Punkkien levittämiin bakteereihin vaikuttavat ympäristön kosteus ja keskinäinen kilpailu
Helsingin, Zürichin ja Exeterin yliopistojen tutkijat ovat mallintaneet sitä, miten ympäristötekijät vaikuttavat ihmiseenkin tarttuvien bakteerien esiintymiseen Euroopassa yleisessä punkkilajissa, puutiaisessa, Ixodes ricinus.
Tutkijat keräsivät puutiaisia Sveitsissä Alppien rinteiltä aina laaksoista niin korkealle kuin niitä esiintyy, ja määrittivät niistä kaikki mahdolliset tautia aiheuttavat ja puutiaisten sisällä elävät bakteerit. Puutiaisista löytyi useita borrelioosia aiheuttavia Borrelia- ja pilkkukuumeita aiheuttavia Rickettsia-lajeja.
Tutkijoiden mukaan mikään yksittäinen ympäristötekijä ei mallinnuksen perusteella selvästi edistänyt tai haitannut taudinaiheuttajia. Kukin puutiaisen kantama taudinaiheuttajabakteeri reagoi eri tavalla ympäristön olosuhteisiin, joten ilmastonmuutoksen vaikutuksia on sen vuoksi vaikea arvioida.
– Esimerkiksi lämpötilalla ei ole juuri yhteyttä siihen, millaisia tartuntoja aiheuttavia bakteereita punkeissa on. Merkittävämpiä olivat ympäristön kosteuteen liittyvät tekijät, kuten rinteen suunta ja jyrkkyys. Borrelia afzelii on yleisempi pohjoisrinteillä, jotka ovat paahteisia etelärinteitä kosteampia. Rickettsia-lajit puolestaan olivat yleisempiä jyrkillä rinteillä, jotka ovat voimakkaamman veden valumisen vuoksi kuivempia, kertoo tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Näytteiden keruu eri korkeuksilta on kätevä tapa tutkia ympäristöolosuhteiden vaikutuksia.
– Vaikka etäisyydet ovat lyhyet, voimme vertailla hyvin erilaisissa elinympäristöissä eläneitä punkkeja. Kilometrin matka pystysuunnassa vastaa noin tuhannen kilometrin siirtymää etelästä pohjoiseen. Tutkimusalueen alimmilla korkeuksilla keskilämpötila vastaa keskimääräistä kuumempaa suomalaista kesää, kun taas ylimmät korkeudet yli kilometriä korkeammalla muistuttavat keskilämpötilaltaan suunnilleen keskimääräistä keskisuomalaista kesää.
Tutkijat havaitsivat, että monet taudinaiheuttajat esiintyvät yleisesti toistensa kanssa. Ne saattavat siis edistää yhteistartuntoja.
– Sen sijaan Spiroplasma-bakteerien tartuttamissa punkeissa on huomattavasti vähemmän ihmiseen tarttuvia taudinaiheuttajia, kuten Borrelia-bakteereita. Spiroplasma-tartunnan tiedetään suojaavan hyttysiä monilta loisilta ja taudinaiheuttajilta, joten samanlainen ilmiö on mahdollinen punkeissakin, Tuomas Aivelo sanoo.
Artikkeli:
Tuomas Aivelo, Anna Norberg, and Barbara Tschirren. Bacterial microbiota composition of Ixodes ricinus ticks: the role of environmental variation, tick characteristics and microbial interactions. PeerJ 19 Dec 2019. DOI: 10.7717/peerj.8217
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas Aivelo, tuomas.aivelo@helsinki.fi, puh. 040 828 6466
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme