Pk-Pulssi: Pk-sektorin työnantajat varautuvat vaikeaan vuoteen 2023
5.12.2022 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Vaikeasta tilanteesta huolimatta pk-yritykset ovat toistaiseksi pitäneet kiinni työntekijöistään ja luoneet myös uusia työpaikkoja. Kuitenkin lähitulevaisuudessa moni yritys voi joutua lomauttamaan henkilöstöään, tiivistää EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen:
”Venäjän hyökkäyssodan myötä kohonneet raaka-aine- ja energiahinnat pakottavat yritykset hakemaan kustannussäästöjä ja pohtimaan sopeutustoimia. Vaikein tilanne on pienemmillä työnantajilla, kun peräkkäiset kriisit ovat kuluttaneet loppuun niiden taloudelliset puskurit.”
”Toivoa ensi vuoteen tuo kuitenkin se, että monet yritykset ovat sopeuttamistoimien lisäksi myös uudistamassa toimintaansa ja varsinkin kookkaammissa pk-yrityksissä esiintyy melko yleisesti investointi- ja rekrytointiaikomuksia”.
Pk-Pulssin tulokset
Pk-Pulssi on EK:n puolivuosittain julkaisema yrittäjyysbarometri. Se vetää yhteen pienten ja keskisuurten työnantajayritysten arviot nykytilasta sekä odotukset tulevalle vuodelle. Päämittarit liittyvät kysyntään, työpaikkojen määrään, investointeihin ja vientiin. Tuoreimpaan kyselyyn vastasi 1 055 pk-sektorin työnantajayritystä marraskuussa 2022.
Nykytilan arvio loppuvuonna 2022
- 32 prosenttia yrityksistä raportoi kysynnän lisääntymisestä ja 29 prosenttia sen vähentymisestä kuluvan vuoden aikana (32 ja 33 prosenttia vuosi sitten).
- Investoinnit olivat kasvaneet 22 prosentilla ja vähentyneet 28 prosentilla yrityksistä (24 ja 31 prosenttia vuosi sitten).
- Työntekijämääräänsä oli lisännyt 27 prosenttia ja vähentänyt 21 prosenttia (24 ja 26 prosenttia vuosi sitten).
- Kansainvälistä toimintaa tekevistä yrityksistä 23 prosenttia oli lisännyt ulkomaankauppaa ja 24 prosentilla se oli vähentynyt (25 ja 30 prosenttia vuosi sitten).
- Kannattavuus oli kuluvana vuonna vahvistunut 19 prosentilla ja heikentynyt 40 prosentilla yrityksistä.
- Omistajanvaihdos on ajankohtainen 13 500 työnantajayrityksessä (14 500 vuosi sitten), joiden palveluksessa on suuntaa-antavan arvion mukaan 90 000 työntekijää. Kaiken kaikkiaan Suomessa on työnantajayrityksiä 84 500 kappaletta (lähde: Tilastokeskus).
Tulevaisuuden näkymät vuodelle 2023
- 23 prosenttia yrityksistä arvioi kysynnän lisääntyvän ja 35 prosenttia sen vähentyvän tulevan vuoden aikana (43 ja 9 prosenttia vuosi sitten).
- 15 prosenttia ennakoi investointien lisääntyvän ja 35 prosenttia niiden vähentyvän (25 ja 19 prosenttia vuosi sitten).
- Työntekijämäärän kasvuun uskoi 19 prosenttia ja vähentymiseen 21 prosenttia yrityksistä (32 ja 10 prosenttia vuosi sitten).
- Kansainvälistä toimintaa harjoittavista yrityksistä 21 prosenttia arvioi ulkomaankaupan lisääntyvän ja 25 prosenttia sen vähentyvän seuraavan vuoden aikana (35 ja 15 prosenttia vuosi sitten).
- Kannattavuuden vahvistumiseen uskoi 19 prosenttia ja sen heikentymiseen 39 prosenttia yrityksistä. Merkittävimpinä yritystoiminnan haasteina yritykset mainitsivat kohonneet raaka-ainehinnat (55 %) ja energiahinnat (54 %).
- 41 prosentilla yrityksistä on lomautusaikomuksia. Näistä 13 prosenttia arvioi joutuvansa varmuudella lomauttamaan henkilöstöään, kun taas 28 prosenttia joutuu turvautumaan niihin mahdollisesti jossain vaiheessa ensi vuonna.
- Toisaalta 52 prosenttia yrityksistä suunnittelee myös uusia rekrytointeja: 14 prosenttia arvioi toteuttavansa niitä varmuudella ja 38 prosenttia mahdollisesti ensi vuoden aikana.
- 10 prosenttia työnantajista varautuu seuraavan 12 kuukauden aikana siihenkin vaihtoehtoon, että yrityksen toiminta voi pahimmassa tapauksessa päättyä. Näistä kuitenkin vain yhdellä prosentilla lopettamispäätös on jo nyt selkeä.
Alueellisia huomioita
- Nykytila-arviot ovat negatiivisimmat Itä-Suomessa. Alueen yrityksistä 44 prosenttia raportoi kysynnän vähentymisestä ja 22 prosenttia sen lisääntymisestä edellisen 12 kuukauden aikana. Positiivisimmin nykytilannetta arvioitiin Pirkanmaalla.
- Näkymät ensi vuodelle olivat pessimistiset kaikilla alueilla eli toiminnan supistumiseen uskoi suurempi osuus yrityksistä kuin sen laajentumiseen. Synkimpiä näkymät olivat Pohjois-Suomessa, jossa 43 prosenttia arvioi kysynnän vähentyvän ja 18 prosenttia sen vilkastuvan seuraavan 12 kuukauden aikana.
Tutustu Pk-Pulssin tuloksiin infografiikan muodossa.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Jari Huovinen, puh. 040 861 4582, valokuvat
etunimi.sukunimi@ek.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU, kauppapolitiikka, Venäjä, pakotteet
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Suomalaiset suuromistajat tekevät yhteisen kasvulupauksen: ”Nyt on aika painaa kaasua”17.9.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Joukko Suomen merkittävimpiä omistajia lupaa vauhdittaa omistamiensa yritysten kasvua ja uudistumista. Omistajat ovat allekirjoittaneet yhteisen kasvulupauksen, jossa he henkilökohtaisesti lupaavat nostaa kasvutavoitteita, investoida, uudistua nopeammin ja ottaa nykyistä rohkeammin riskiä. Samalla he haastavat kaikki Suomessa toimivat yrittäjät ja yritykset mukaan.
EK:n dataikkuna: Energiamurros ja datakeskukset kasvattavat investointilukuja, 5 miljardin hankkeet valmistumassa 202615.9.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Vihreän siirtymän ja puhtaan energian investointien määrä on jatkanut kasvuaan ja hankkeet myös etenevät hyvää vauhtia. Vuoden 2026 aikana jo valmistuneet hankkeet liittyvät eritoten akkuteollisuuteen, aurinkovoimaan, kiertotalouslaitoksiin ja lämmityksen sähköistymiseen. Uusissa tänä vuonna vireille tulleissa hankkeissa korostuvat erityisesti datakeskukset ja sähkövarastot. Datakeskusten buumi vauhdittaa investointeja sähkön tuotantoon, kun taas sähkövarastot auttavat tasapainottamaan uusiutuvan energian tehovaihteluita. Tiedot ilmenevät EK:n dataikkunasta (www.ek.fi/dataikkuna). EK:n ennakkoarvion mukaan vuoden 2026 aikana tulee valmistumaan yhteensä 4,9 miljardin euron hankkeet, kun vuonna 2025 ylittyi 8 miljardin euron taso. Tänä vuonna on jo alkusyksyyn mennessä saatu valmiiksi 110 hanketta, yhteensä 2,7 miljardin euron arvosta: Akkuteollisuus: 800 miljoonaa euroa Aurinkovoima: noin 435 miljoonaa euroa Kiertotalous (kierrätyslaitos- ja jalostusinvestointeja mm. muovi- ja elektroni
Hiilen talteenotto on tärkeä lisätyökalu ilmastopolitiikkaan ja keino luoda Suomeen uusi kasvuala11.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää erinomaisena hallituksen päätöstä vauhdittaa hiilidioksidin talteenottoa tuntuvin investointipanostuksin. Päästövähennyksiä on kiihdytettävä, mutta samalla on tartuttava uusiin teknologioihin kuten hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen. Oikeilla kannusteilla ja infraa rakentamalla Suomi nousee hiilen hyödyntämisen edelläkävijäksi, kun uusi toimiala on siirtymässä Euroopassa pilottivaiheesta teolliseen mittakaavaan. Päästövähennykset ovat jatkossakin ensisijainen tie ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja siihen tarvitaan yhteiskunnan kaikkien sektorien panos. Samalla on tunnustettava tosiasia: pelkät päästövähennykset eivät enää riitä. Kuten YK:n tuore UNEP-raporttikin hiljattain totesi, ilmastokriisi on syvenemässä ja kriittisenä pidetty 1,5 asteen lämpenemisraja on karkaamassa. Kun päästöjä ei saada riittävän nopeasti alas, negatiivisten päästöjen eli ilmakehästä poistettavan hiilen rooli kasvaa. Tämä korostaa uusien teknologioiden merkitystä
EK:n kysely: Vain joka kymmenes yritys synnyttää uutta liiketoimintaa tekoälyllä8.9.2026 08:23:04 EEST | Tiedote
Suomalaisyritykset hyödyntävät tekoälyä jo laajasti liiketoiminnassaan, mutta sen potentiaali uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämisessä on vielä pitkälti käyttämättä. EK:n kyselyn mukaan ainoastaan 11 prosenttia vastanneista jäsenyrityksistä kertoo synnyttävänsä uutta liiketoimintaa tekoälyn avulla.
EK:n viestit EU:n ilmastokomissaarille: Päästökaupan päätöksissä huomioitava ilmaston etu ja puhtaan talouden investoinnit2.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Päästökauppa tulee säilyttää EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kulmakivenä jatkossakin. Sitä on uudistettava siten, että ilmastotavoitteet, investointivarmuus ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. EK välittää suomalaisen yrityskentän viestejä EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstralle, joka vierailee tänään Helsingissä. Päästökaupan (ETS 1) uudistaminen kaudelle 2031–2040 on EU:n ilmasto- ja teollisuuspolitiikan merkittävin hanke tänä vuonna. Suomella on paljon annettavaa lähikuukausien isoihin EU-päätöksiin, koska yrityksemme etenevät Euroopan etujoukoissa vähäpäästöisessä teollisuudessa, yhteiskunnan sähköistymisessä ja puhtaan siirtymän innovaatioissa. ”Päästökauppa on Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikan pitkäaikainen kulmakivi, jonka keskeisestä asemasta ja johdonmukaisesta suunnasta on pidettävä kiinni kohti vuotta 2040. Tehdään järjestelmästä entistä parempi sovittamalla yhteen ilmaston, kilpailukyvyn ja investointivarmuuden näkökulmat”, kannustaa EK:
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
