Pentikäinen: AKT ei ole koko työkiistan osapuoli, mutta käyttää härskisti strategista valta-asemaansa satamissa muiden liittojen hyväksi

Mikael Pentikäisen blogikirjoitus: Mafiameininkiä

Jouluaikana on käyty erikoista vääntöä suomalaisen oikeuslaitoksen sekä Auto- ja kuljetusalan liiton AKT:n välillä. Kyse on isosta asiasta: onko Suomi oikeusvaltio, jossa on sopimisen vapaus?

Helsingin käräjäoikeus määräsi joulun alla (21.12.) AKT:n yksiselitteisesti lopettamaan Keitele Energyn, Keitele Forestin, Keitele Timberin ja Keitele Wood Productsin tuotteiden saarron miljoonan euron sakon uhalla.

Käräjäoikeuden ratkaisuun koskien väliaikaista turvaamistoimea ei voi hakea muutosta.

Helsingin käräjäoikeuden mukaan todennäköisesti ”saarrolla tavoiteltu sopimus olisi pätemätön, koska se olisi saatu aikaan sopimusvapauden vastaisesti pakottamalla tavalla, jota voidaan pitää hyvän tavan vastaisena”.

Mitä teki AKT? Sen tuore puheenjohtaja Ismo Kokko (sd) ilmoitti Twitterissä, että saarto jatkuu. AKT siis ilmoittaa, ettei sen tarvitse noudattaa oikeuden päätöstä. Ammattiliitto asettuu suomalaisen oikeuslaitoksen yläpuolelle.

AKT ei ole koko työkiistan osapuoli, mutta käyttää härskisti strategista valta-asemaansa satamissa muiden liittojen hyväksi.

Mistä kiistassa on kyse?

Metsäteollisuus ry on lopettanut työehtosopimusten tekemisen. Keitele ei ole ollut Metsäteollisuus ry:n jäsen, joten se on noudattanut alan työehtosopimusten yleissitovuuden nojalla.

Kun metsäteollisuudesta katoaa yleissitova työehtosopimus, Keiteleellä on useita eri vaihtoehtoja toimia: se voi tehdä yrityskohtaisen työehtosopimuksen ammattiliittojen kanssa, se voi sopia työehdoista oman henkilöstönsä edustajien kanssa tai se voi sopia työehdot suoraan työntekijöidensä kanssa ja lisäksi kertoa yhteisistä asioista esimerkiksi henkilöstökäsikirjalla.

Keitele haluaa sopia oman henkilöstönsä kanssa ja on pyytänyt henkilöstöä nimeämään itselleen luottamusvaltuutetut, kuten laki mahdollistaa.

Tämä ei käy Teollisuusliitolle, joka painostaa alan yrityksiä sopimaan vain itsensä kanssa. Kun Teollisuusliiton omat painostustoimet eivät pure, se on pyytänyt AKT:ta osallistumaan saartoon. AKT pystyy satamien kautta – valitettavasti – vaikeuttamaan olennaisesti Suomen vientiä. Keiteleen tuotteista 90 prosenttia menee vientiin.

Jos Teollisuusliitto saa liittokumppaniensa kanssa Keiteleen viennin pysähtymään, siitä kärsivät yhtiö ja sen työntekijät sekä koko laaja arvoketju metsänomistajista alkaen. Keitele työllistää suoraan noin 550 ja välillisesti arvoketjussaan noin 1500 henkeä.

Kyse ei ole vain Keiteleestä. Samanlaista mafiamaista uhkailua, painostusta ja kiristystä on kohdistunut ja kohdistuu tällä hetkellä suureen joukkoon suomalaisyrityksiä.

Samaan aikaan Teollisuusliitto on saanut aikaan useita sopimuksia metsäyritysten kanssa.

Joukossa voi olla myös tyytyväisiä yrityksiä. Tiedän kuitenkin, että moni on tehnyt sopimuksen painostuksen alla nyrkit taskussa. Jokainen tietää, mikä on todellinen yhteistyöilmapiiri, jos toinen pakotetaan sopimukseen uhkaillen ja painostaen.

Jouluajan väännössä on paljon pelissä. Siinä katsotaan, toteutuuko Suomessa sopimisen vapaus ja onko Suomi oikeusvaltio vai voidaanko Suomessa alamaailmatyyliin pakottaa yritykset tekemään sopimuksia vain tiettyjen ammattiliittojen kanssa.

Jos lopputulos on viime mainittu, jokainen yrityksen on pakko miettiä, onko järkeä investoida maahan, jossa ei ole sopimisen vapaus eikä oikeuden päätöksillä ole merkitystä.

Samalla se pakottaa yhteiskuntaa miettimään, miten työrauha- ja sopimisjärjestelmää pitää uudistaa, jotta siellä toteutuu aito sopiminen eikä uhkailu ja kiristys. Jokaisen työntekijän on taas hyvä osaltaan miettiä, minkälaista uhkailua haluaa omilla jäsenmaksurahoillaan tukea.

MIKAEL PENTIKÄINEN

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.

Blogi on julkaistu hetki sitten yrittajat.fissa: Mafiameininkiä