Finanssiala ry

Paperit silppuriin – digitalisointi sujuvoittaisi onnettomuuden jälkiselvittelyn byrokratiaviidakkoa

Jaa
Työtapaturmassa tai liikenneonnettomuudessa loukkaantumisen jälkiselvittely kaipaa digitalisointia. Ehdotus jälkiselvittelyn digitalisoinnista on osa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Sotedigin työkalupakkia. EK:n ja sen toimialaliittojen luoma Sotedigin työkalupakki sisältää joukon ehdotuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisoinnin kehittämiseksi. Pääteesinä on, että digiloikka on tehtävä myös sote-palveluissa.

Iso osa terveydenhuollon datasta kulkee edelleen paperilla. Julkisista hoitoyksiköistä lähetetään vuosittain vakuutusyhtiöihin arviolta satojatuhansia papereita, jotka sisältävät arkaluontoisia potilastietoja.

”On aivan turhaa, että potilastiedot siirtyvät työllistävänä ja epävarmana paperipostina, vaikka sähköinen järjestelmä vauhdittaisi prosessia ja taklaisi tietoturvariskit”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Timo Tuominen.

Paperien manuaalinen käsittely, liikuttelu sekä viivästyneiden maksujen perkaaminen ei ole ilmaista. Pelkästään hallinnollisia menoja on arvioitu kertyvän vuosittain 5–10 miljoonaa euroa. Tämä siitä huolimatta, että vakuutusyhtiöiden ja hoitolaitosten yhteistyönä on jo luonnosteltu sähköinen järjestelmä, joka ratkaisisi ongelmat.

”Loukkaantumisesta alkaa pitkä paperisota, jossa tieto erityisesti julkisten hoitolaitosten ja vakuutusyhtiöiden välillä ei tällä hetkellä kulje kovin jouhevasti. Samaan prosessiin kuuluvat esimerkiksi apteekkilaskut, työnantajan toimet, mahdollinen kuntoutus ja eläke. Koko tämä ketju tulisi digitalisoida niin, että tieto kulkisi sähköisesti, tehokkaasti ja asiakasta mahdollisimman vähän kuormittavasti”, Tuominen sanoo.

Mikä siis mättää?

”Vakuutusyhtiöt tai hoitolaitokset eivät voi toteuttaa järjestelmää yksinään. Vakuutusala ehdottaa, että sosiaali- ja terveysministeriö aloittaa hankkeen tietojenvaihdon sähköistämiseksi. Mukaan tarvitaan myös hyvinvointialueet”, Tuominen summaa.

Kohti vaikuttavampaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Esimerkiksi pankki- ja veroasiat sujuvat suomalaisilta pääosin digitaalisissa kanavissa. Miksi digiloikkaa ei ole tehty samassa mitassa sosiaali- ja terveyspalveluissa? Finanssiala ry on mukana Elinkeinoelämän keskusliiton Sotedigin työkalupakki -kampanjassa, jolla tehdään sosiaali- ja terveydenhuollosta vaikuttavampaa.

EK julkaisi sotetyökalunsa tiistaina 14. helmikuuta. Suomalaiset ansaitsevat maailman parhaat sosiaali- ja terveyspalvelut, vaikuttavimmat hoidot ja turvallisen hoivan. Sotedigin työkalupakki sisältää lukuisia toimenpide-ehdotuksia, joilla tämä lupaus pystytään lunastamaan.

”Teknologian tehokas hyödyntäminen vapauttaa ammattilaisten työpanoksen niihin tehtäviin, joissa sitä todella tarvitaan. Meillä on käsissämme kaikki mahdollisuudet rakentaa sote-palvelujärjestelmästä menestystarina”, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tiedotteessa.

EK:n esittämät viisi tärkeintä toimenpidettä

  1. Tarvitaan kansallista ohjeistusta ja panostusta yhteentoimiviin sote-tietojärjestelmiin.
  2. Käynnistetään kansallinen keskustelu keskeisten viranomaisten ja sote-toimijoiden välillä tietosuojan roolista sote-lainsäädännön tulkinnassa sekä tarkoista numeerisista henkilöstömitoituksista.
  3. Yhtenäistetään julkisen ja yksityisen palvelutuotannon viranomaisvaatimukset ja mittarit.
  4. Otetaan sote-sektori aktiivisesti mukaan kehittämään kansallisia digihankkeita.
  5. Puututaan in house -yhtiöiden toimintaan epäterveen markkinan kitkemiseksi.

Lue lisää

EK:n tiedote

Sotedigin työkalupakki -raportti

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote

Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.

FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.

FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye