Proteiinit pahan palveluksessa – aivosyöpä ja netriinit
Glioomat ovat glia- eli hermotukisoluista alkunsa saavia aivokasvaimia. Glioblastooma on näistä syöpäkasvaimista pahanlaatuisin: siihen ei toistaiseksi ole pystytty kehittämään tehokasta hoitoa, ja potilaiden keskimääräinen elinaika diagnoosin jälkeen on 15 kuukautta.
Glioblastooman pahanlaatuisuus johtuu siitä, että syöpäsolut leviävät aggressiivisesti terveiden aivosolujen sekaan, jolloin niitä on lähes mahdoton poistaa kirurgisesti. Nämä syöpäsolut ovat myös vastustuskykyisiä sädehoidolle sekä toistaiseksi ainoalle glioblastoomaan hyväksytylle lääkehoidolle, temozolomidille.
Netriinit ovat soluväliaineen proteiineja, jotka löydettiin 1990-luvulla ja joiden havaittiin säätelevän hermosolujen viejähaarakkeiden, aksonien, kehitystä yksilönkehityksen aikana sekä selkärankaisissa että selkärangattomissa. Myöhemmin netriinien on osoitettu säätelevän myös muiden haaroittuneiden elinten, kuten rintarauhasen ja keuhkojen, muodostumista. Viime vuosien aikana yhä useammat tutkimukset ovat osoittaneet netriinien olevan tärkeässä osassa myös syöpäbiologiassa: netriini-1 edesauttaa useiden eri syöpätyyppien leviämistä sekä syöpäsolujen selviytymistä, ja netriini-4 puolestaan on yhdistetty syöpäkasvainten kykyyn kasvattaa verisuonia ja lähettää etäpesäkkeitä.
Väitöstyössään FM Irene Ylivinkka tutki netriinien vaikutusta glioblastoomaan. Hän havaitsi, että lisääntynyt netriini-1:n ja vähentynyt netriini-4:n tuotto kasvaimessa ovat yhteydessä potilaan huonoon ennusteeseen. Ylivinkka havaitsi myös, että proteiinit vaikuttavat syöpäsoluihin itsenäisesti kumpikin omien signalointireittiensä kautta. Netriini-4 osoittautui tärkeäksi glioblastoomasolujen jakautumisen säätelijäksi. Sen tuoton väheneminen mahdollisti hallitsemattoman solujen jakautumisen ja kasvaimen kasvun. Netriini-1 puolestaan osoittautui glioblastoomasolujen liikkuvuuden säätelijäksi. Kun netriini-1:n määrä lisääntyi, syöpäsolut muuttuivat enemmän kantasolujen kaltaisiksi ja alkoivat levitä aggressiivisemmin terveen aivokudoksen sekaan.
NETRIINI-1 KURIIN UUDELLA PEPTIDILLÄ
Ylivinkka myös suunnitteli ja rakensi peptidin, joka pystyi estämään netriini-1:n vaikutukset glioblastoomasoluissa. Solut saatiin tuottamaan peptidiä itse, ja ’tuottosoluista’ saatua peptidiä pystyttiin käyttämään myös muiden solujen käsittelyyn, Ylivinkka kertoo. – Koska tämän peptidin tuotto vähensi glioblastoomasolujen kantasolumaisuutta sekä niiden kykyä levitä terveen aivokudoksen sekaan, siitä saattaa olla hyötyä glioblastooman lääkehoidon kehittämisessä.
FM Irene Ylivinkka väittelee 24.2.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Netrins in glioma biology: regulators of tumor cell proliferation, motility and stemness". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum Helsinki I, luentosali 2, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on Assistant Professor Joanna Phillips, University of California San Francisco, ja kustoksena on professori Timo Otonkoski. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/175213
Väittelijän yhteystiedot:
******************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme