Tampereen yliopisto

Pienellä lihaskoolla on yhteys verisuonipotilaan heikentyneeseen ennusteeseen

Jaa
Sarkopenia eli lihaskato on merkittävä verisuonipotilaan toimintakykyä heikentävä tila, mutta sen arvioimiseen liittyvät tekijät ja vaikutus ennusteeseen leikkauksen tai toimenpiteen jälkeen tunnetaan huonosti. Tampereen yliopistossa väittelevä LL Iisa Lindström selvitti lihaskoon yhteyttä potilaiden ennusteeseen verisuonikirurgisten ja endovaskulaaristen toimenpiteiden jälkeen.

Verisuonikirurgiset potilaat ovat usein monisairaita ja heidän leikkausriskinsä arvioiminen on haasteellista. Potilaan leikkausta edeltävät fysiologiset reservit ovat ennusteen kannalta merkittävä tekijä, sillä ne vaikuttavat leikkauksen riskeihin sekä leikkauksen jälkeisen hoidon vaatimustasoon ja kuntoutumiseen. Perinteisesti leikkausriskien arvioinnissa on käytetty erilaisia pisteytysmenetelmiä. Aiemmin sarkopeniaa ei ole sisällytetty näihin ennakoiviin malleihin.

— Sarkopenian vaikutukset eivät ole yhtä tutkittuja kuin muiden samankaltaisten tilojen, kuten luukadon eli osteoporoosin vaikutukset. Yksi merkittävimmistä syistä saattaa olla sarkopenian tunnistamisen haasteellisuus kliinisessä työssä, sillä käytössä ei ole ollut tarkkaa, kustannustehokasta ja toistettavaa menetelmää sarkopenian diagnosointiin. Halusin tutkimuksellani selvittää sarkopenian yhteyttä potilaiden ennusteeseen verisuonikirurgisten ja endovaskulaaristen toimenpiteiden jälkeen, Lindström kertoo.

Lindström tutki sarkopenian esiintymistä mittaamalla verisuonipotilaiden lihasten kokoa tietokonetomografiakuvista. Tutkimukseen sisällytettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vatsa-aortan aneurysman ja sisemmän kaulavaltimoahtauman vuoksi leikattuja potilaita sekä äkillisen aivoinfarktin sairastaneita potilaita, jotka hoidettiin endovaskulaarisesti mekaanisella verihyytymän poistolla.

Vatsa-aortan aneurysmapotilaista mitattiin lannelihakset eli psoas-lihakset ja kaulavaltimoahtauma- sekä aivoinfarktipotilailta ulommat poskilihakset eli masseter-lihakset. Potilailta mitattiin tietokonetomografiatutkimuksista lihasten pinta-ala ja tiheys sekä ns. lean-arvo, joka huomioi sekä pinta-alan että tiheyden.

— Psoas- ja masseter-lihasten mittaukset tietokonetomografiakuvista todettiin luotettaviksi ja kun nykyään kaikille potilaille tehdään tietokonetomografiakuvaus ennen toimenpidettä, lihasten arviointi ei vaadi lisäkuvantamisia ja lihasparametrit ovat kliinikoiden saatavilla jo toimenpidettä suunniteltaessa, Lindström toteaa.

Lindström havaitsi tutkimuksessaan, että potilailla, joilla oli pienempi lihaspinta-ala tai lihaksen lean-arvo, oli suurentunut todennäköisyys menehtyä seurannan aikana.

— Tulosten perusteella lihaskadolla on merkittävä yhteys ennusteen heikentymiseen näillä verisuonipuotilailla, Lindström sanoo.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että psoas-lihaksen pienentymisellä leikkauksen jälkeen 1 - 3 vuoden aikana oli yhteys suurentuneeseen todennäköisyyteen menehtyä seurannan aikana vatsa-aortan aneurysmapotilailla. Tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimuksia sen selvittämiseksi, voidaanko kuvantamisissa todettua lihaskadon kehittymistä mahdollisesti hidastaa tai estää lihasvoimaharjoittelulla ja ravintohoidolla.

— Lisääntynyt tieto sarkopenian tunnistamisesta ja ymmärrys sen vaikutuksista verisuonipotilaiden ennusteeseen saattaa jatkossa parantaa hoitotuloksia, Lindström kertoo.

Lindström valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta keväällä 2020. Hän työskentelee kirurgian erikoistuvana lääkärinä Jyväskylässä Keski-Suomen Sairaala Novassa.

LL Iisa Lindströmin verisuonikirurgian alaan kuuluva väitöskirja Sarcopenia As a Predictor of Survival in Vascular Patients tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 20.8.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Pirkka Vikatmaa Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Niku Oksala.

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.

Yhteyshenkilöt

Iisa Lindström,
iisa.a.lindstrom@gmail.com

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye