Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Perustoimeentulotuen rahoitusta ei tule jättää kunnille

15.9.2022 12:03:36 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotuen uudistamista koskevassa lakiesityksessä perustoimeentulotuen rahoitusvastuusta puolet ollaan jättämässä kuntien vastuulle. Kuntaliitto vastustaa esitystä rahoitusvastuun jättämisestä kunnille.

— Rahoitusvastuun eitulejäädä nykymuodossaanvuoden 2023 alussakunnille, koska niiltä poistuu sote-uudistuksen yhteydessätosiasialliset keinot vaikuttaa toimeentulotuen tarpeeseen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio kommentoi. 

Kaikki sosiaalihuollon tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille 2023. Näillä siirtyvillä palvelutehtävillä kunta on aiemmin pystynyt suoraan vaikuttamaan perustoimeentulotukea tarvitsevien henkilöiden määrään. Tehtävien poistuessa kuntiin ei jää tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa perustoimeentulotuen kustannuksiin omilla toimillaan. 

Kuntaliiton mukaan perustoimeentulon rahoitusvastuu tuleekin sote-uudistuksen yhteydessä vuoden 2023 alusta siirtää kokonaan valtion vastuulle. Rahoitusvastuun siirto olisi pitänyt Kuntaliiton kannan mukaan sisältyä sote-uudistukseen. 

Kuntaliitto perää perustuslaillisten ongelmien selvittämistä 

Sote-uudistuksessa kuntien valtionosuuksia ja verotuloja leikataan hyvinvointialueille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti. Kuntien valtionosuudet pienenevät yhdeksästä neljään miljardiin euroon. 

Kunnille jäävän perustoimeentulotuen rahoitusvastuun suhteellinen merkitys kasvaa sote-uudistuksen myötä. 350 miljoonan rahoitusvastuu tarkoittaa lähes 10 prosentin vähennystä uuden kunnan valtionrahoitukseen, muistuttaa Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen. 

Kuntaliiton mukaan tämän noin 350 miljoonan euron suuruisen irrallisen perustoimeentulotuen rahoitustehtävän jääminen kunnille vaatii tarkkaa arviota mahdollisista perustuslaillisista ongelmista eduskuntakäsittelyn aikana. 

Kysymys on merkittävä kuntien itsehallinnon kannalta. Vaikuttaako rahoitustehtävä kuntien kykyyn hoitaa ja rahoittaa lakisääteisiä ja muita tehtäviään? Kuntatalouden supistumisen myötä on oltava entistä tarkempi kuntien velvoitteiden osalta. Tarkastelu tulee tehdä myös yksittäisen kunnan tasolla. Jos näin on, asia saattaa muodostua myös perustuslailla turvatun kunnallisen itsehallinnon kannalta ongelmalliseksi, Kuntaliiton lakiasianjohtaja Juha Myllymäki sanoo.  

Toimeentulotukilain muutosesitys (HE 127/2022 vp) annettiin eduskunnalle 8.9.2022. Uudistetun lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Hanna Tainio
Varatoimitusjohtaja
+358 9 771 2006
hanna.tainio@kuntaliitto.fi


Sanna Lehtonen
Kuntatalousasioiden johtaja
+358 50 575 9090
sanna.lehtonen@kuntaliitto.fi


Juha Myllymäki
Lakiasiainjohtaja
+358 50 408 4392
juha.myllymaki@kuntaliitto.fi

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundet: Kommunerna motsätter sig inte konkurrensutsättning, men varnar för en okontrollerad upphandlingsreform5.2.2026 15:10:53 EET | Pressmeddelande

Regeringen överlämnade 5.2.2026 en proposition till riksdagen om en ändring av upphandlingslagen. Om förslaget går igenom skulle det ha stora konsekvenser för kommunernas servicestrukturer, organiseringen av tjänster och kommunernas gemensamma in house-bolag. Lagändringen skulle innebära omfattande strukturella arrangemang för många kommuner, bland annat inom måltids- och IKT-tjänster samt inom ekonomiförvaltningens och utvecklingsbolagens tjänster. Enligt Kommunförbundets bedömning ökar inte en mekanisk gräns på 10 procents ägande konkurrensen, utan hotar att splittra effektiva samarbetsstrukturer. "Kommunförbundet ställer sig positivt till målet att öka konkurrensen vid offentliga upphandlingar. Ur kommunernas perspektiv är den centrala frågan ändå hur konkurrensen kan ökas i områden där det i praktiken inte finns någon fungerande marknad”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen.

Kuntaliitto: Kunnat eivät vastusta kilpailutusta, mutta varoittavat hallitsemattomasta hankintauudistuksesta5.2.2026 15:10:53 EET | Tiedote

Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa. Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita. ”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.

Kuntapalvelujen tuottavuuden mittaaminen aidosti monimutkaista - uusia mittareita tarvitaan4.2.2026 14:15:00 EET | Tiedote

Kuntaliiton Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:lta tilaama tuore Toimintalähtöinen tuottavuusmittaus kunnissa -tutkimus tarkastelee kuntapalveluiden tuottavuustutkimuksen tilaa ja julkisten palvelujen tuottavuuden mittaamista. Kuntapalvelut muodostavat suomalaisen hyvinvointivaltion arjen ytimen. Viime aikojen julkisessa keskustelussa tuottavuuden parantaminen on nostettu keskeiseksi tekijäksi Suomen kasvulle.

Arbetslösheten tärde på kommunekonomin 20253.2.2026 11:07:56 EET | Pressmeddelande

Den kommunala ekonomin försvagades som väntat ifjol jämfört med år 2024. Mätt med verksamhetens och investeringarnas kassaflöde hade kommunekonomin ett underskott på över 800 miljoner euro år 2025, eftersom kommunernas kostnader ökade rejält bland annat på grund av AN-reformen. Det försämrade ekonomiska läget förklaras också av minskade skatteintäkter och nedskärningar i statsandelarna. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets bokslutsanalys, som bedömer kommunekonomins tillstånd år 2025.

Työttömyys kuritti kuntien taloutta vuonna 20253.2.2026 11:04:00 EET | Tiedote

Kuntatalouden tila heikkeni odotetusti vuodesta 2024. Toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna kuntataloudessa oli yli 800 miljoonan euron alijäämä vuonna 2025, sillä kuntien kustannukset kasvoivat muun muassa TE-palvelu-uudistuksen myötä reippaasti. Talouden tilan heikkenemistä selittävät myös verotulojen aleneminen sekä valtionosuuksien leikkaukset. Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa vuonna 2025 arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye