Psykedeeleistä apua masennukseen? Uusi löydös voi auttaa ehkäisemään sivuoireita
Tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia psykedeelien tehosta masennusoireiden hoidossa. Psykedeelien hallusinogeeniset ominaisuudet ja muut haittavaikutukset ovat kuitenkin rajoittaneet niiden käyttöä laajemmissa tutkimuksissa ihmisillä ja masennuksen hoidossa. Sekä masennusoireiden lievittymisen että aistiharhojen on uskottu johtuvan aivojen serotoniinireseptorien aktivoitumisesta psykedeelien vaikutuksesta.
Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi uutta tietoa molekyylitason mekanismista, jolla psykedeelit LSD ja psilosiini vaikuttavat elimistössä ja lievittävät masennusoireita. Psilosiini on sienissä esiintyvän psilosybiinin vaikutuksia välittävä aineenvaihduntatuote.
Tutkimus toteutettiin laboratoriossa soluviljelmissä sekä hiirillä.
– Nämä löydökset voivat auttaa kehittämään uusia yhdisteitä, joita voitaisiin tulevaisuudessa käyttää masennuksen hoitoon ihmisillä aiheuttamatta psykedeeleille tyypillisiä hallusinaatioita, kertoo tutkimusjohtaja Eero Castrén Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksesta.
Uutta tietoa vaikutusmekanismeista
Tutkimusryhmä on aikaisemmin osoittanut, että tavanomaiset masennuslääkkeet sitoutuvat aivoissa BDNF-proteiinin reseptoriin nimeltä TrkB, mikä saa aikaan niiden vaikutukset hermoston muovautuvuuteen. Nyt tutkijat havaitsivat, että LSD ja psilosiini sitoutuvat soluissa tähän samaan TrkB-reseptoriin hyvin voimakkaasti, jopa tuhat kertaa tehokkaammin kuin tavalliset masennuslääkkeet. TrkB:hen sitoutuminen lisäsi BDNF-proteiinin vaikutusta, mikä puolestaan johti hermosolujen välisten yhteyksien lisääntymiseen.
– Tämä vaikutus viittaa aivojen muovautuvuuden lisääntymiseen, mikä on keskeistä masennusoireiden lievittymisessä Eero Castrén selittää.
Sen lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että LSD:n kerta-annos sai hiirillä aikaan melko pitkään kestävän masennuslääkkeen kaltaisen vaikutuksen.
– Masennuksen lievittymiseen viittaavat käyttäytymisen muutokset hiirillä olivat seurausta LSD:n sitoutumisesta nimenomaan TrkB:hen eivätkä ne riippuneet psykedeelien sitoutumisesta serotoniinireseptoreihin, Castrén tarkentaa.
LSD:n vaikutuksena hiirillä havaittiin pään nykimisreaktio, jota pidetään hallusinogeenisten vaikutusten merkkinä, mutta tämä reaktio liittyi nimenomaan serotoniinireseptorien aktivoitumiseen. TrkB:n aktivoituminen ei tätä ilmiötä aiheuttanut.
Tutkijoiden mukaan havainnot osoittavat, että kehittämällä lääkkeitä, joiden vaikutukset kohdistuvat yksinomaan TrkB-reseptoreihin, olisi mahdollista saada aikaan masennusta lievittävä vaste ilman psykedeelisiä kokemuksia.
Tutkijat korostavat, että löydökset ovat vielä kokeellisia ja aiheesta tarvitaan lisätutkimusta.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Neuroscience -lehdessä.
Artikkeli: Moliner, R., Girych, M., Brunello, C.A. et al. Psychedelics promote plasticity by directly binding to BDNF receptor TrkB. Nat Neurosci 26, 1032–1041 (2023). https://doi.org/10.1038/s41593-023-01316-5. https://www.nature.com/articles/s41593-023-01316-5
Lisätietoja
Eero Castrén, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto
eero.castren@helsinki.fi
p. 050 520 7974
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Koronarokotteet suojasivat erityisesti vaikealta koronataudilta11.12.2025 07:14:12 EET | Tiedote
Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä ja vähensivät merkittävästi sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutumista.
Ilmakuvista voidaan tekoälyn avulla saada tarkkaa tietoa metsien monimuotoisuudesta10.12.2025 09:40:07 EET | Tiedote
Metsien monimuotoisuudelle tärkeät haapapuut ja pystyyn kuolleet kelot voidaan tunnistaa luotettavasti avoimesta ilmakuva-aineistosta Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kehittämillä menetelmillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme