ProDigial-tutkimusohjelman välituloksissa korostuvat yhteinen sopiminen ja johtajuus
18.1.2023 11:32:59 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

ProDigial -tutkimusohjelma edistää tuottavuus- ja digiloikkaa infra-alalla. Ohjelma alkoi marraskuussa 2020 ja sitä johtaa Tampereen yliopistossa toimiva Tutkimuskeskus Terra.
Ohjelmassa toteutetaan eri puolilla Suomea 12 pilottia, joissa kootaan tutkimustietoa neljään tutkimusteemaan, joita ovat elinkaaren läpäisevä tieto, hankinta, toimintakulttuurin muutos ja tuottavuuden parantaminen. Pilotit käsittävät koko infrahankkeen elinkaaren.
– Piloteista saatujen tulosten perusteella voi sanoa, että infra-alalla tarvitaan lisää johtajuutta. Valtakunnan tasolla meiltä puuttuu strategia digitalisaatiosta infra-alalla. Kaupunkitasolla kaupunkien pitäisi olla infrahankkeissa mukana omistajan elkein koko elinkaarella. Nyt infrahankkeiden eri vaiheissa veturi vaihtuu, ja siilojen välinen yhteistyö on puutteellista, täräyttää ProDigial-ohjelmaa johtava teollisuusprofessori Kalle Vaismaa Terrasta.
Piloteista osa liittyy suunnitteluvaiheeseen, osa toteutukseen ja osa kunnossapitoon. Tiedonhallintaan liittyvät pilotit ovat elinkaaren läpäiseviä. Vuoden 2022 loppuun mennessä puolet piloteista oli saatu päätökseen.
– Yritykset tekevät piloteissa kehitystyötä ja yliopisto tutkii niiden onnistumista sekä vaikutusta tuottavuuteen, Vaismaa taustoittaa.
ProDigial-ohjelman tilaajia ovat Väylävirasto ja kymmenen suomalaista kaupunkia, lisäksi yhteistyökumppaneina on 20 infra-alan merkittävää yritystä.
Muutos aikaan yhteisellä sopimisella
ProDigialin päättyneissä piloteissa on havaittu, että yhteinen sopiminen on onnistuneen infrahankkeen avaintekijä. Yhteisellä sopimisella saadaan tekninen tieto kulkemaan elinkaaren läpi ja laadunosoitus paremmalle tasolle - samalla eri toimijoiden välinen yhteistoiminnallisuus vahvistuu.
– Yksi iso pullonkaula on tiedon heikko virtaaminen elinkaaren läpi. Merkittävä osa ratkaisua on yhteinen sopiminen. Esimerkiksi nimikkeistön pitää olla yhdenmukainen, jotta tieto liikkuu ohjelmistojen välillä. Ohjelmistojen kehittäminenkin vaatii yhteistä sopimista, Vaismaa tähdentää.
– Myös tiedonhallinta hankkeen aikana ja elinkaaren läpi vaativat yhteistä sopimista tilaajaorganisaatioiden sisällä sekä tilaajien ja tuottajien kesken. Tärkeä on myös muistaa, että tiedonhallinnan perustana on lähtötiedon laatu.
Yhteinen sopiminenkin vaatii johtajuutta. ProDigialin pilottien avulla on tullut näkyväksi, että infra-alalla yhteistoiminnallisuus ei ole tällä hetkellä kunnolla kenenkään tai minkään organisaation vastuulla.
Johtaminen on digi- ja tuottavuusloikan avain
Tilannekuvan ja siihen perustuvan tiedolla johtamisen merkitys on noussut tutkimuksessa yhtenä tärkeänä tuottavuuden parantamistekijänä. Tilannekuva on käsitteenä laaja. Eri kohderyhmille tarvitaan erilainen tilannekuva ja samalle kohderyhmälle tarvitaan useita tilannekuvia eri teemoista.
Tilaajat, suunnittelupäälliköt, työmaapäälliköt, ylläpitäjät, infran käyttäjät, elinkeinoelämä, poliitikot ja muut kohderyhmät tarvitsevat erilaista tietoa omaa päätöksentekoaan varten. Täytyy yhteisesti pohtia, mitä tietoa ja missä muodossa se tarvitaan. Kuka tietoa tarvitsee? Kuka sen kerää, ja kuinka usein tietoa seurataan?
– Tilannekuva on tärkeä johtamisen työkalu. Onkin tärkeä tiedostaa, että tilannekuva on vasta lähtökohta. Siitä saadaan tietoa, jonka pohjalta johdetaan ja tehdään päätöksiä, Kalle Vaismaa painottaa.
Jotta digitalisaatiosta saadaan hyödyt irti, täytyy toimintamalleja kehittää. Se vaatii toimintakulttuurin ja asenteiden muutosta. Virheet, hukkatyö ja riidat vähenevät, kun yhteistyötä tehdään koko elinkaarella. Samoin infran laatu paranee, kun investointivaiheessa otetaan elinkaarikustannukset huomioon.
Hyödyt ovat suuret myös tavalliselle kuluttajalle, jolle sujuvat työprosessit ja tiedonkulku näkyvät esimerkiksi työmaiden nopeutumisena sekä tie- ja katuverkon parempana kuntona.
– Johtajuudella on iso merkitys infra-alan digi- ja tuottavuusloikan saavuttamiseksi. Johtajuutta tarvitaan toimintakulttuurin muutoksessa sekä yhteisen sopimisen onnistumisessa, Kalle Vaismaa toteaa.
ProDigial jatkuu marraskuun 2023 loppuun saakka. Tämän vuoden aikana järjestetään erilaisia tapahtumia, joissa tutkimustuloksia jaetaan eri toimijoille. Valmisteilla on myös jatkoa tutkimusohjelmalle, jotta erinomaisesti alkanut työ ei jäisi kesken – eikä digi- ja tuottavuusloikka kutistuisi vain pieneksi askeleeksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kalle Vaismaa
0400 567 283
kalle.vaismaa@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Uusi livetiede-esitys kansantajuistaa tutkimusta ja nostaa digitalisaatiopolitiikan syrjinnän esiin24.2.2026 10:28:24 EET | Tiedote
Hyvinvointivaltio on muuttunut algoritmien varassa toimivaksi itsepalveluyhteiskunnaksi, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimushanke kansantajuistaa tutkimustuloksia keväällä 2026 livetiede-esityksessä, joka hyödyntää dokumenttiteatteria.
Lasten hengenahdistuksen lääkehoidossa käytettävien lisälaitteiden tehoissa on suuria eroja24.2.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Soten säästöpaineissa pienetkin toimivat ratkaisut kannattaa huomioida arjessa. Juuri julkaistu tutkimus osoitti, että lisälaitteissa, joita käytetään lasten akuutin hengenahdistuksen lääkeannostelussa, on suuria eroja. Kun päivystyshoidossa tehdään oikea laitevalinta, voidaan vähentää kalliita sairaalahoitoja. Tutkimustulokset ovat suoraan sovellettavissa päivystysten kliiniseen työhön.
Luottamus tekoälyn kehittäjiin rakentuu myönteisistä kokemuksista17.2.2026 10:14:32 EET | Tiedote
Tekoälyn sulautuessa osaksi arkea ja julkisia instituutioita kasvaa tarve pohtia luottamusta tekoälyä kehittäviin yrityksiin. Tampereen yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisten luottamus tekoälyjärjestelmiin ja niitä kehittäviin suuryrityksiin ei synny ensi sijassa teknologian tehokkuudesta. Luottamus pohjaa pikemmin yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen teknologian kanssa.
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
