Psykologien tarve kasvaa Suomessa – koulutuksen lisääminen ei riitä ratkaisuksi

Suomen Psykologiliitto ja Psykologian koulutusalan yliopistoverkosto Psykonet kartoittivat, miten suuri tarve psykologeille Suomessa on ja miten paljon psykologeja on saatavilla. Kartoitus toteutettiin kyselyllä, joka lähetettiin psykologien esihenkilöstölle, rekrytoijille sekä psykologipalveluja ostaville organisaatioille. Näin laajaa kartoitusta ei ole aiemmin tehty. Tämä kartoitus oli myös ensimmäinen, jossa työnantajat pääsivät kertomaan näkemyksiään psykologien saatavuudesta sekä siitä, millaista erityisosaamista organisaatiot psykologeilta tarvitsevat ja odottavat. Kartoituksen tuottama tieto on merkityksellistä myös koulutusorganisaatioiden kehittämistyössä.

Psykologien tarve jatkaa kasvuaan

Kartoituksen selkeä tulos on, että psykologiosaamisen kysyntä kasvaa. Kartoituksen vastaajista 85 % arvioi psykologien tarpeen kasvavan seuraavan parin vuoden aikana ja 95 % arvioi tarpeen kasvavan seuraavan 5–10 vuoden aikana.

Kartoituksen vastaajat kertoivat, että heidän organisaatioissaan on tällä hetkellä noin 100 psykologin vaje. Vajeella tarkoitettiin psykologin vakanssia, johon parhaillaan haetaan työntekijää tai ei ole saatu työntekijää. Vastanneiden organisaatioiden voidaan arvioida työllistävän noin viidesosan Suomen työmarkkinoilla toimivista psykologeista. Aktiivisimmin kartoitukseen vastattiin organisaatioista, joilla oli avoimia psykologin vakansseja.

Eniten täyttämättömiä vakansseja kartoituksen vastaajat ilmoittivat olevan julkisella sektorilla, erityisesti oppilas- ja opiskelijahuollossa sekä erikoissairaanhoidossa. Maantieteellisesti eniten psykologien tai psykologipalvelujen tarvetta oli Kymenlaaksossa ja Keski-Pohjanmaalla. Väestökeskittymissä ja psykologeja kouluttavissa yliopistokaupungeissa vakansseja oli täyttämättä suhteessa vähiten.

Psykologien koulutusmäärät ovat kasvussa

Psykologeja valmistuu Suomessa enemmän kuin heitä jää eläkkeelle, ja psykologikoulutuksen sisäänottomäärät ovat viime vuosina lisääntyneet entisestään. Vuoden 2021 aikana psykologiaa perustutkintona opiskelevien kokonaismäärä kasvaa edelleen Oulun yliopistossa aloitettavan psykologikoulutuksen sekä eri yliopistojen sisäänottomäärien lisäämisen myötä. Syksyllä 2020 otettiin sisään 272 uutta opiskelijaa, syksyllä 2021 opinnot aloittaa jo 345 uutta opiskelijaa.

Vuosina 2000–2009 psykologeja valmistui keskimäärin 284 vuodessa ja vuonna 2019 valmistui jo 345 psykologia. Vuosittain eläkkeelle jää noin 100–120 psykologia.

Haasteita rekrytoinnissa

Kartoituksessa työnantajat arvioivat myös syitä, joiden takia psykologien rekrytointi on haastavaa tai vaihtuvuus psykologihenkilöstössä on suurta. Vastaajien mukaan yleisiä syitä rekrytointihaasteisiin olivat työpaikan sijainti, palkkaus sekä työn kuormittavuus ja vaativat tehtävänkuvat, joissa yhden psykologin tehtäviin kuuluu monen eri sovellusalan tehtäviä. Lisäksi mainittiin vaikeudet saada tiettyyn tehtävään sopivalla tavalla erikoistuneita tai muuten sopivia psykologeja.

Työnantajat toivat kartoituksessa esille myös keinoja, joilla tukea rekrytointeja. Näistä yleisimmin käytössä olivat palkkauksen lisäksi yksilöllisen työnohjauksen, lisäkoulutusten ja työsuhde-etujen tarjoaminen. Työnohjaus sekä täydennyskoulutus kuuluvat mielenterveystyöksi katsottavassa psykologityössä työnantajan lakisääteisiin velvollisuuksiin, mutta niiden määrässä ja laadussa voi olla eroja.

Psykologiliitto muistuttaa, että yliopistokoulutettujen, kysyttyjen asiantuntijoiden rekrytoimiseksi työn sisällön, työehtojen, palkkauksen ja työn tekemisen edellytysten täytyy olla kunnossa. Jotta psykologisen hoidon tarpeen jatkuvalta vaikuttavaa kasvua voitaisiin hillitä, tulee psykologien asiantuntijuutta hyödyntää myös terveydenhuollon järjestämisen ja muutoshankkeiden suunnittelussa, erityisesti ennaltaehkäisevän toiminnan osalta. 

Tutustu Psykologien tarvekartoitukseen