Professori Jari Hyttinen on Tampereen yliopiston Vuoden 2021 keksijä

— Hyttinen oli vuoden 2021 aikana keksijänä viidessä eri keksinnössä, joko ainoana keksijänä tai yhdessä toisen kanssa, kertoo erityisasiantuntija Juho Väisänen Tampereen yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluista, joka valitsee Vuoden keksijän.
Nämä keksinnöt liittyvät in-vitro solujen aktivointiin, impedanssimittaukseen tai in-vitro solujen kuvantamiseen.
Hyttinen on professuurinsa aikana toiminut aktiivisena keksijänä, ja hänen ja hänen tutkimusryhmänsä keksintöihin pohjautuen on syntynyt useita yrityksiä.
— Hyttinen on luonut omalla esimerkillään tutkimusryhmäänsä sekä koko ympäröivään tutkimusyhteisöön ja lääketieteen ja terveysteknologian tiedekuntaan positiivista tutkimustulosten kaupallistamisen ja hyötykäyttöön saattamisen kulttuuria, Väisänen toteaa.
Hyttinen arvioi jättäneensä 12 patenttihakemusta ja että myönnettyjä patentteja olisi 7—8.
Kaikki keksinnöt liittyvät biologiaan tai ihmisen mittaamiseen ja monet bioimpedanssimittaukseen, joka perustuu siihen, että eri kudokset johtavat sähköä eri tavoin.
Kaupallistetuista ja myyntiluvan saaneista keksinnöistä yksi on astmalasten diagnosointiin käytetty menetelmä, jossa hengitystä voidaan mitata bioimpedanssilla. Keksintö ja sitä pohjustava tutkimus tehtiin Hyttisen tutkimusryhmässä ja hän oli mukana menetelmän kehittäneessä tiimissä.
Toisen keksinnön avulla taas voidaan selvittää, onko rintalasta luutunut avosydänleikkauksen jälkeen. Keksintö perustuu äänen kulkemiseen luustossa.
Älyneulakeksintö perustuu siihen, että neulan kärjessä oleva anturi mittaa kudoksen sähköistä johtavuutta. Älyneulan ympärille on syntynyt Tampereella toimiva yritys, ja neula sai joulukuussa 2021 myyntiluvan Eurooppaan.
Älyneulaa kehitettäessä tavoitteena oli kehittää menetelmä, jolla selkärangan alueen puudutuksia voitaisiin tehdä aiempaa paremmin. Sovellus, jossa keksintöä ensimmäiseksi viedään markkinoille, on tarkoitettu pienten lasten selkäydinpunktioihin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Jari Hyttinen,
jari.hyttinen@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
