Tampereen yliopisto

Polvilumpion sijoiltaanmenoon liittyvien luurustomurtumien hoito haastaa kliinikkoja

Jaa
Luurustomurtumat ovat yleisiä liitännäisvammoja polvilumpion sijoiltaanmenon yhteydessä. LL Mikko Uimosen väitöskirjatyössä tutkitaan luurustomurtumien ominaispiirteitä, anatomisia riskitekijöitä sekä hoitotuloksia. Polvilumpion sijoiltaanmenon leikkaushoitojen kehittymisestä huolimatta luurustomurtumien hoito on kliinikoille edelleen haastavaa.

Polvilumpion lateraalisen sijoiltaanmenon yhteydessä lumpion ja reisiluun välisen nivelen rustopintoihin kohdistuu suuria voimia, jotka altistavat ruston ja ruston alaisen luun vaurioille. Tavallisessa polvilumpion sijoiltaanmenon liitännäisvammassa, luurustomurtumassa, nivelpinnalta lohkeaa nivelrustosta ja rustonalaisesta luusta koostuva irtokappale.

Nivelen sisäinen irtokappale voi hoitamattomana aiheuttaa polvinivelessä kipua ja liikerajoitusta, ja luurustomurtuman myötä syntyvä rustopinnan puutosalue voi altistaa pitkällä aikavälillä nivelruston kiihtyneelle kulumiselle ja nivelrikolle. Tämän vuoksi kookkaita tai oireilevia luurustomurtumia on pidetty leikkaushoidon aiheena.

Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä tutkittiin polvilumpion sijoiltaanmenon leikkaushoidon trendejä Suomessa kahden viime vuosikymmenen ajalta.

– Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka leikkauksien kokonaismäärät ovat pysyneet vakaana, leikkaustekniikat ovat kehittyneet aktiivisempaan vaurioituneita rakenteita korjaavaan ja sijoiltaanmenolle altistavia anatomisia poikkeavuuksia muovaavaan suuntaan, Uimonen kertoo.

Polvilumpion sijoiltaanmenoon liittyvien luurustomurtumien ominaispiirteitä ja anatomisia riskitekijöitä tutkittiin Tampereen yliopistollisen sairaalassa ja Keski-Suomen keskussairaalassa 2012 - 2018 hoidetuista potilaista koostuvassa aineistossa.

– Väitöskirjan toisessa osatyössä havaitsimme, että polvilumpio-reisiluunivelen luurustomurtumat sijaitsevat tyypillisesti lumpion sisäsyrjällä tai vaihtoehtoisesti reisiluun ulkosyrjällä. Löydös mukailee sijoiltaanmenon mekaniikkaa lumpion siirtyessä reisiluun ulkoreunan yli, jolloin lumpion sisäsyrjä kohdistaa reisiluun ulkosyrjälle suuren voiman altistaen näin kyseiset alueet luurustomurtumille, Uimonen kertoo.

Polvilumpion sijoiltaanmenon tiedetään aikaisemman tutkimuksen valossa liittyvän polvilumpio-reisiluunivelen anatomisiin epämuodostumiin, joista keskeisimmät ovat lumpion sijainti tavallista ylempänä suhteessa reisiluuhun, nivelen reisiluun puoleisen nivelpinnan epämuodostumiin sekä nelipäisen reisilihaksen poikkeavan linjauksen aiheuttama lumpion lateraalisuuntaan vetäytynyt sijainti. Anatomisten poikkeavuuksien myötä polvilumpio pääsee helpommin siirtymään reisiluun lateraalireunan yli.

Kolmannessa osatyössä verrattiin anatomiaa luurustomurtumapotilaista koostuvan tutkimusotoksen ja kaltaistetun verrokkiotoksen välillä. Verrokkiotos koostui potilaista, joilla polvilumpion sijoiltaanmenon jälkeen ei havaittu luurustomurtumaa.

– Vaikka sijoiltaanmenolle altistavia polvilumpio-reisiluunivelen anatomisia poikkeavuuksia havaittiin suurimmalla osalla potilaista molemmissa ryhmissä, niin anatominen profiili oli ryhmissä erilainen. Potilailla, joilla ei ollut luurustomurtumaa, lumpio sijaitsi ylempänä ja reisiluun epämuodostuma oli vaikeampi, kuin luurustomurtumapotilailla. Löydöksen perusteella vaikuttaisi siltä, että vaikeampi sijoiltaanmenolle altistava epämuodostuma saattaa toisaalta suojata luurustomurtumalta sijoiltaanmenoon vaadittavan vammaenergian ollessa pienempi, Uimonen pohtii.

Neljännessä osatyössä kartoitettiin luurustomurtumapotilaiden hoidon tuloksia. Tulosten perusteella luurustomurtumapotilaat päätyvät usein leikkaushoitoon heti alkuvaiheessa. Toisaalta alkuvaiheessa niin leikkauksella kuten myös kuntouttamalla hoidetut potilaat päätyvät verrattain usein myöhemmässä vaiheessa leikkaushoitoon pitkittyneiden oireiden vuoksi.

– Luurustomurtumapotilaiden hoito on haastavaa ja ensivaiheen hoitolinjaa joudutaan usein muuttamaan. Haastetta aiheuttaa ongelmien kaksi ulottuvuutta: herkästi uusiutuvat polvilumpion sijoiltaanmenot ja toisaalta rustovaurion ja nivelen sisäisen irtokappaleen aiheuttamat kipuongelmat ja pitkällä aikavälillä kasvanut nivelrikkoriski.

Mikko Uimonen työskentelee Keski-Suomen Sairaala Novassa kirurgian klinikassa erikoistuvana lääkärinä.

Lääketieteen lisensiaatti Mikko Uimosen ortopedian ja traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Osteochondral Fractures After Patellar Dislocation – Characteristics, Risk Factors and Treatment Outcomes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 3.9.2021 kello 12:00 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Ilkka Helenius Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikko Uimonen
mikko.m.uimonen@gmail.com

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye