä
- Tee osoitteenmuutoskielto: Postilta voi tilata muuttosuojauksen, joka estää tavaran tilaamisen nimissäsi toiseen osoitteeseen.
- Tee rekisteröintikielto: Patentti- ja rekisterihallitukselle tehtävä kielto estää, ettei sinua merkitä henkilötiedoillasi esimerkiksi jonkin yrityksen vastuuhenkilöksi.
- Tee rikosilmoitus: Asia ei välttämättä johda toimenpiteisiin, mutta ilmoitus on hyvä tehdä, että siitä jää asiakirjajälki
- Tarkista ohjeita viranomaisilta, kuten tietosuojavaltuutetulta, Kyberturvallisuuskeskuksesta ja Rikosuhripäivystyksestä. Jos maksutietoja on kadonnut, soita sulkupalveluun.
- Jos vuodetut tiedot liittyvät pankkiasiointiin, ole yhteydessä pankkiisi
- Ota vapaaehtoinen luottokielto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niko Saxholmjohtaja
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Suomalaisilta yritettiin alkuvuonna huijata 60 miljoonaa euroa – huijausyritysten lukumäärät hurjassa kasvussa17.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilta yritettiin huijata 60 miljoonan edestä rahaa vuoden 2026 ensimmäisellä puolikkaalla. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan 31,7 miljoonaa euroa huijattuja maksuja. Rikollisille päätyi siten 28,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Koko vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata rahaa 148 miljoonan euron edestä. Huijausyritysten lukumäärät kasvoivat alkuvuonna lähes kolmanneksella verrattuna vuoden 2025 vastaavan aikaan.
Rajoittamaton määrä yritystilejä lisää rahanpesun ja veronkierron uhkaa – pankkien velvollisuus tilien avaamiseen on rajattava yhteen per asiakas12.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Asiakkaiden palveleminen myös tiliasioissa on pankkien keskeistä liiketoimintaa. Vapaaehtoisesti tilejä avataan jatkossakin tarpeen mukaan. Pankkien lakiin perustuva velvollisuus avata yritysasiakkaille perusmaksutilejä tulee kuitenkin rajata yhteen tiliin. Ehdoton velvoite avata asiakkaille useampia tilejä edesauttaa pankkijärjestelmän käyttöä rikollisiin tarkoituksiin. Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti alkuvuodesta, että oikeus peruspankkipalveluihin laajenisi koskemaan yksityishenkilöiden ohella yrityksiä ja muita yhteisöjä. Työryhmän mietintö on menossa eduskunnan käsittelyyn lähiviikkoina.
Pankinjohtajien odotukset ylittyivät – sekä kotitalouksien että yritysten luotonkysyntä piristyi kesällä selvästi11.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Kotitalouksien luotonkysyntä piristyi kesän aikana selvästi, ilmenee Finanssiala ry:n tuoreesta Pankkibarometrista. Kotitalouksien kysyntä ylitti pankinjohtajien odotukset ja sen odotetaan kasvavan edelleen. Myös yritykset ovat loppukesän aikana kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna. Kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan. Vastaajien mukaan asuntokaupan vauhdittamisessa keskeisessä roolissa olisivat kotitalouksien luottamuksen parantaminen, työllisyyden kasvu ja korkotason aleneminen. FA kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Vastaajina on muun muassa pankin- ja konttorinjohtajia, konttorien esihenkilöitä ja luottopäälliköitä. Barometrikysely lähetetään seuraaville pankeille: Nordea, OP Pohjola, Danske Bank, Aktia Pankki, Säästöpankkiryhmä, POP Pankki -ryhmä, Ålandsbanken, Oma Säästöpankki, Hypo, SEB ja S-Pankki.
Todellisia säästöjä eläkejärjestelmästä olisi saatavissa yrittäjäeläkkeistä työeläkeyhtiöiden yhdistämisen sijaan10.9.2026 13:04:55 EEST | Tiedote
Suomen yksityisiin työeläkeyhtiöihin perustuva eläkejärjestelmä on varteenotettavien tutkimusten perusteella kansainvälisen vertailun kestävä ja tehokkaasti hallinnoitu. Eläkemaksussa ei Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien perusteella ole tulevaisuudessa korotuspainetta – päinvastoin. Koko eläkejärjestelmän tasolla valtion kustannussäästöjä olisi saatavilla helpoiten yrittäjien eläkejärjestelmästä. Tuleva YEL-uudistus lisää yrittäjäeläkejärjestelmän kustannuksia valtiolle. Suomen Yrittäjät on ehdottanut työeläkeyhtiöiden yhdistämistä tuoreen selvityksensä nojalla.
Maailma-rahastot keräsivät kesällä uusia omistajia – sijoittajat hakivat hajautusta9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Maailma-osakerahastot saivat lähes 34 000 uutta omistajaa kesän aikana. Osakerahastojen omistajamäärä kasvoi kesällä lähes kaikissa rahastoluokissa. Elokuun tuottokärjessä porskuttaneiden Suomi-rahastojen nettomerkinnät kääntyivät miinusmerkkisiksi, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat nousivat elokuussa yli 226 miljardiin euroon. Uuteen ennätystasoon pääomat siivitti markkinoiden hyvä kehitys sekä nettomerkinnät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
