ProDigial-tutkimusohjelman välituloksissa korostuvat yhteinen sopiminen ja johtajuus

ProDigial -tutkimusohjelma edistää tuottavuus- ja digiloikkaa infra-alalla. Ohjelma alkoi marraskuussa 2020 ja sitä johtaa Tampereen yliopistossa toimiva Tutkimuskeskus Terra.
Ohjelmassa toteutetaan eri puolilla Suomea 12 pilottia, joissa kootaan tutkimustietoa neljään tutkimusteemaan, joita ovat elinkaaren läpäisevä tieto, hankinta, toimintakulttuurin muutos ja tuottavuuden parantaminen. Pilotit käsittävät koko infrahankkeen elinkaaren.
– Piloteista saatujen tulosten perusteella voi sanoa, että infra-alalla tarvitaan lisää johtajuutta. Valtakunnan tasolla meiltä puuttuu strategia digitalisaatiosta infra-alalla. Kaupunkitasolla kaupunkien pitäisi olla infrahankkeissa mukana omistajan elkein koko elinkaarella. Nyt infrahankkeiden eri vaiheissa veturi vaihtuu, ja siilojen välinen yhteistyö on puutteellista, täräyttää ProDigial-ohjelmaa johtava teollisuusprofessori Kalle Vaismaa Terrasta.
Piloteista osa liittyy suunnitteluvaiheeseen, osa toteutukseen ja osa kunnossapitoon. Tiedonhallintaan liittyvät pilotit ovat elinkaaren läpäiseviä. Vuoden 2022 loppuun mennessä puolet piloteista oli saatu päätökseen.
– Yritykset tekevät piloteissa kehitystyötä ja yliopisto tutkii niiden onnistumista sekä vaikutusta tuottavuuteen, Vaismaa taustoittaa.
ProDigial-ohjelman tilaajia ovat Väylävirasto ja kymmenen suomalaista kaupunkia, lisäksi yhteistyökumppaneina on 20 infra-alan merkittävää yritystä.
Muutos aikaan yhteisellä sopimisella
ProDigialin päättyneissä piloteissa on havaittu, että yhteinen sopiminen on onnistuneen infrahankkeen avaintekijä. Yhteisellä sopimisella saadaan tekninen tieto kulkemaan elinkaaren läpi ja laadunosoitus paremmalle tasolle - samalla eri toimijoiden välinen yhteistoiminnallisuus vahvistuu.
– Yksi iso pullonkaula on tiedon heikko virtaaminen elinkaaren läpi. Merkittävä osa ratkaisua on yhteinen sopiminen. Esimerkiksi nimikkeistön pitää olla yhdenmukainen, jotta tieto liikkuu ohjelmistojen välillä. Ohjelmistojen kehittäminenkin vaatii yhteistä sopimista, Vaismaa tähdentää.
– Myös tiedonhallinta hankkeen aikana ja elinkaaren läpi vaativat yhteistä sopimista tilaajaorganisaatioiden sisällä sekä tilaajien ja tuottajien kesken. Tärkeä on myös muistaa, että tiedonhallinnan perustana on lähtötiedon laatu.
Yhteinen sopiminenkin vaatii johtajuutta. ProDigialin pilottien avulla on tullut näkyväksi, että infra-alalla yhteistoiminnallisuus ei ole tällä hetkellä kunnolla kenenkään tai minkään organisaation vastuulla.
Johtaminen on digi- ja tuottavuusloikan avain
Tilannekuvan ja siihen perustuvan tiedolla johtamisen merkitys on noussut tutkimuksessa yhtenä tärkeänä tuottavuuden parantamistekijänä. Tilannekuva on käsitteenä laaja. Eri kohderyhmille tarvitaan erilainen tilannekuva ja samalle kohderyhmälle tarvitaan useita tilannekuvia eri teemoista.
Tilaajat, suunnittelupäälliköt, työmaapäälliköt, ylläpitäjät, infran käyttäjät, elinkeinoelämä, poliitikot ja muut kohderyhmät tarvitsevat erilaista tietoa omaa päätöksentekoaan varten. Täytyy yhteisesti pohtia, mitä tietoa ja missä muodossa se tarvitaan. Kuka tietoa tarvitsee? Kuka sen kerää, ja kuinka usein tietoa seurataan?
– Tilannekuva on tärkeä johtamisen työkalu. Onkin tärkeä tiedostaa, että tilannekuva on vasta lähtökohta. Siitä saadaan tietoa, jonka pohjalta johdetaan ja tehdään päätöksiä, Kalle Vaismaa painottaa.
Jotta digitalisaatiosta saadaan hyödyt irti, täytyy toimintamalleja kehittää. Se vaatii toimintakulttuurin ja asenteiden muutosta. Virheet, hukkatyö ja riidat vähenevät, kun yhteistyötä tehdään koko elinkaarella. Samoin infran laatu paranee, kun investointivaiheessa otetaan elinkaarikustannukset huomioon.
Hyödyt ovat suuret myös tavalliselle kuluttajalle, jolle sujuvat työprosessit ja tiedonkulku näkyvät esimerkiksi työmaiden nopeutumisena sekä tie- ja katuverkon parempana kuntona.
– Johtajuudella on iso merkitys infra-alan digi- ja tuottavuusloikan saavuttamiseksi. Johtajuutta tarvitaan toimintakulttuurin muutoksessa sekä yhteisen sopimisen onnistumisessa, Kalle Vaismaa toteaa.
ProDigial jatkuu marraskuun 2023 loppuun saakka. Tämän vuoden aikana järjestetään erilaisia tapahtumia, joissa tutkimustuloksia jaetaan eri toimijoille. Valmisteilla on myös jatkoa tutkimusohjelmalle, jotta erinomaisesti alkanut työ ei jäisi kesken – eikä digi- ja tuottavuusloikka kutistuisi vain pieneksi askeleeksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kalle Vaismaa
0400 567 283
kalle.vaismaa@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Johtajuussymposium pohtii johtajuutta murroksen keskellä20.10.2025 07:46:46 EEST | Tiedote
Johtajuussymposium kokoaa yhteen johtamisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen huippunimet. Tämänvuotinen Johtajuussymposium järjestetään tiistaina 21. lokakuuta 2025 teemalla johtajuus murroksen keskellä. Ohjelmaa voi seurata suorana lähetyksenä paikan päällä tai Yle Areenassa.
Väitös: Uusi suunnittelumenetelmä parantaa teräsrakenteiden luotettavuutta ja säästää materiaalia16.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Nykyiset rakennemitoituksen menetelmät eivät kuvaa riittävän tarkasti rakenteiden käyttäytymistä vauriotilanteissa. Tämä voi johtaa joko ylimitoitukseen ja materiaalihukkaan tai alimitoitukseen ja turvallisuusriskeihin. Diplomi-insinööri Lauri Jaamala kehitti väitöstutkimuksessaan uuden suunnittelumenetelmän, jonka avulla voidaan suunnitella entistä tasalaatuisempia ja materiaalitehokkaampia kantavia rakenteita eurooppalaisten rakentamismääräysten mukaisesti.
Väitös: Tarkka tieto junan ja radan vuorovaikutuksesta auttaa kohdentamaan kunnossapitoa15.10.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Tiia Loponen selvitti, miten eri junakalustot kuormittavat rataa ja miten radan ominaisuudet, kuten kiskon kuluminen, vaikuttavat kuormituksiin Suomen rataverkolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää radan kunnossapidon ja käyttömaksujen optimoinnissa.
Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.
Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme