Pirkanmaalla edistettiin vuonna 2022 luonnon monimuotoisuutta usein eri toimin osana Helmi-ohjelmaa

Erilaiset kartoitukset, selvitykset ja kunnostukset toteutettiin osana valtakunnallista Helmi-elinympäristöohjelmaa.

Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltuja soita perustetaan suojelualueiksi vapaaehtoisuuteen perustuen

Viime vuonna Pirkanmaalla perusteettiin Helmi-ohjelmalla 80 hehtaaria yksityisiä soidensuojelualueita. Näistä korvauksia maksettiin yksityisille metsänomistajille yhteensä noin 380 000 euroa.

Soidensuojelu on vapaaehtoista ja keskittyy luonnonarvoiltaan valtakunnallisesti arvokkaisiin soihin, jotka ympäristöministeriö on valinnut soidensuojelun täydennysehdotukseen. Pirkanmaalla tällaisia soita on yhteensä 62 ehdotetulla suoalueella noin 2900 hehtaaria. Suojeluun on mahdollista tarjota myös muita arvokkaita suokokonaisuuksia, esimerkiksi maakuntakaavassa suojelualueiksi osoitettuja soita, ja niitä voidaan suojella myös Helmi-rahoituksella.

- Soidensuojelun täydennysehdotuksen toteutus etenee suojelualueittain, jolloin alueen maanomistajia tiedotetaan etukäteen ja kysytään halukkuutta suojeluun.Tänä vuonna tavoitteena on saada suojeluun noin 200 hehtaaria soita, ennakoi ylitarkastaja Matti Räisänen.  

Kesällä 2022 Pirkanmaalla etsittiin myös lettokohteita potentiaalisilta alueilta. Lettoisuutta löytyi vajaalta neljältä hehtaarilta.   

Kunnostus- ja hoitotöitä tehtiin 26 uhanalaisella perinnebiotooppikohteella 

Perinnebiotoopit ovat monipuolisinta luontoamme ja ne ovat tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille.Perinnebiotoopeilla kunnostettaviksi kohteiksi Pirkanmaalla valittiin vuonna 2022 erityisesti maakunnallisesti arvokkaita tai suojelualueilla sijaitsevia kohteita. Laitumiksi kunnostettiin kahdeksan kohdetta, ja täydennysraivauksia tehtiin kolmella niittokohteella. Lisäksi tehtiin talkoita tai hankittiin niittoa ja raivausta yhteensä 15 perinnebiotooppikohteelle.

Vuonna 2023 on tavoitteena kunnostaa seitsemän laidunkohdetta sekä lisätä ja jatkaa niitto- ja raivaushoitoa arvokkailla pienillä perinnebiotooppikohteilla.

- Kaikki perinnebiotoopit ovat uhanalaisia ja uhanalaiselle lajistolle ihmisen muokkaamat ympäristöt, kuten erityisesti avoimet perinnebiotopit, ovat metsien jälkeen tärkein elinympäristö. Kunnostaminen ja jatkohoito parantaa ja ylläpitää perinnebiotooppien ja niiden monimuotoisen lajiston säilymistä, painottaa projektisuunnittelija Suvi Järvenpää.

Niittyjen raivauksella edistettiin harvinaisen tummaverkkoperhosen elinolosuhteita

Kesällä 2022 kartoitettiin Pirkanmaan tummaverkkoperhosniittyverkosto, yli 150 niittyä. Hoitotoimenpiteitä tehtiin kuudella niityllä, yhteensä noin 7 hehtaarilla.

- Hoitotoimenpiteet ovat raivauksia ja joskus myös puiden poistoa. Tuoreella inventointiaineistolla pystytään ohjaaman hoitotoimenpiteitä paremmin yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja maanomistajien kanssa, kertoo projektisuunnittelija Veera Mäkitalo.

Lehtojen hoito suojaa metsien uhanalaisia lajeja

Inventointikautena vuonna 2022 kartoitettiin lehtojen hoitotarpeita noin 27 hehtaarilla. Hoitotoimenpiteitä myös suunniteltiin ja jo toteutettiin kahdella kohteella, molemmat yksityisiä suojelualueita. Hoitoa toteutettiin kummankin kohteen osalta maanomistajan aloitteesta. Tavoitteena toisella kohteella oli yleisesti lehtokasvilajiston hoito, toisella pääasiallisena tavoitteena oli jalopuiden elinolosuhteiden ja uusiutumiskyvyn turvaaminen. Molempien lehtojen kuusettumista ehkäistiin kuusia poistamalla, jolloin lehtojen lehtipuille ja putkilokasvilajistolle saatiin lisää kasvutilaa ja valoa.

