Perustoimeentulotuen rahoitusta ei tule jättää kunnille
15.9.2022 12:03:36 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
— Rahoitusvastuun eitulejäädä nykymuodossaanvuoden 2023 alussakunnille, koska niiltä poistuu sote-uudistuksen yhteydessätosiasialliset keinot vaikuttaa toimeentulotuen tarpeeseen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio kommentoi.
Kaikki sosiaalihuollon tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille 2023. Näillä siirtyvillä palvelutehtävillä kunta on aiemmin pystynyt suoraan vaikuttamaan perustoimeentulotukea tarvitsevien henkilöiden määrään. Tehtävien poistuessa kuntiin ei jää tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa perustoimeentulotuen kustannuksiin omilla toimillaan.
Kuntaliiton mukaan perustoimeentulon rahoitusvastuu tuleekin sote-uudistuksen yhteydessä vuoden 2023 alusta siirtää kokonaan valtion vastuulle. Rahoitusvastuun siirto olisi pitänyt Kuntaliiton kannan mukaan sisältyä sote-uudistukseen.
Kuntaliitto perää perustuslaillisten ongelmien selvittämistä
Sote-uudistuksessa kuntien valtionosuuksia ja verotuloja leikataan hyvinvointialueille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti. Kuntien valtionosuudet pienenevät yhdeksästä neljään miljardiin euroon.
— Kunnille jäävän perustoimeentulotuen rahoitusvastuun suhteellinen merkitys kasvaa sote-uudistuksen myötä. 350 miljoonan rahoitusvastuu tarkoittaa lähes 10 prosentin vähennystä uuden kunnan valtionrahoitukseen, muistuttaa Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.
Kuntaliiton mukaan tämän noin 350 miljoonan euron suuruisen irrallisen perustoimeentulotuen rahoitustehtävän jääminen kunnille vaatii tarkkaa arviota mahdollisista perustuslaillisista ongelmista eduskuntakäsittelyn aikana.
— Kysymys on merkittävä kuntien itsehallinnon kannalta. Vaikuttaako rahoitustehtävä kuntien kykyyn hoitaa ja rahoittaa lakisääteisiä ja muita tehtäviään? Kuntatalouden supistumisen myötä on oltava entistä tarkempi kuntien velvoitteiden osalta. Tarkastelu tulee tehdä myös yksittäisen kunnan tasolla. Jos näin on, asia saattaa muodostua myös perustuslailla turvatun kunnallisen itsehallinnon kannalta ongelmalliseksi, Kuntaliiton lakiasianjohtaja Juha Myllymäki sanoo.
Toimeentulotukilain muutosesitys (HE 127/2022 vp) annettiin eduskunnalle 8.9.2022. Uudistetun lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Tainio
Varatoimitusjohtaja
+358 9 771 2006
hanna.tainio@kuntaliitto.fi
Sanna Lehtonen
Kuntatalousasioiden johtaja
+358 50 575 9090
sanna.lehtonen@kuntaliitto.fi
Juha Myllymäki
Lakiasiainjohtaja
+358 50 408 4392
juha.myllymaki@kuntaliitto.fi
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Joensuu stad utsedd till Bästa infrastrukturbeställare 202527.3.2026 13:00:00 EET | Pressmeddelande
Kommunförbundet och INFRA rf har beviljat Joensuu stad utmärkelsen Bästa infrastrukturbeställare 2025. Joensuu är en öppen och utvecklingsvänlig beställare av infrastruktur, som har ett nära samarbete med regionens företag och utbildningsorganisationer. Staden använder sig av en regelbunden marknadsdialog samt främjar digitalisering och utsläppssnåla metoder för genomförande.
Joensuun kaupunki on vuoden 2025 paras infratilaaja27.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Kuntaliitto ja INFRA ry ovat myöntäneet Joensuun kaupungille vuoden 2025 Paras infratilaaja -tunnustuksen. Joensuu on avoin ja kehitysmyönteinen infratilaaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä alueen yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kaupunki hyödyntää säännöllistä markkinavuoropuhelua, edistää digitalisaatiota ja edistää vähäpäästöisiä toteutusmenetelmiä.
Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Koulukuljetukset maksavat kunnille lähes 249 miljoonaa euroa – pienissä kunnissa lähes puolet oppilaista kuljetuksessa19.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Kunnat käyttivät vuonna 2024 lähes 249 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksiin. Kuljetuksissa on noin 105 000 oppilasta. Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 10 000 oppilaalla. Kuntaliiton koulukuljetuskyselyyn vastasi 221 kuntaa, joten tulokset antavat kattavan kuvan koulukuljetusten tilanteesta Suomessa. ”Koulukuljetukset ovat monessa kunnassa välttämätön osa koulupäivän mahdollistamista. Niillä varmistetaan, että oppilaat pääsevät kouluun turvallisesti asuinpaikasta riippumatta”, sanoo erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.
De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme