Psykologitarpeeseen on jo reagoitu, mutta julkinen sektori laahaa perässä
Kevan arviossa tulevasta työvoimasta ei ole huomioitu lähivuosina tehtyjä merkittäviä lisäyksiä psykologian alan opiskelijoiden aloituspaikkoihin. Sisäänottomäärät ovat sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen raportin mukaan kasvaneet noin 53 % viimeisten kolmen vuoden aikana. Oulun yliopistossa on jopa aloitettu vuonna 2021 kokonaan uusi psykologian koulutusohjelma.
Eläköityminen huomioiden psykologien nettolisäys on ollut vuodesta 2010 lähtien noin 100 psykologia vuodessa. Viime vuosien koulutusmäärien lisäysten jälkeen psykologeja valmistuu vuodesta 2025 alkaen joka vuosi jo lähemmäs 200 enemmän kuin eläköityy. Suomi on asukasmäärään suhteutettuna yksi maailman psykologirikkaimmista maista koko maailmassa.
Psykologikunta on muuhun sote-henkilöstöön verrattuna myös hyvin nuorta. Psykologien keski-ikä on tällä hetkellä 41 vuotta ja sisäänottomäärien kasvaessa keski-ikä tulee alenemaan entisestään. Psykologit eivät siis ole eläköitymässä suurin joukoin lähivuosina tai edes vuosikymmeninä.
Keva tarkastelee selvityksessään kunta-alan eläkevakuutettujen määrää, joka on psykologien kohdalla pienentynyt. Kunta-alalla vakuutettujen psykologien määrän putoaminen ei kuitenkaan aiheudu eläköitymisestä, vaan suurimmaksi osaksi siirtymisestä työskentelemään yksityiselle sektorille. Suurin ongelma julkisella sektorilla onkin veto- ja pitovoimatekijöiden puute, minkä vuoksi se ei ole kyennyt kilpailemaan riittävästi psykologien työvoimasta.
– Syynä siirtymiseen yksityiselle sektorille ei ole näkemyksemme mukaan ainoastaan palkka, vaan myös mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön, työn joustavuus ja ennen kaikkea mahdollisuus tehdä työtä ammattieettisten periaatteiden mukaisesti, minkä edellytykset ovat julkisella sektorilla osin valitettavasti heikentyneet viime vuosien aikana, sanoo Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.
Vuoden alussa toimintansa aloittaneille hyvinvointialueille ei ole tähän mennessä perustettu juurikaan uusia psykologin tehtäviä, päinvastoin osa kunnista siirtyneistä psykologin tehtävistä on jopa leikkausuhan alla. Tällä hetkellä esimerkiksi Kuntarekry-palvelussa on avoinna alle 40 psykologin vakinaista paikkaa.
Yhteiskunnallinen päätöksenteko vaatii ajankohtaista ja oikeaa tietoa. Laadukkaat ja kattavat mielenterveyspalvelut ovat välttämättömiä, jotta nykyinen mielenterveyskriisi voidaan ratkaista. Nämä palvelut tarvitsevat osaavia tekijöitä, joten selvityksen päähuoli ammattilaisten riittävyydestä on yhteinen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Kevan ennusteessaan käyttämiä tietolähteitä hyödyntäen ei kyetä tarkastelemaan pienempien ammattiryhmien erityispiirteitä tai tapahtuneita muutoksia riittävällä tarkkuudella, jolloin voi syntyä virheellisiä tulkintoja. Henkilöstön riittävyysongelmien ratkaisemiseksi on kuitenkin tunnustettava ongelmien todellinen syy, ja hyvinvointialueiden sekä koko yhteiskunnan on kyettävä osoittamaan ammattilaisten arvostus myös konkreettisilla tavoilla.
– Vaikuttaa siltä, että vaikka psykologipulasta puhutaan julkisuudessa paljon, ei todellista pyrkimystä tarjota psykologin palveluja kattavasti koko Suomen alueella tällä hetkellä ole. Mikäli psykologeja halutaan julkiselle sektorille töihin edistämään mielenterveyskriisin ratkaisuja, tulisi siellä olla tarjolla työtehtäviä, joissa psykologipalveluita voisi antaa, Lipsanen toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jari LipsanenPuheenjohtajaSuomen Psykologiliitto ry
Puh:045 720 1097jari.lipsanen@psyli.fiVera GergovAmmatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikköSuomen Psykologiliitto ry
Puh:040 809 8028vera.gergov@psyli.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Psykologiliitto on psykologien ammattijärjestö. Psykologiliitto edistää jäsentensä palkka- ja ammatillisia etuja sekä työllisyyttä. Liitto pyrkii myös vaikuttamaan psykologeja ja mielenterveyttä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Psykologiliitto
Kehysriihen päätökset heikentävät vakavasti mielenterveyspalveluita18.4.2024 09:08:30 EEST | Tiedote
Hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset mittavista säästötoimista sosiaali- ja terveyspalveluihin osuvat myös mielenterveyspalveluihin. Suomen Psykologiliitto on huolissaan seurauksista, kun pääsyä perustason mielenterveyspalveluihin vaikeutetaan heikentämällä hoitotakuuta.
Psykologiliitto ehdottaa keinoja turvata koulupsykologipalvelut nopeasti11.4.2024 09:11:45 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueet eivät ole pystyneet turvaamaan lainmukaisia opiskeluhuollon psykologipalveluja. Tilanne on herättänyt pohdintaa siitä, tulisiko koulupsykologit ja -kuraattorit siirtää takaisin kuntien työntekijöiksi. Ratkaisuksi Psykologiliitto ehdottaa konkreettisia keinoja, joilla toimivat opiskeluhuollon psykologipalvelut voidaan varmistaa uutta hallinnollista uudistusta tehokkaammin ja nopeammin.
Mielenterveyspalveluista leikkaaminen ei tuo säästöjä4.4.2024 08:04:27 EEST | Tiedote
Perustason mielenterveyspalveluista ei ole varaa leikata. Päinvastoin lakisääteiset palvelut eivät aina toteudu nykyisilläkään resursseilla. Myös hallitusohjelman työllisyystavoitteiden toteuttaminen vaatii riittävää resursointia perustason mielenterveyteen.
Koulupsykologille ei pääse, mutta aluehallintovirastot tyytyvät seuraamaan tilannetta1.2.2024 09:17:08 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden omavalvonnassa käy ilmi, että lain vaatimia opiskeluhuollon psykologipalveluja ei suuressa osassa Suomea ole saatavilla. Lain noudattamista valvovat aluehallintovirastot eivät ole toistaiseksi puuttuneet tilanteeseen ja on epäselvää aiheuttaako lain rikkominen hyvinvointialueille minkäänlaisia seuraamuksia. Samaan aikaan opiskeluhuollon palveluihin kohdistuu odotuksia lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisessa. Psykologiliitto vaatii konkreettisia toimenpiteitä, jotta lapset ja nuoret saavat heille kuuluvat psykologipalvelut.
Psykologit: siirtyminen hyvinvointialueille ei onnistunut hyvin7.12.2023 10:12:46 EET | Tiedote
Suuri osa psykologeista katsoo, että siirtyminen hyvinvointialueille ei ole onnistunut hyvin. Käytännön asioissa on monia puutteita, jotka hyvinvointialueiden kannattaa korjata parantaakseen veto- ja pitovoimaansa työnantajina. Psykologiliitto teki jäsenilleen laajan työolotutkimuksen keväällä 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme