Pienille lapsille suunnattu autismikirjon häiriön seulontakysely nyt Lastentalo.fi-palvelussa
21.10.2020 09:24:55 EEST | HUS | Tiedote
Autismikirjon häiriöt ovat kehityksellisiä häiriöitä, joihin liittyy vaikeutta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa sekä rajoittuneita ja toistavia käyttäytymispiirteitä.
Pienen lapsen kohdalla epäily autismikirjon häiriöstä herää yleensä silloin, kun lapsen katsekontakti ja kiinnostus toisia ihmisiä kohtaan on vähäistä, puhe puuttuu tai se kehittyy hitaasti ja lapsen leikkitaidot ovat puutteelliset. Lapsella saattaa olla myös epätavallisia käyttäytymispiirteitä kuten maneereita tai jumiutumista tiettyjen esineiden tai asioiden pariin. Vaikeaoireisempaa autismikirjon häiriötä aletaan yleensä epäillä lapsen ollessa noin 1,5–2 vuoden ikäinen.
”Kyselyn tarkoituksena on auttaa tunnistamaan mahdollisimman varhain lapset, joilla on autismikirjon häiriö. Näin myös kuntouttavat toimenpiteet voidaan aloittaa varhaisessa vaiheessa ja edesauttaa siten lapsen kehitystä”, kertoo neuropsykologi Tuulia Lepistö-Paisley Uudesta lastensairaalasta.
Lievät autisminkirjon häiriöt eivät ole välttämättä todettavissa pienillä lapsilla, vaan ne diagnosoidaan usein vasta koulun alkaessa (7–9-vuotiailla). Oireet voivat myös tulla selvemmin esille, kun sosiaalisen vuorovaikutuksen vaatimukset lisääntyvät. Oireiden vaikeusaste vaihtelee, mutta oleellista on, että oireista aiheutuu merkittävää haittaa. Autismikirjon häiriöitä on noin 1–2 %:lla väestöstä.
Vanhemmat täyttävät kyselyn – yhteys tarvittaessa neuvolaan
Seulontakysely on tarkoitettu vanhempien täytettäväksi ja se soveltuu 16 kuukauden – 2,5 vuoden ikäisille lapsille. Kyselyn täyttäjä saa yhteenvetona arvion siitä, onko autismikirjon häiriön riski lapsen kohdalla matala, keskitasoinen vai korkea. Hänet ohjataan olemaan yhteydessä neuvolaan, jos lapsen kehityksestä on herännyt huoli tai jos kyselyn tulos osoittaa keskitasoista tai korkeaa riskiä.
”Kyselyn tulos on suuntaa antava eli sen perusteella ei voida varmuudella sanoa, onko lapsella autismikirjon häiriö vai ei. Kohonnut pistemäärä saattaa johtua myös muusta kehityksellisestä vaikeudesta. Varsinaisen diagnostisen arvion tekee aina terveydenhuollon ammattilainen”, sanoo lastenneurologi Anne Sarajuuri Uudesta lastensairaalasta.
Sähköisesti täytettävään muotoon muunnettu M-CHAT-R/FTM on maailmalla laajasti käytössä oleva seulontakysely. M-CHAT-R/FTM - seulontakyselyn sähköisen version on toteuttanut HUS Tietohallinto ja se on hyväksytty CE-merkityksi lääkinnälliseksi laitteeksi. Kysely on suomenkielinen, mutta sen paperiversio on saatavilla useilla muilla kielillä osoitteesta www.mchatscreen.com
Lastentalo.fi on erikoissairaanhoidon palvelu, jossa on tietoa lasten sairauksista, hoidosta ja hoitoon valmistautumisesta. Löydät Lastentalosta myös laajan tietopaketin autismikirjon häiriöstä. Lastentalo.fi on osa Terveyskylää, joka on sairaanhoidon huippuasiantuntijoiden kehittämä palvelu. Se on tiukasti kytköksissä yliopistolliseen tutkimukseen. Terveyskylässä palvelee myös terveydenhuollon digitaalinen palvelukanava Omapolku, jossa on digihoitopolkuja ja etävastaanottoja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Neuropsykologi Tuulia Lepistö-Paisley, p. 050 465 2906, tuulia.lepisto-paisley@hus.fi
Uusi lastensairaala
Lastenneurologi Anne Sarajuuri, p. 050 427 2740, anne.sarajuuri@hus.fi
Uusi lastensairaala
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Årsberättelse 2025: HUS lyckades balansera sin ekonomi och täcka sitt underskott från tidigare år2.4.2026 08:48:03 EEST | Pressmeddelande
HUS årsberättelse för 2025 har publicerats. Årsberättelsen anger vägen mot HUS strategiska mål under året och utvecklingsriktningen för den specialiserade sjukvården inom de kommande åren.
Vuosikertomus 2025: HUS onnistui tasapainottamaan taloutensa ja kattamaan aiempien vuosien alijäämät2.4.2026 08:48:03 EEST | Tiedote
HUSin vuosikertomus vuodelta 2025 on julkaistu. Vuosikertomus kertoo, miten HUSin strategiset tavoitteet etenivät vuoden aikana, ja mihin suuntaan erikoissairaanhoitoa kehitetään tulevina vuosina.
Annual Report 2025: HUS succeeded in balancing its finances and covering the deficits from previous years2.4.2026 08:48:03 EEST | Press release
HUS published its Annual Report 2025. The Annual Report outlines how HUS progressed its strategic goals during the year, and the direction in which specialized healthcare is developed in the coming years.
Ansiktsfrakturer till följd av våld drabbar de personer som har det socioekonomiskt sämst ställt2.4.2026 08:22:17 EEST | Pressmeddelande
Över hälften av patienterna som fått en ansiktsfraktur till följd av misshandel hörde till den lägsta inkomstklassen, visar HUS och Helsingfors universitets nya studie. Låga inkomster, låg utbildningsnivå och arbetslöshet var klart vanligare hos patienter med ansiktsfraktur än hos den övriga befolkningen.
Väkivallan aiheuttamat kasvomurtumat kohdistuvat heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa oleviin2.4.2026 08:22:17 EEST | Tiedote
Yli puolet pahoinpitelyn seurauksena kasvomurtuman saaneista potilaista kuului alimpaan tuloluokkaan, osoittaa HUSin ja Helsingin yliopiston uusi tutkimus. Pienituloisuus, matala koulutustaso ja työttömyys olivat selvästi yleisempiä kasvomurtumapotilailla kuin muulla väestöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
