Helsingin yliopisto

”Pojat ovat poikia” -letkautukset eivät saa tukea tutkimuksesta

Jaa

Läpikotaisin tyttömäisiä tyttöjä tai poikamaisia poikia ei juuri ole, osoittaa tuore Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian tutkimus. Siinä tarkastellaan suomalaisten, peruskoulunsa päättävien nuorten tyttö- ja poikamaisuutta.

Tietyn asian, kuten arvosanojen, suhteen poikamaiset pojat ja tyttömäiset tytöt eivät olleet keskimääräistä poikamaisempia tai tyttömäisempiä jossain toisessa asiassa, kuten persoonallisuudessa, osoittaa European Journal of Personalityssa julkaistu tutkimusartikkeli.

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten peruskoulun päättävien nuorien sukupuolieroja persoonallisuudessa, arvoissa, arvosanoissa, kognitiivisissa taidoissa ja kouluvalinnoissa.

– Prototyyppistä poikamaista poikaa tai tyttömäistä tyttöä, joka olisi samalla tavalla poikamainen tai tyttömäinen niin persoonallisuudeltaan, arvoiltaan, kouluarvosanoiltaan, kouluvalinnoiltaan kuin kognitiivisilta painotuksiltaankin, ei yleisesti ottaen ole, sanoo tutkijatohtori Ville Ilmarinen Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista.

– Toki yksittäisiä tällaisia henkilöitä voi olla, mutta mitään yleisiä väestötason trendejä tällaisesta ”pojat ovat poikia” -jutusta ei nähdä. Useat pojat voivat olla hyvin poikamaisia joissain tietyissä asioissa, kuten arvosanoissaan, mutta tämä poikamaisuus yleistyy hyvin heikosti esimerkiksi persoonallisuuteen, arvoihin tai kognitiiviseen suoriutumiseen. Tämän lisäksi on runsaasti poikia, joilla ei ole erityisen poikamaisia arvosanoja.

Eri aihealueiden tyttömäisyyden ja poikamaisuuden määrittelyyn käytettiin gender diagnosticity -mittausmenetelmää.

Sukupuoli näkyy selvimmin arvosanoissa

Selvästi suurin sukupuoliero havaittiin peruskoulun päättötodistuksen arvosanoissa. Arvosanojen perusteella henkilön sukupuolen pystyi ennustamaan 77,5 prosentin tarkkuudella. Se on selkeästi paremmin kuin arvaus, jonka todennäköisyys on 50 prosenttia.

Muilla aihealueilla sukupuolen ennustevoima oli 60–70 prosenttia tarkkuusjärjestyksessä persoonallisuus, arvot, valinnaiset aineet, kognitiiviset taidot ja toisen asteen hakuvalinta.

– Lisäksi havaitsimme, että pojilla on enemmän vaihtelua arvojen, kognitiivisten taitojen ja arvosanojen poikamaisuudessa tai tyttömäisyydessä. Tämä tarkoittaa, että kaksi satunnaisesti arvottua poikaa on kauempana toisistaan näiden aihealueiden poikamaisuudessa tai tyttömäisyydessä kuin kaksi satunnaisesti valittua tyttöä keskimäärin on, Ilmarinen sanoo.

Tutkimustulokset osoittavat, että on merkittävää, mitä aihealueita käytetään, kun tarkastellaan feminiinisiä ja maskuliinisia painotuksia, koska aihealuekohtainen feminiinisyys ja maskuliinisuus ovat suurelta osin uniikkia sille aihealueelle. 

– Toisaalta oli selkeyttävää havaita, että suurimmat sukupuolierot ovat kouluarvosanojen profiileissa eikä persoonallisuudessa tai kognitiivisissa taidoissa.

Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että keskimääräinen tyttö ja keskimääräinen poika kulkevat ainakin arvosanoista päätellen aivan eri polkuja peruskoulussa. Havaitut ennustearvot jättivät tilaa sillekin, että kaikilla aihealueilla havaitaan myös poikamaisia tyttöjä ja tyttömäisiä poikia. Arvosanojen osalta näiden määrä oli pienin ja poikamaisten poikien sekä tyttömäisten tyttöjen määrä suurin. 

Laaja aineisto mahdollisti sukupuolierojen monipuolisen tarkastelun

Eri aihealueilta laskettujen feminiinisyys-maskuliinisuus-painotusten välisiä yhteyksiä ei ole juuri aiemmin tarkasteltu. Nyt tarkasteluun oli saatavilla siihen hyvin sopiva aineisto.

– Tämä tutkimus hyödynsi hyvin kattavasti erilaisia aihealueita ja käytti edustavaa otosta tärkeästä ikävaiheesta, Ilmarinen sanoo. 

Otos oli reilu 4000 peruskoulunsa päättänyttä nuorta suuresta suomalaisesta kaupungista. Heiltä mitattiin persoonallisuutta ja arvoja, ja heille tehtiin yhdeksän eri testiä sisältävä kognitiivinen testipatteri. Lisäksi heistä saatiin tiedot peruskoulun päättötodistuksesta, yläkoulun valinnaisista aineista ja toisen asteen hausta. 

– Tuloksemme tuovat uutta tietoa keskusteluun, jota käydään koulutuksen sukupuolittumisesta, sekä yleiseen keskusteluun siitä, mitä pidetään sukupuolinormatiivisena ja -epänormatiivisena.

Tutkimus pyrkii myös kehittämään menetelmiä niin feminiinisyys-maskuliinisuus-painotusten laskemisessa kuin sen integroimisessa sukupuolieroihin. Gender diagnosticity -menetelmä päivitettiin tutkimuksessa koneoppimiseen perustuviin ennustemenetelmiin.

Artikkeli ”Is There a g-factor of Genderdness? Using a Continuous Measure of Genderdness to Assess Sex Differences in Personality, Values, Cognitive Ability, School Grades, and Educational Track” (Ville Ilmarinen, Mari-Pauliina Vainikainen & Jan-Erik Lönnqvist) on julkaistu European Journal of Personality -julkaisussa.

Lisätietoja:

Tutkijatohtori Ville Ilmarinen
ville-juhani.ilmarinen@helsinki.fi
puh. 050 556 0838

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme