Professori: Kaikki mielenterveyden häiriöt eivät tee ihmisestä riskialtista
4.4.2022 12:59:33 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta on selvittänyt Finanssiala ry:n (FA) toimeksiannosta sitä, miten mielenterveyden häiriöt poikkeavat toisistaan ja millaista pohjaa se luo vakuutusyhtiöiden vastuunvalintaan.
Kyseessä on tiivis yhteenvetoraportti, jossa käydään läpi erilaisten mielenterveyden häiriöiden hoitomuotojen vaikuttavuutta sekä sitä, miten ne vaikuttavat kuolleisuuteen. Suuri osa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä elää tavallista, ei erityisen riskialtista elämää. Mahdolliset ennenaikaiset kuolemat liittyvät enemmänkin sosiaalisiin tekijöihin kuin itse sairauksiin.
Terapia useissa mielenterveyden häiriöissä tehokas hoitomuoto – resurssit riittämättömiä
Psykiatriset sairaudet ovat professori Karlssonin mukaan erittäin yleisiä ja maksavat hoitamattomina yhteiskunnalle paljon.
”Nykyresurssit eivät vastaa tarvetta lainkaan. Jonot psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ovat tällä hetkellä kohtuuttoman pitkät. Sairaudet kroonistuvat ennen kuin niiden hoito päästään kunnolla aloittamaan ja tämä tulee kalliiksi”, Karlsson sanoo.
Karlssonin mukaan mitä nopeammin esimerkiksi masennusta päästään hoitamaan, sen parempi on hoitotulos. Vuonna 2016 toteutetussa laajassa psykoterapiatutkimuksessa terapia osoittautui varsin tehokkaaksi. ”Terapialla hoidetuista masennus- ja ahdistuneisuushäiriöistä kärsineistä potilaista kolme neljästä toipui kymmenen vuoden aikana täysin. Lisäksi potilaiden työkyky koheni terapian aikana selvästi. Vastaaviin tuloksiin ei masennuslääkkeillä aina päästä.”
Myös tuoreessa, tänä vuonna julkaistussa Kelan rahoittaman psykoterapiakuntoutuksen vaikuttavuutta selvittäneessä raportissa tulokset ovat samansuuntaisia. Keskeiset löydökset ovat, että psykoterapiaa saaneilla on vertailuryhmään nähden kuusi prosenttiyksikköä korkeampi työllisyysaste, heidän vuositulonsa ovat keskimäärin 2 100 euroa korkeammat ja heillä on kuusi prosenttia matalampi todennäköisyys joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.
Vakuutusala valmis käymään vuoropuhelua
Ymmärrys mielenterveyden ongelmista kasvaa jatkuvasti. Aikaisemmin mielenterveysongelmat johtivat herkästi vakuutushakemuksen hylkäämisen. Nykyisin vakuutus voidaan monessa tapauksessa myöntää rajoitusehdoin sen sijaan, että hakija jäisi kokonaan ilman vakuutusturvaa.
”Alalla seurataan aktiivisesti lääketieteen ja eri sairauksiin liittyvien hoitomuotojen kehitystä, jotta asiakkaille voidaan taata reilu kohtelu. Myös vakuutusten myöntämiseen ja terveysselvityksiin liittyvät prosessit kehittyvät jatkuvasti. Hakemuksia tarkastellaan tapauskohtaisesti eikä esimerkiksi terapiassa käynti ole itsessään syy vakuutuksen epäämiselle”, sanoo FA:n hallituksen puheenjohtaja Juha Koponen.
Koponen painottaa, että vakuutusala haluaa käydä mielenterveysjärjestöjen kanssa rakentavaa vuoropuhelua mielenterveyden vaikutuksista vakuuttamiseen. Myös asiakasviestintää on aina mahdollista kehittää. ”Ihmisten on tärkeää hakeutua hoitoon silloin, kun se on tarpeen. Vakuutusyhtiönkin näkökulmasta hoidossa oleva mielenterveysongelma on pienempi riski kuin hoitamaton sairaus.”
Raportti Finanssiala ry:lle: Psykiatria ja vakuutus – miten mielenterveyden häiriöt poikkeavat toisistaan ja miten ne suhteutuvat vakuutukseen?
Lisätiedot:
Professori Hasse Karlsson, Turun yliopisto
puh. 040 519 5247; hasse.karlsson@utu.fi
Haastattelupyynnöt Juha Koposelle FA:n viestinnän kautta:
Mediapäällikkö Marjo Lapatto, FA, puh. 050 584 7339
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finvoice-laskujen katselu selaimessa muuttuu 17.11.2026 - muutos voi vaatia yritykseltäsi toimenpiteitä13.11.2026 12:55:34 EET | Tiedote
Finvoice-verkkolaskujen katseluun selaimella on tulossa merkittävä muutos. Muutoksen myötä vastaanotettu Finvoice-lasku ei välttämättä enää näy verkkoselaimessa helposti luettavassa muodossa. Laskun sisältö tai välitys ei kuitenkaan muutu. Muutos voi vaatia Finvoicen sivuilta ohjelman käyttöä. Jos yritys käyttää laskujen käsittelyyn taloushallinto- tai muuta valmisohjelmistoa, kannattaa muutoksen vaikutukset varmistaa ohjelmiston toimittajalta. Uudistus koskee yrityksiä, jotka katselevat vastaanottamiaan Finvoice-laskuja verkkoselaimessa. Kuluttajilta tai laskuja lähettäviltä yrityksiltä uudistus ei vaadi toimenpiteitä. FA:n Finvoice-sivulta saa ladattua ohjelman, jonka avulla Finvoice-laskut voidaan näyttää luettavassa muodossa muutoksen jälkeen. Muutos tulee voimaan 17.11.2026. Finvoice on Suomessa yleisesti käytetty verkkolaskuformaatti, jonka avulla laskun tiedot siirtyvät sähköisesti järjestelmästä toiseen. Se tekee laskujen lähettämisestä ja vastaanottamisesta sujuvampaa ja vähen
FA:n Ahosniemi ja Telan Sirén eduskunnalle: Korjatkaa rahastojen verolakiesitys – muuten eläkeuudistuksen sijoitusuudistuksen hyödyt uhkaavat vesittyä13.11.2026 08:00:10 EET | Tiedote
Finanssiala ry ja Työeläkevakuuttajat Tela vaativat korjausta kommandiittiyhtiömuotoisten rahastojen verotusta uudistavaan lakiesitykseen. Esityksen nykyinen muoto vaikeuttaisi työeläkevakuuttajien sijoituksia ulkomaisiin rahastoihin ja voisi siten heikentää työeläkevarojen sijoitustuottoja.
OP Pohjola yhteisöverokärjessä – finanssialan verokädenjäljellä rakentaisi kaksi päiväkotia Suomen joka kuntaan, lisäverot uhkaisivat kasvua12.11.2026 09:48:27 EET | Tiedote
Finanssiala oli taas toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2025. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,86 miljardia euroa. Verokädenjälki kasvoi viime vuodesta noin 208 miljoonaa euroa. Toimialan veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,19 miljardia euroa. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärkikolmikon muodostavat OP Pohjola 338,6 miljoonalla eurolla, Supercell 216,4 miljoonalla ja Nordea 200,1 miljoonalla. 25 suurimman veronmaksajan joukkoon mahtuvat finanssiyhtiöistä Danske Bank sijalla 10, Sampo (11.), LähiTapiola (13.), Mandatum (20.) ja SEB (24.). Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.
Sijoittajat jäivät lokakuussa odottavalle kannalle – osakerahastoista maailmarahastot kiinnostivat10.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Rahastojen nettomerkinnät tyrehtyivät lokakuussa ja jäivät 45 miljoonaan euroon. Rahastopääomat kasvoivat noin 225 miljardiin euroon markkinoiden positiivisen kehityksen tukemana. Osakerahastoissa sijoittajien kiinnostus kohdistui erityisesti maailmanlaajuisesti sijoittaviin rahastoihin. Amerikka-rahastoista vedettiin rahaa pois.
Parannukset ASP-lainan ehtoihin lisäävät sen houkuttelevuutta ja helpottavat ensiasunnon ostajien pääsyä omaan kotiin6.11.2026 10:31:14 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) tervehtii ilolla hallituksen esittämiä parannuksia ASP-järjestelmään. Esityksessä omarahoitusosuus alenee 10 prosentista 5 prosenttiin asunnon hankintahinnasta. Asunnon ostaja tarvitsee siis aiempaa vähemmän omia säästöjä saadakseen ASP-lainan. Hallitus esittää myös enimmäislaina-ajan pidentämistä 25 vuodesta 40 vuoteen. Uudistukset tekisivät ASP-lainasta kilpailukykyisemmän verrattuna tavallisiin asuntolainoihin. ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on pankkien ja valtion yhteinen ponnistus, jolla tuetaan nuorten ensimmäisen asunnon hankintaa. Järjestely on osoittanut toimivuutensa niin lamassa kuin nousukaudenkin aikana. ASP-järjestelmän kehittäminen nopeuttaa pääsyä omaan kotiin ja tekee järjestelmästä tasa-arvoisemman.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
