Policy Brief: Terveydenhuollon priorisointia on kehitettävä avoimemmaksi
Huhtikuussa 2021 käynnistynyt valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hanke Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi selvittää, millaisilla periaatteilla, rakenteilla ja prosesseilla terveydenhuollon palveluita voisi Suomessa priorisoida tulevaisuudessa. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Nordic Healthcare Group ja Etuma.
Hankkeessa tuotetaan ehdotuksia, joiden avulla priorisointia voidaan kehittää. Nyt hankkeessa on julkaistu väliraporttina politiikkasuositus priorisointiin.
– Priorisointia tapahtuu joka päivä kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Yhteiskunnalliset kriisit, kuten pandemia, tuovat sen näkyville. Nykyistä avoimempi, läpinäkyvämpi ja systemaattisempi terveydenhuollon toimintojen priorisointi on tärkeää, jotta voimme parantaa väestön terveyttä ja kaventaa hyvinvointieroja kestävällä tavalla, kertoo terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki.
Toimiva priorisointi edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja tulosten seurantaa
Policy Briefin mukaan priorisoinnin rakenteet ja mallit kaipaavat vielä kehittämistä Suomessa. Jotta priorisoinnin toteutus paranee, tarvitaan avoimeen keskusteluun pohjautuvat yhtenevät periaatteet, jotka on määritelty niin tarkasti, että ne ohjaavat toimintaa oikeaan suuntaan.
– Yhtenevien periaatteiden avulla voidaan vähentää heikosti vaikuttavia hoitoja ja palveluita ja varmistaa palveluiden oikeudenmukainen toteutuminen. Tärkeää on myös se, että priorisoinnin tuloksia mitataan ja niitä seurataan systemaattisesti, jotta saadaan selville, miten tavoitteet täyttyvät, Torkki sanoo.
Yksilön tarpeen ja väestöterveyden tasapaino on oikeudellisesti haastavaa
Policy Brief tarkastelee myös priorisoinnin oikeudellista näkökulmaa. Tasapainottelu väestöterveyden ja yksilön oikeuksien välillä on oikeudellisesta näkökulmasta haastavaa.
– Laissa ilmaistua tarveperiaatetta on kritisoitu epämääräiseksi ja riittämättömäksi ohjenuoraksi. Tarveperiaatteesta ei voida yksinään johtaa ratkaisuja kaikkiin tilanteisiin esimerkiksi silloin, kun pyritään kohtelemaan eri potilasryhmiä mahdollisimman yhdenvertaisesti, sanoo valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.
Policy Briefin mukaan nykytila on haasteellinen myös tasapainoiltaessa yksilön terveyspalveluihin liittyvien oikeuksien ja väestöterveyden toteutumisen välillä.
– Väestöterveyden huomiointi on jäänyt tulkintakäytännössä vähemmälle, koska perustuslaissa turvatut perusoikeudet ovat pääosin yksilön, eivät niinkään kollektiivin oikeuksia, Ojanen sanoo.
Hankkeen politiikkasuositukset tiivistettynä:
- Terveydenhuollon onnistuneessa priorisoinnissa oleellista yhtenevät periaatteet ja toimintatavat – priorisoinnin tulee toimia samoilla pelisäännöillä läpi järjestelmän.
- Erityistä huomiota tulisi kiinnittää huonosti vaikuttavista hoitomenetelmistä luopumiseen.
- Yhdenmukaisempi kansallinen priorisointi todennäköisesti lisää oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Laintasoinen sääntely on perusteltua.
- Nykyistä avoimempi, eri osapuolia osallistavampi ja systemaattisempi terveydenhuollon toimintojen priorisointi on tärkeää väestön terveyden edistämiseksi ja hyvinvointierojen kaventamiseksi kestävällä tavalla.
Lisätietoja antaa hankkeen asiantuntijaryhmä:
Paulus Torkki, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, p. 050 338 5500, paulus.torkki@helsinki.fi
Tuomas Ojanen, professori, Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, p. 050 448 2656 tuomas.ojanen@helsinki.fi
Riikka-Leena Leskelä, tutkimusjohtaja, Nordic Healthcare Group, p. 050 410 0737, riikka-leena.leskela@nhg.fi
Pasi Tapanainen, toimitusjohtaja, Etuma, p. 050 566 8605, pasi.tapanainen@etuma.com
Yhteyshenkilöt
Elina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 409 6469elina.kirvesniemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme