Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia

Perimä vaikuttaa myös suusairauksiin – FinnGen-hanke selvittää suusairauksien perinnöllistä taustaa

Jaa
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että perimä vaikuttaa myös tutuimpien suusairauksien, kuten karieksen riskiin. Hammaslääketieteellisiä tutkimusprojekteja on aloitettu myös suomalaista geeniperimää tutkivassa FinnGen-hankkeessa. Geneettisen sairastumisriskin tunnistaminen voi ohjata yksilöllisempiin hoitotapoihin.

Riski sairastua suusairauksiin on osittain yksilön geenien määräämää.

– Elintavoilla on suuri merkitys suusairauksien kehittymisessä, mutta myös perimä vaikuttaa merkittävästi näiden sairauksien riskiin, sanoo tutkijatohtori Aino Salminen.

Myös yleisissä suusairauksissa, kuten karieksessa ja hampaiden kiinnityskudossairaudessa eli parodontiitissa, yksilön perimä määrittää osaltaan sitä, kuinka helposti sairastumme. Esimerkiksi parodontiitissa perinnöllisesti hyvin alttiit sairastuvat herkemmin nuorena, sairaus voi edetä nopeasti ja hyvin pienikin määrä plakkia voi aiheuttaa parodontiitin.

Tavoitteena on, että geenitieto voisi auttaa optimoimaan diagnostiikkaa ja hoitoa yksilötasolla myös hammaslääketieteessä. Geneettinen tutkimus voi paljastaa uusia biologisia mekanismeja sairauksien taustalla, mikä voi auttaa kehittämään esimerkiksi uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja. Genomitiedon pohjalta räätälöidyt yksilölliset hoidot eli täsmähammaslääketiede sen sijaan ajoittuu pidemmälle tulevaisuuteen.

– Mikäli pystyisimme tunnistamaan potilaat, joilla on geneettinen alttius sairastua, voisimme käyttää tätä tietoa hyväksi muun muassa potilaan motivoinnissa, kutsuvälin määrittämisessä ja ennaltaehkäisevän hoidon kohdentamisessa, toteaa Salminen.

Hammaslääketieteellisiä sekä hammaslääketiedettä ja lääketiedettä yhdistäviä tutkimuksia on aloitettu FinnGen-tutkimushankkeessa. Erikoishammaslääkäri Satu Strausz on julkaissut esimerkiksi FinnGen-aineiston pohjalta tutkimuksen uniapnean genetiikasta ja onnistunut löytämään suomalaisilta uuden uniapneaan liittyvän geenilokuksen, joka on riippumaton painoindeksistä.

Varsinaisista hammassairauksista odotetaan kliinisiä tuloksia muutaman vuoden päästä. FinnGen-hankkeessa tehdään geenianalyysiä esimerkiksi hammaspuutosten sekä huuli- ja suulakihalkioiden perusgenetiikan selvittämiseksi. Hankkeessa pyritään myös löytämään muun muassa parodontiittiin, kariekseen, purentaelimistön toimintahäiriöihin ja suun punajäkälään liittyviä geenimuunnoksia.

FinnGen-tutkimushankkeessa ovat mukana lähes kaikki suomalaiset biopankit, ja hankeen tavoitteena on kerätä genomitieto 500 000 suomalaiselta. Hankkeessa ollaan erityisen kiinnostuneita suomalaisesta tautiperimästä, jonka kartoitus voi auttaa monien sairauksien tutkimuksessa ja ehkäisyssä.

Lisätietoja:

Tutkijatohtori, erikoistuva hammaslääkäri Aino Salminen, aino.m.salminen@helsinki.fi, p. 050 303 4510

Aihe on esillä Apollonia Symposiumissa 19.–20.3.2021 (webinaari). Tutustu tapahtuman ohjelmaan.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia
Bulevardi 30 B 5
00120 HELSINKI

p. 09 6803 120, toimisto@apollonia.fihttps://www.apollonia.fi

Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia on 1892 perustettu tieteellinen yhdistys. Apollonia järjestää riippumattomaan tietoon perustuvaa täydennyskoulutusta, tukee hammaslääketieteellistä tutkimusta ja välittää tutkimustietoa suunterveydestä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia

Uusi Hyvä käytäntö -suositus: Suun tutkimus- ja hoitoväli on yksilöllinen27.3.2024 07:00:00 EET | Tiedote

Yksilöllisesti määritelty suun tutkimus- ja hoitoväli ylläpitää suunterveyttä ja on sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta riittävä ja kustannusvaikuttava. Juuri julkaistu Hyvä käytäntö -konsensussuositus suun tutkimus- ja hoitovälin määrittämisestä muistuttaa myös, että hoitovälit toteutuvat parhaiten silloin, kun ne sovitaan potilaan kanssa yhdessä ja potilas osallistuu päätöksentekoon.

Päivitetty Käypä hoito -suositus: Kaikki vieroitushoidot ovat edullisempia kuin tupakoinnin jatkaminen6.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Nuorten nikotiiniriippuvuus alkaa ja kehittyy usein nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden käytöllä. Ehkäisy tulee kohdistaa lapsiin ja nuoriin, todetaan päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa. Uusista nikotiinituotteista tiedetään vielä melko vähän, mutta nikotiinin haitat ovat hyvin tiedossa. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on pitkäaikaissairaus, joka vaatii toistuvaa tukea ja seurantaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye