Helsingin yliopisto

Polkupyöräily, ratsastus ja joukkuepallopelit aiheuttavat eniten ”harrastusperäisiä” vakavia vammoja

Jaa

Korkeaenergisiä vammoja saaneen tapaturmapotilaan selkärangan ja lantion vammojen tutkimisessa tulisi pääsääntöisesti käyttää tietokonetomografiaa perinteisen röntgenin sijasta, sanoo aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt erikoislääkäri Frank Bensch. Bensch havaitsi myös, että vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvistä vakavista vammoista suurin osa syntyy polkupyöräilyn yhteydessä. Benschin väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa 8.6.

Liikenneonnettomuuksien, putoamisten ja muiden vakavien tapaturmien aiheuttamat vammat ovat tapaturma-asemien arkipäivää kaikkialla maailmassa. Myös urheiluun ja vapaa-ajan harrastuksiin liittyvät onnettomuudet ovat yleistyneet. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan päivittäin noin 16 000 ihmistä kuolee ja vielä useammat jäävät vammautuneiksi tapaturmien seurauksena.

Tapaturman jälkeisen ensimmäisen ”kultaisen tunnin” aikana tehdyt hoitotoimenpiteet vaikuttavat eniten potilaan ennusteeseen. Asianmukaisen hoidon edellytys on tarkka ja nopea diagnoosi. Aivan ensimmäiseksi traumapotilasta hoitava lääkäri haluaa tietää, onko potilaalla näkymättömiä verenvuotoja kallon, rintakehän tai vatsan sisällä. Seuraava tarkastelun kohde ovat hermoston ja tukiluurangon vammat; kallon tai selkärangan epästabiili murtuma voi johtaa hermoston tai suurten verisuonten vaurioitumiseen esimerkiksi potilaan siirtämisen yhteydessä. Erityisesti lantion murtumiin liittyy riski hallitsemattomasta verenvuodosta, joka voi johtaa kuolemaan.

Perinteinen röntgentutkimus oli pitkään ainoa kuvantamismenetelmä, jota voitiin käyttää kliinisen tutkimuksen rinnalla sisäisten vammojen arvioimiseksi. Röntgentutkimuksen heikkous on se, että erityisesti hätätapausten yhteydessä kuvien laatu ja tarkkuus voivat olla puutteellisia. Kuvantamismenetelmänä onkin viime vuosikymmeninä yleistynyt tietokonetomografia (computed tomography, CT), joka on perinteistä röntgentutkimusta tarkempi. Nykyaikainen monileiketietokonetomografia (MDCT) antaa erittäin korkeanlaatuisia kuvia lyhyessä tutkimusajassa, mikä mahdollistaa tarkan diagnoosin pään, selkärangan, lantion ja pehmytosien vammoista, mikä on erityisen tärkeää monivammapotilaiden tutkimisessa. Tietokonetomografian haittapuolia ovat suuri sädeannos ja mahdollinen allerginen reaktio tutkimuksessa tarvittavaan varjoaineeseen.

Mikäli potilaan tila sallii kuvauksen ja lantio voidaan tukea liikkumattomaksi, tietokonetomografia antaa selvästi perinteistä röntgeniä tarkemman käsityksen lantion vammoista, ja sen yhteydessä yhteydessä tehdyt 3D -mallinnukset ovat myös hyödyllisiä leikkauksen suunnittelemisessa.

”Tutkimustulosten perusteella korkeaenenergiaisten vammojen yhteydessä tulisi käyttää tietokonetomografiaa ensisijaisena kuvantamismenetelmänä selkärangan ja lantion alueella. Vakavia vammoja näkyy usein monella tasolla, joten kuvantamisalueen tulisi olla mahdollisimman laaja ottaen kuitenkin huomioon, ettei potilasta altisteta turhalle säteilylle”, toteaa erikoislääkäri Frank Bensch .

Bensch selvitti väitöstyössään myös sitä, millaisissa vapaa-ajan toiminnoissa sattui eniten vakavia tapaturmia ja millaisia vammoja näissä yleisimmin syntyi.

”Eniten vakavia vammoja syntyi polkupyöräilyn yhteydessä, seuraavaksi yleisimpiä olivat ratsastukseen ja joukkuepallolajeihin liittyvät vammautumiset. Tavallisimmat vammat olivat pään sisäiset vammat, kasvojen luiden murtumat ja selkärangan vammat”, Bensch kertoo.


LL Frank Bensch väittelee 8.6.2012 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Multidetector computed tomography of spinal and pelvic fractures - with special reference to polytrauma patients". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Töölön sairaala, luentosali 1, Topeliuksenkatu 5.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/33531

Väittelijän yhteystiedot:
Frank Bensch
frank.bensch@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkimus vahvistaa: kehitysvammaisuus on harvoin perinnöllistä - riski tulevien sisarusten sairastumiselle on pieni18.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kehitysvammaisuus johtuu useimmiten perimän muutoksista, jotka ovat syntyneet varhaisen sikiökehityksen aikana ja joita ei löydy vanhempien perimästä. Siksi niiden uusiutumisriski perheen seuraavalle lapselle on hyvin pieni, selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Suomalaisilla ei myöskään ole suurempi perinnöllisten kehityshäiriöiden riski kuin muilla eurooppalaisilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme