Policy Brief: Terveydenhuollon priorisointia on kehitettävä avoimemmaksi
Huhtikuussa 2021 käynnistynyt valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hanke Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi selvittää, millaisilla periaatteilla, rakenteilla ja prosesseilla terveydenhuollon palveluita voisi Suomessa priorisoida tulevaisuudessa. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Nordic Healthcare Group ja Etuma.
Hankkeessa tuotetaan ehdotuksia, joiden avulla priorisointia voidaan kehittää. Nyt hankkeessa on julkaistu väliraporttina politiikkasuositus priorisointiin.
– Priorisointia tapahtuu joka päivä kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Yhteiskunnalliset kriisit, kuten pandemia, tuovat sen näkyville. Nykyistä avoimempi, läpinäkyvämpi ja systemaattisempi terveydenhuollon toimintojen priorisointi on tärkeää, jotta voimme parantaa väestön terveyttä ja kaventaa hyvinvointieroja kestävällä tavalla, kertoo terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki.
Toimiva priorisointi edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja tulosten seurantaa
Policy Briefin mukaan priorisoinnin rakenteet ja mallit kaipaavat vielä kehittämistä Suomessa. Jotta priorisoinnin toteutus paranee, tarvitaan avoimeen keskusteluun pohjautuvat yhtenevät periaatteet, jotka on määritelty niin tarkasti, että ne ohjaavat toimintaa oikeaan suuntaan.
– Yhtenevien periaatteiden avulla voidaan vähentää heikosti vaikuttavia hoitoja ja palveluita ja varmistaa palveluiden oikeudenmukainen toteutuminen. Tärkeää on myös se, että priorisoinnin tuloksia mitataan ja niitä seurataan systemaattisesti, jotta saadaan selville, miten tavoitteet täyttyvät, Torkki sanoo.
Yksilön tarpeen ja väestöterveyden tasapaino on oikeudellisesti haastavaa
Policy Brief tarkastelee myös priorisoinnin oikeudellista näkökulmaa. Tasapainottelu väestöterveyden ja yksilön oikeuksien välillä on oikeudellisesta näkökulmasta haastavaa.
– Laissa ilmaistua tarveperiaatetta on kritisoitu epämääräiseksi ja riittämättömäksi ohjenuoraksi. Tarveperiaatteesta ei voida yksinään johtaa ratkaisuja kaikkiin tilanteisiin esimerkiksi silloin, kun pyritään kohtelemaan eri potilasryhmiä mahdollisimman yhdenvertaisesti, sanoo valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.
Policy Briefin mukaan nykytila on haasteellinen myös tasapainoiltaessa yksilön terveyspalveluihin liittyvien oikeuksien ja väestöterveyden toteutumisen välillä.
– Väestöterveyden huomiointi on jäänyt tulkintakäytännössä vähemmälle, koska perustuslaissa turvatut perusoikeudet ovat pääosin yksilön, eivät niinkään kollektiivin oikeuksia, Ojanen sanoo.
Hankkeen politiikkasuositukset tiivistettynä:
- Terveydenhuollon onnistuneessa priorisoinnissa oleellista yhtenevät periaatteet ja toimintatavat – priorisoinnin tulee toimia samoilla pelisäännöillä läpi järjestelmän.
- Erityistä huomiota tulisi kiinnittää huonosti vaikuttavista hoitomenetelmistä luopumiseen.
- Yhdenmukaisempi kansallinen priorisointi todennäköisesti lisää oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Laintasoinen sääntely on perusteltua.
- Nykyistä avoimempi, eri osapuolia osallistavampi ja systemaattisempi terveydenhuollon toimintojen priorisointi on tärkeää väestön terveyden edistämiseksi ja hyvinvointierojen kaventamiseksi kestävällä tavalla.
Lisätietoja antaa hankkeen asiantuntijaryhmä:
Paulus Torkki, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, p. 050 338 5500, paulus.torkki@helsinki.fi
Tuomas Ojanen, professori, Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, p. 050 448 2656 tuomas.ojanen@helsinki.fi
Riikka-Leena Leskelä, tutkimusjohtaja, Nordic Healthcare Group, p. 050 410 0737, riikka-leena.leskela@nhg.fi
Pasi Tapanainen, toimitusjohtaja, Etuma, p. 050 566 8605, pasi.tapanainen@etuma.com
Yhteyshenkilöt
Elina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 409 6469elina.kirvesniemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme