ProDigial-tutkimusohjelman välituloksissa korostuvat yhteinen sopiminen ja johtajuus

ProDigial -tutkimusohjelma edistää tuottavuus- ja digiloikkaa infra-alalla. Ohjelma alkoi marraskuussa 2020 ja sitä johtaa Tampereen yliopistossa toimiva Tutkimuskeskus Terra.
Ohjelmassa toteutetaan eri puolilla Suomea 12 pilottia, joissa kootaan tutkimustietoa neljään tutkimusteemaan, joita ovat elinkaaren läpäisevä tieto, hankinta, toimintakulttuurin muutos ja tuottavuuden parantaminen. Pilotit käsittävät koko infrahankkeen elinkaaren.
– Piloteista saatujen tulosten perusteella voi sanoa, että infra-alalla tarvitaan lisää johtajuutta. Valtakunnan tasolla meiltä puuttuu strategia digitalisaatiosta infra-alalla. Kaupunkitasolla kaupunkien pitäisi olla infrahankkeissa mukana omistajan elkein koko elinkaarella. Nyt infrahankkeiden eri vaiheissa veturi vaihtuu, ja siilojen välinen yhteistyö on puutteellista, täräyttää ProDigial-ohjelmaa johtava teollisuusprofessori Kalle Vaismaa Terrasta.
Piloteista osa liittyy suunnitteluvaiheeseen, osa toteutukseen ja osa kunnossapitoon. Tiedonhallintaan liittyvät pilotit ovat elinkaaren läpäiseviä. Vuoden 2022 loppuun mennessä puolet piloteista oli saatu päätökseen.
– Yritykset tekevät piloteissa kehitystyötä ja yliopisto tutkii niiden onnistumista sekä vaikutusta tuottavuuteen, Vaismaa taustoittaa.
ProDigial-ohjelman tilaajia ovat Väylävirasto ja kymmenen suomalaista kaupunkia, lisäksi yhteistyökumppaneina on 20 infra-alan merkittävää yritystä.
Muutos aikaan yhteisellä sopimisella
ProDigialin päättyneissä piloteissa on havaittu, että yhteinen sopiminen on onnistuneen infrahankkeen avaintekijä. Yhteisellä sopimisella saadaan tekninen tieto kulkemaan elinkaaren läpi ja laadunosoitus paremmalle tasolle - samalla eri toimijoiden välinen yhteistoiminnallisuus vahvistuu.
– Yksi iso pullonkaula on tiedon heikko virtaaminen elinkaaren läpi. Merkittävä osa ratkaisua on yhteinen sopiminen. Esimerkiksi nimikkeistön pitää olla yhdenmukainen, jotta tieto liikkuu ohjelmistojen välillä. Ohjelmistojen kehittäminenkin vaatii yhteistä sopimista, Vaismaa tähdentää.
– Myös tiedonhallinta hankkeen aikana ja elinkaaren läpi vaativat yhteistä sopimista tilaajaorganisaatioiden sisällä sekä tilaajien ja tuottajien kesken. Tärkeä on myös muistaa, että tiedonhallinnan perustana on lähtötiedon laatu.
Yhteinen sopiminenkin vaatii johtajuutta. ProDigialin pilottien avulla on tullut näkyväksi, että infra-alalla yhteistoiminnallisuus ei ole tällä hetkellä kunnolla kenenkään tai minkään organisaation vastuulla.
Johtaminen on digi- ja tuottavuusloikan avain
Tilannekuvan ja siihen perustuvan tiedolla johtamisen merkitys on noussut tutkimuksessa yhtenä tärkeänä tuottavuuden parantamistekijänä. Tilannekuva on käsitteenä laaja. Eri kohderyhmille tarvitaan erilainen tilannekuva ja samalle kohderyhmälle tarvitaan useita tilannekuvia eri teemoista.
Tilaajat, suunnittelupäälliköt, työmaapäälliköt, ylläpitäjät, infran käyttäjät, elinkeinoelämä, poliitikot ja muut kohderyhmät tarvitsevat erilaista tietoa omaa päätöksentekoaan varten. Täytyy yhteisesti pohtia, mitä tietoa ja missä muodossa se tarvitaan. Kuka tietoa tarvitsee? Kuka sen kerää, ja kuinka usein tietoa seurataan?
– Tilannekuva on tärkeä johtamisen työkalu. Onkin tärkeä tiedostaa, että tilannekuva on vasta lähtökohta. Siitä saadaan tietoa, jonka pohjalta johdetaan ja tehdään päätöksiä, Kalle Vaismaa painottaa.
Jotta digitalisaatiosta saadaan hyödyt irti, täytyy toimintamalleja kehittää. Se vaatii toimintakulttuurin ja asenteiden muutosta. Virheet, hukkatyö ja riidat vähenevät, kun yhteistyötä tehdään koko elinkaarella. Samoin infran laatu paranee, kun investointivaiheessa otetaan elinkaarikustannukset huomioon.
Hyödyt ovat suuret myös tavalliselle kuluttajalle, jolle sujuvat työprosessit ja tiedonkulku näkyvät esimerkiksi työmaiden nopeutumisena sekä tie- ja katuverkon parempana kuntona.
– Johtajuudella on iso merkitys infra-alan digi- ja tuottavuusloikan saavuttamiseksi. Johtajuutta tarvitaan toimintakulttuurin muutoksessa sekä yhteisen sopimisen onnistumisessa, Kalle Vaismaa toteaa.
ProDigial jatkuu marraskuun 2023 loppuun saakka. Tämän vuoden aikana järjestetään erilaisia tapahtumia, joissa tutkimustuloksia jaetaan eri toimijoille. Valmisteilla on myös jatkoa tutkimusohjelmalle, jotta erinomaisesti alkanut työ ei jäisi kesken – eikä digi- ja tuottavuusloikka kutistuisi vain pieneksi askeleeksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kalle Vaismaa
0400 567 283
kalle.vaismaa@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
