Finanssiala ry

Paperit silppuriin – digitalisointi sujuvoittaisi onnettomuuden jälkiselvittelyn byrokratiaviidakkoa

Jaa
Työtapaturmassa tai liikenneonnettomuudessa loukkaantumisen jälkiselvittely kaipaa digitalisointia. Ehdotus jälkiselvittelyn digitalisoinnista on osa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Sotedigin työkalupakkia. EK:n ja sen toimialaliittojen luoma Sotedigin työkalupakki sisältää joukon ehdotuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisoinnin kehittämiseksi. Pääteesinä on, että digiloikka on tehtävä myös sote-palveluissa.

Iso osa terveydenhuollon datasta kulkee edelleen paperilla. Julkisista hoitoyksiköistä lähetetään vuosittain vakuutusyhtiöihin arviolta satojatuhansia papereita, jotka sisältävät arkaluontoisia potilastietoja.

”On aivan turhaa, että potilastiedot siirtyvät työllistävänä ja epävarmana paperipostina, vaikka sähköinen järjestelmä vauhdittaisi prosessia ja taklaisi tietoturvariskit”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Timo Tuominen.

Paperien manuaalinen käsittely, liikuttelu sekä viivästyneiden maksujen perkaaminen ei ole ilmaista. Pelkästään hallinnollisia menoja on arvioitu kertyvän vuosittain 5–10 miljoonaa euroa. Tämä siitä huolimatta, että vakuutusyhtiöiden ja hoitolaitosten yhteistyönä on jo luonnosteltu sähköinen järjestelmä, joka ratkaisisi ongelmat.

”Loukkaantumisesta alkaa pitkä paperisota, jossa tieto erityisesti julkisten hoitolaitosten ja vakuutusyhtiöiden välillä ei tällä hetkellä kulje kovin jouhevasti. Samaan prosessiin kuuluvat esimerkiksi apteekkilaskut, työnantajan toimet, mahdollinen kuntoutus ja eläke. Koko tämä ketju tulisi digitalisoida niin, että tieto kulkisi sähköisesti, tehokkaasti ja asiakasta mahdollisimman vähän kuormittavasti”, Tuominen sanoo.

Mikä siis mättää?

”Vakuutusyhtiöt tai hoitolaitokset eivät voi toteuttaa järjestelmää yksinään. Vakuutusala ehdottaa, että sosiaali- ja terveysministeriö aloittaa hankkeen tietojenvaihdon sähköistämiseksi. Mukaan tarvitaan myös hyvinvointialueet”, Tuominen summaa.

Kohti vaikuttavampaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Esimerkiksi pankki- ja veroasiat sujuvat suomalaisilta pääosin digitaalisissa kanavissa. Miksi digiloikkaa ei ole tehty samassa mitassa sosiaali- ja terveyspalveluissa? Finanssiala ry on mukana Elinkeinoelämän keskusliiton Sotedigin työkalupakki -kampanjassa, jolla tehdään sosiaali- ja terveydenhuollosta vaikuttavampaa.

EK julkaisi sotetyökalunsa tiistaina 14. helmikuuta. Suomalaiset ansaitsevat maailman parhaat sosiaali- ja terveyspalvelut, vaikuttavimmat hoidot ja turvallisen hoivan. Sotedigin työkalupakki sisältää lukuisia toimenpide-ehdotuksia, joilla tämä lupaus pystytään lunastamaan.

”Teknologian tehokas hyödyntäminen vapauttaa ammattilaisten työpanoksen niihin tehtäviin, joissa sitä todella tarvitaan. Meillä on käsissämme kaikki mahdollisuudet rakentaa sote-palvelujärjestelmästä menestystarina”, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tiedotteessa.

EK:n esittämät viisi tärkeintä toimenpidettä

  1. Tarvitaan kansallista ohjeistusta ja panostusta yhteentoimiviin sote-tietojärjestelmiin.
  2. Käynnistetään kansallinen keskustelu keskeisten viranomaisten ja sote-toimijoiden välillä tietosuojan roolista sote-lainsäädännön tulkinnassa sekä tarkoista numeerisista henkilöstömitoituksista.
  3. Yhtenäistetään julkisen ja yksityisen palvelutuotannon viranomaisvaatimukset ja mittarit.
  4. Otetaan sote-sektori aktiivisesti mukaan kehittämään kansallisia digihankkeita.
  5. Puututaan in house -yhtiöiden toimintaan epäterveen markkinan kitkemiseksi.

Lue lisää

EK:n tiedote

Sotedigin työkalupakki -raportti

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

FA:n Ahosniemi kiittelee ministeri Marttisen viestiä pankkisääntelyn pikaisesta keventämisestä16.1.2026 14:49:24 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittelee ministeri Matias Marttisen avausta pankkisääntelyn tarkistamisesta yritysrahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Rahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta Ahosniemen mukaan kapeikkoja pystyisi poistamaan sääntelyä järkevöittämällä. Ahosniemi esittää, että ELTIF- ja lainanantorahastojen verotukselliset esteet tulisi poistaa talouden vauhdittamiseksi ja samalla kotimaisten rahastojen kilpailukykyä haittaavat kansalliset lisävaatimukset tulisi poistaa. Lisäksi hän kehottaa arvioimaan uudelleen järjestelmäriskipuskuria ja Finanssivalvonnan (Fiva) mandaattia, jotta pankit voisivat paremmin tukea asiakkaitaan ja kasvua.

Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1513.1.2026 10:06:21 EET | Tiedote

Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.

Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye