Kansanedustaja Mari-Leena Talvitien lisäksi tapahtumassa puhuvat myös Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja, professori Matti Muhos sekä Oulun yliopiston koulutusrehtori Tapio Koivu. Oamkin lehtorin, Ulla Mäntykankaan vetämässä paneelikeskustelussa ”Kestävää tulevaisuutta luodaan yhdessä” kuullaan opiskelijoiden, opetushenkilöstön, yrittäjäjärjestöjen ja yrittäjien ajatuksia ja kannanottoja yrittäjyyskasvatuksen teemoihin. Teemakohtaisissa työpajoissa jaetaan toimivia yrittäjyyskasvatuksen toimintamalleja sekä pohditaan yhdessä konkreettisia steppejä nuoren yrittäjän polulle.

Mari-Leena Talvitie on ilahtunut opiskelijoiden kiinnostuksesta yrittäjyyteen.

”On hienoa, että opiskelijoiden innostus ja halukkuus yrittäjyyteen on kasvanut tasaisesti ja työ yrittäjyyskasvatuksen puolesta tuo tulosta. Muistan, että 20 vuotta sitten yrittäjäsiskoni ja -äitini vierailivat kouluilla kertomassa yrittäjyydestä ja yrittäjyyskasvatuksen tärkeydestä. Kaikista ei tule yrittäjiä, mutta yrittäjäasenteesta on hyötyä muissakin töissä”, Talvitie sanoo.

Tapio Koivun mukaan yrittäjyyden merkitys ja rooli ovat muuttuneet viimeisen parikymmenen vuoden aikana start-up- ja kasvuyritysten tultua vahvasti elinkeinoelämään vaikuttajan rooliin. Innovaatiot, teknologia ja yrittäjyys kietoutuvat koko ajan tiiviimmin yhteen, samoin korkeakoulujen rooli osaamisen tuottajana.

”Esimerkiksi Oulun yliopisto tarjoaa laajan kattauksen koulutusta ja osaamista yrittäjyydelle sen eri tarpeisiin. Voi suorittaa yrittäjyyden sivuaineen tai opiskella vaikkapa mikroyrittäjyyden opintoja jatkuvan oppimisen periaattein. Jopa alakouluikäisille on tiedekasvatuksen lipun alla tarjolla yhteistyötä”, Koivu kertoo.

Matti Muhos iloitsee siitä, että kansallisessa ja alueellisessa yhteistyössä yrittäjyyskasvatuksen eteen tehty työ näkyy ja kuuluu.

”Yrittäjyyskasvatus on Suomen kouluissa globaalisti yrittäjyysilmastoa luotaavan Global Entrepreneurship Monitor (GEM 2021/2022) tutkimuksen mukaan maavertailun kärkimaiden joukossa. Varsinkin korkeakouluissa aloittavat nuoret odottavatkin laadukasta yrittäjyysopetusta”, Muhos kertoo.

”Nuorten yrittäjyysintentiot on jatkossa tärkeä saada kanavoitua käytännön yrityskokeiluiksi, sillä Suomessa yritysten perustamistiheys on Maailmanpankin tilaston mukaan pohjoismaisia verrokkejamme alhaisemmalla tasolla. Viime vuodet tämä indikaattori on ollut kuitenkin ilahduttavasti kasvussa. Yrittäjyyskasvatukseen kannattaa panostaa”, Muhos jatkaa.

Kestävä kehitys, digitalisaatio ja kansainvälistyminen yrittäjyyskasvatuksen tavoitteina

Uudistetussa yrittäjyyskasvatuksen strategiassa ovat mukana kestävän kehityksen, digitalisaation ja kansainvälistymisen osaamistavoitteet jokaiselle koulutusasteelle.

”Tulevaisuudessa kestävä kehitys tulee olemaan kriittinen kilpailukykyä määrittävä tekijä. Digitalisaatio luo mahdollisuuksia uudelle yrittäjyydelle ja yrittäjyyden uudistumiselle. Toimintaympäristö kansainvälistyy, ja yritykset toimivat entistä enemmän monikulttuurisen henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa”, kertoo Ulla Mäntykangas.

VÄKEVÄ-hankkeessa järjestettiin maakunnan kattavia osallistavien työpajoja, joiden tuottaman tiedon pohjalta konkretisoitiin valittujen tavoitteiden sisällöt. Yhteisen työskentelyn pohjana käytettiin kouluastekohtaisia opetussuunnitelmia. Malli linjaa tulevien vuosien yrittäjyyskasvatusta ja sen toteuttamista alueen erityispiirteet huomioiden.

Hankkeessa kerättiin toimiviksi osoittautuneita digitaalisia ratkaisuja ja otettiin käyttöön erilaisia soveltuvia alakohtaisia oppimisympäristöjä ja yhteistyömalleja. Hankkeen osatoteuttajat sitouttavat organisaationsa mukaan kehittämistyöhön ja sen kautta syntyvien tulosten käyttöön.

”Yhteisessä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamismallissa on mahdollista saavuttaa jokaisen kolmen teeman tavoitteet pilkkomalla ne hallittaviksi osakokonaisuuksiksi kouluasteittain”, kertoo yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäopettaja Eemeli Alanne Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluista.

Uudistetulle minunpolkuni.fi-sivustolle on koottu sekä yrittäjyyskasvatuksen mallin strategian sisältö että niihin liittyviä työkaluja ja vinkkejä jokaiselle kouluasteelle. Näin vahvistetaan opetushenkilöstön osaamista ja tuetaan joustavaa yhteistyötä, jotta hankkeen aikana saatu ohjaus yrittäjyyskasvatuksen toteutumisessa ja yrittävän kulttuurin aktiivisessa seurannassa kantaa hedelmää jatkossakin. 

ESR:n rahoittamaa VÄKEVÄ-hanketta koordinoi Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE. Osatoteuttajina ovat Centria-ammattikorkeakoulu Oy, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, Koulutuskuntayhtymä Brahe, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulun kaupunki ja Koulutuskuntayhtymä OSAO. Rahoittajana on myös Kerttu Saalasti säätiö.

Lue lisää VÄKEVÄ-hankkeen lopputapahtumasta.

Kysy lisää:

Katariina Ala-Rämi, projektipäällikkö, erikoistutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti

katariina.ala-rami@oulu.fi, puh: 0503509471