- Lehdoissa elää lähes puolet metsien uhanalaisista lajeista, ja lehtoja elinympäristötyyppinä hoitamalla hoidetaan samalla uhanalaista ja muutenkin arvokasta lajistoa, kertoo projektisuunnittelija Anni Mäkelä.

Lintuvesien kunnostaminen suojelee uhanalaisia ranta- ja vesilintuja

Lintuvesikunnostuksia tehtiin vuoden 2022 aikana kohteilla, jotka on liitetty Natura-alueverkostoon lintudirektiivin perusteella. Valkeakoskella ja Pälkäneellä sijaitsevalla Tykölänjärvellä sekä Sastamalan Kuorsumaanjärvellä toteutettiin hoitokalastusta. Tykölänjärvelle rakennettiin myös vesilinnuille kaksi pesimäsaareketta. Valkeakosken Uskilanlahdella niitettiin vesikasvillisuutta ja Hämeenkyrön Sarkkilanjärvellä raivattiin pensaikkoja. Linnustoa selvitettiin Kirkkojärven alueella Kangasalla ja Saarioisjärvellä Valkeakoskella. Natura-lintuvesien rantalaidunnuksen mahdollisuuksia selvitettiin kaikilla Natura-lintuvesillä, ja potentiaalisia rantalaitumia löytyi 14 pirkanmaalaisen järven rannoilta.

- Lintuvesikohteiden kunnostaminen edistää kymmenien uhanalaisten ranta- ja vesilintujen suojelua. Pääasiassa kosteikkojen rehevöitymisen ja umpeenkasvun seurauksena puolet Suomen vesi- ja rantalintulajeista on uhanalaisia, toteaa lintuvesikoordinaattori Maria Yli-Renko.

Pienvesien tilaa kartoitettiin 110 kohteella

Kesällä 2022 kartoitettiin pienvesien tilaa ja ennallistamistarpeita 20 eri Pirkanmaan kunnassa yhteensä 110 kohteella. Näistä 78 oli lähteitä, 27 kpl puroja ja viisi noroja. Lisäksi pienvesien tilaa parantavia toimenpiteitä suunniteltiin kolmella kohteella ja toteutettiin yhdellä kohteella.

- Pienvesien luonnontila on monin paikoin heikentynyt, joka uhkaa muun muassa pienvesien viileään pienilmastoon sopeutunutta uhanalaista lajistoa, toteaa projektisuunnittelija Miia Mäkilouko.

Jokihelmisimpukka-hankkeessa tehtiin tutkimuksia elinolosuhteiden selvittämiseksi

Vuonna 2021 käynnistyneessä Life Revives- hankkeessa parannetaan uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun elinolosuhteita. Viime vuonna hankkeessa aloitettiin virtaaman ja veden laadun seuranta Ruonanjoella ja Pinsiön-Matalusjoella. Turkimusjoella selvitettiin suojeluperusteena olevan raakun nykytilaa. Kaikilla kohteilla mitattiin myös uomien pohjan happipitoisuuksia.

- Kohteiden nykytilan selvittäminen ennen hoito- ja kunnostustoimien aloittamista on tärkeää tulevien toimenpiteiden vaikuttavuuden selvittämiseksi. Kaikki hoito- ja kunnostustoimet tullaan toteuttamaan maanomistajien suostumuksiin pohjautuen, painottaa yksikön päällikkö Marja-Liisa Pitkänen.

Lisätietoja:

• HELMI-ohjelma (ym.fi)
• HELMI-ohjelman toimeenpano – Pirkanmaa (ymparisto.fi)

Pirkanmaan ELY-keskus: (sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi)

• ylitarkastaja Matti Räisänen (soidensuojelu)
• projektisuunnittelija Anna Isotalo (lettoinventointi)
• projektisuunnittelija Miia Mäkilouko (pienvedet)
• projektisuunnittelija Anni Mäkelä (metsien hoito)
• projektisuunnittelija Suvi Järvenpää (perinnebiotooppien hoito)
• projektisuunnittelija Veera Mäkitalo (tummaverkkoperhosniittyjen hoito)
• lintuvesikoordinaattori Maria Yli-Renko (lintuvesien kunnostus)
• yksikön päällikkö Marja-Liisa Pitkänen (Life Revives -hanke)
  
  
• Helmi-ohjelmassa selvitettiin Pirkanmaan lintuvesikohteiden rantalaidunnuksen mahdollisuuksia (24.1.2023)
• Pirkanmaan pienvesien kartoitukset edenneet, ennallistamiskohteita etsitään! (23.1.2023)
• Perinnebiotoopit hoitoon Pirkanmaalla, tummaverkkoperhosen elinalueet kartalle ja kunnostukseen! (14.11.2022)