Perimä vaikuttaa myös suusairauksiin – FinnGen-hanke selvittää suusairauksien perinnöllistä taustaa
Riski sairastua suusairauksiin on osittain yksilön geenien määräämää.
– Elintavoilla on suuri merkitys suusairauksien kehittymisessä, mutta myös perimä vaikuttaa merkittävästi näiden sairauksien riskiin, sanoo tutkijatohtori Aino Salminen.
Myös yleisissä suusairauksissa, kuten karieksessa ja hampaiden kiinnityskudossairaudessa eli parodontiitissa, yksilön perimä määrittää osaltaan sitä, kuinka helposti sairastumme. Esimerkiksi parodontiitissa perinnöllisesti hyvin alttiit sairastuvat herkemmin nuorena, sairaus voi edetä nopeasti ja hyvin pienikin määrä plakkia voi aiheuttaa parodontiitin.
Tavoitteena on, että geenitieto voisi auttaa optimoimaan diagnostiikkaa ja hoitoa yksilötasolla myös hammaslääketieteessä. Geneettinen tutkimus voi paljastaa uusia biologisia mekanismeja sairauksien taustalla, mikä voi auttaa kehittämään esimerkiksi uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja. Genomitiedon pohjalta räätälöidyt yksilölliset hoidot eli täsmähammaslääketiede sen sijaan ajoittuu pidemmälle tulevaisuuteen.
– Mikäli pystyisimme tunnistamaan potilaat, joilla on geneettinen alttius sairastua, voisimme käyttää tätä tietoa hyväksi muun muassa potilaan motivoinnissa, kutsuvälin määrittämisessä ja ennaltaehkäisevän hoidon kohdentamisessa, toteaa Salminen.
Hammaslääketieteellisiä sekä hammaslääketiedettä ja lääketiedettä yhdistäviä tutkimuksia on aloitettu FinnGen-tutkimushankkeessa. Erikoishammaslääkäri Satu Strausz on julkaissut esimerkiksi FinnGen-aineiston pohjalta tutkimuksen uniapnean genetiikasta ja onnistunut löytämään suomalaisilta uuden uniapneaan liittyvän geenilokuksen, joka on riippumaton painoindeksistä.
Varsinaisista hammassairauksista odotetaan kliinisiä tuloksia muutaman vuoden päästä. FinnGen-hankkeessa tehdään geenianalyysiä esimerkiksi hammaspuutosten sekä huuli- ja suulakihalkioiden perusgenetiikan selvittämiseksi. Hankkeessa pyritään myös löytämään muun muassa parodontiittiin, kariekseen, purentaelimistön toimintahäiriöihin ja suun punajäkälään liittyviä geenimuunnoksia.
FinnGen-tutkimushankkeessa ovat mukana lähes kaikki suomalaiset biopankit, ja hankeen tavoitteena on kerätä genomitieto 500 000 suomalaiselta. Hankkeessa ollaan erityisen kiinnostuneita suomalaisesta tautiperimästä, jonka kartoitus voi auttaa monien sairauksien tutkimuksessa ja ehkäisyssä.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori, erikoistuva hammaslääkäri Aino Salminen, aino.m.salminen@helsinki.fi, p. 050 303 4510
Aihe on esillä Apollonia Symposiumissa 19.–20.3.2021 (webinaari). Tutustu tapahtuman ohjelmaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annika Nissinenviestinnän asiantuntija
Puh:040 779 6435annika.nissinen@apollonia.fiTietoja julkaisijasta
Bulevardi 30 B 5
00120 HELSINKI
p. 09 6803 120, toimisto@apollonia.fihttps://www.apollonia.fi
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia on 1892 perustettu tieteellinen yhdistys. Apollonia järjestää riippumattomaan tietoon perustuvaa täydennyskoulutusta, tukee hammaslääketieteellistä tutkimusta ja välittää tutkimustietoa suunterveydestä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia
Apollonia-palkinto myönnettiin väestöterveystutkija Liisa Suomiselle10.4.2024 15:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian merkittävin palkinto, Apollonia-palkinto on myönnetty tänä vuonna Itä-Suomen yliopiston suun terveydenhuollon professori Liisa Suomiselle. Palkinto on tunnustus pitkästä ja arvostetusta tutkijanurasta erityisesti hammaslääketieteellisten väestötutkimusten parissa. Apollonia-palkinto luovutettiin Äyräpää symposiumissa 10.4.2024.
Uusi Hyvä käytäntö -suositus: Suun tutkimus- ja hoitoväli on yksilöllinen27.3.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Yksilöllisesti määritelty suun tutkimus- ja hoitoväli ylläpitää suunterveyttä ja on sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta riittävä ja kustannusvaikuttava. Juuri julkaistu Hyvä käytäntö -konsensussuositus suun tutkimus- ja hoitovälin määrittämisestä muistuttaa myös, että hoitovälit toteutuvat parhaiten silloin, kun ne sovitaan potilaan kanssa yhdessä ja potilas osallistuu päätöksentekoon.
Hammaslääketieteen tutkimukseen jaettiin 248 000 euroa apurahoja22.3.2024 16:30:00 EET | Tiedote
Hammaslääketieteelliseen tutkimukseen jaettiin 248 000 euroa tutkimusapurahoja, yhteensä 37:lle alan tukijalle tai opiskelijalle. Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian, Suomen Hammaslääketieteen Säätiön, Hammaslääkärijärjestöjen yhteisrahaston ja yhteistyökumppaneiden apurahoilla tuetaan tutkimusta ja uusien hoitojen kehittämistä laajasti eri hammaslääketieteen aloilla.
Apollonia Symposium 22.–23.3.2024: Mitä puuttuvien hampaiden tilalle lapsilla?15.3.2024 10:04:02 EET | Kutsu
Tapaturmat ja synnynnäiset puutokset ovat yleisimmät syyt lasten ja nuorten hammaspuutoksiin. Aukkoja voidaan sulkea oikomishoidon keinon tai siirtämällä jopa omia hampaita tilalle. Aiheeseen pureudutaan Apollonia Symposiumissa 22.–23.3.2024 ulkomaisten ja suomalaisten asiantuntijoiden luennoilla.
Päivitetty Käypä hoito -suositus: Kaikki vieroitushoidot ovat edullisempia kuin tupakoinnin jatkaminen6.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Nuorten nikotiiniriippuvuus alkaa ja kehittyy usein nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden käytöllä. Ehkäisy tulee kohdistaa lapsiin ja nuoriin, todetaan päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa. Uusista nikotiinituotteista tiedetään vielä melko vähän, mutta nikotiinin haitat ovat hyvin tiedossa. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on pitkäaikaissairaus, joka vaatii toistuvaa tukea ja seurantaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme