Puolukkamehu voi alentaa kohonnutta verenpainetta
Kokeellisessa tutkimuksessa havaittiin, että pitkäaikainen puolukkamehun juonti alentaa kohonnutta verenpainetta ja parantaa verisuonten toimintaa.
Kohonnut verenpaine, verisuonten toimintahäiriöt ja niihin liittyvä matala-asteinen tulehdus koskettavat suurta osaa suomalaisista. Ravinnolla on lääkehoidon ohella keskeinen merkitys näiden sairauksien hallinnassa.
Epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu, että runsaasti polyfenoleita sisältävät ruoat alentavat sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Puolukka, mustikka, karpalo ja mustaherukka ovat erinomaisia polyfenolien lähteitä.
ETM Anne Kivimäen väitöstutkimuksessa selvitettiin kylmäpuristetun puolukka-, karpalo- ja mustaherukkamehun vaikutuksia rotilla, joista osalla oli geneettisesti korkea verenpaine. Rotat saivat mehuja 8–10 viikon ajan.
Laimea puolukkamehu alensi merkittävästi jo koholla ollutta verenpainetta. Enemmän polyfenoleita sisältänyt mehu paransi verisuonten heikentyneen toiminnan terveiden suonten tasolle. Mehu ei estänyt eläinkannalle tyypillistä iän mukaista verenpaineen kohoamista.
Puolukkamehu esti matala-asteiseen tulehdukseen liittyvien geenien ilmentymistä valtimossa. Muilla marjamehuilla ei nähty yhtä selkeitä vaikutuksia.
Vaikutusten taustalla ovat luultavasti matala-asteisen tulehduksen väheneminen sekä mekanismit, jotka liittyvät verenpaineen säätelyn keskeiseen tekijään reniini-angiotensiinijärjestelmään ja paikallisesti verisuonia laajentavan typpioksidin saatavuuteen.
– Näiden kokeellisten tutkimusten perusteella voidaan edetä vertaileviin kliinisiin tutkimuksiin terveillä henkilöillä, joiden verenpaine on hieman koholla, ja joille suositellaan ravitsemus- ja elintapaohjeita, mutta ei vielä lääkehoitoa. Puolukkamehu ei korvaa lääkehoitoa, mutta se on hyvä ravitsemuksellinen lisä, Anne Kivimäki sanoo.
ETM Anne Kivimäki väittelee 13.12.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Lingonberry juice, blood pressure, vascular function and inflammatory markers in experimental hypertension". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum I, luentosali 3, Haartmaninkatu 8, Helsinki. Vastaväittäjänä on professori Seppo Salminen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Eero Mervaala. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
*********************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Forskarna vill höra om dina mardrömmar24.1.2020 09:47:06 EET | Tiedote
Mardrömmarna en del av vårt kulturarv så konstigt som det kan låta, och därför undersöks de vid Helsingfors universitet inom projektet Nordliga mardrömmar. Projektet har för avsikt att ta reda på om det finns likheter eller olikheter mellan moderna mardrömmar och de onda drömmar som människorna hade för flera århundraden sedan.
Tutkijat haluavat kuulla painajaisistasi24.1.2020 09:46:01 EET | Tiedote
Painajaiset ovat kulttuuriperintöämme niin kummalliselta kuin se voi kuulostaakin, ja siksi Helsingin yliopiston Pohjoiset painajaiset -hanke tutkii niitä keskiajalta tähän päivään. Hanke pyrkii selvittämään, millaisia ovat nykyihmisten pahat unet ja onko niissä yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia satoja vuosia sitten eläneiden ihmisten painajaiskokemuksiin.
Maan ulkopuolisen älyllisen elämän mahdollisuus haastaa kristillistä teologiaa23.1.2020 10:20:28 EET | Tiedote
Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa? Kysymys Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuudesta kiehtoo niin fiktiossa kuin tiedemaailmassa. Uskonnonfilosofian väitöstutkimus valottaa modernin teologisen tutkimuksen suhtautumista kosmiseen evoluutioon ja Maan ulkopuolisen elämän kohtaamiseen.
Geneettiset tekijät yhdistettiin vakaviin alkoholihaittoihin suomalaisaineistossa23.1.2020 09:59:00 EET | Tiedote
Laaja suomalainen tutkimus osoittaa, että alkoholista johtuvia vakavia terveyshaittoja on selvästi useammin niillä henkilöillä, joiden perinnöllinen riski runsaaseen alkoholin käyttöön on suuri. Yksilöiden väliset geneettiset erot selittävät kuitenkin vain pienen osan alkoholinkulutuksesta.
LunchBunch – Kuinka kouluruokailu selättää ilmastokriisin? Kutsu medialle pe 31.1. klo 9-11 Tiedekulma22.1.2020 14:30:41 EET | Kutsu
Ruusuvuoren koulu, Helsinki Think Company ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus etsivät vastausta yhdessä asiantuntijajoukon kanssa.
Kodin pelikasvatuksen tulee perustua ymmärrykseen, ei rajoittamiseen22.1.2020 08:01:22 EET | Tiedote
Nuoren digitaalisen pelaamisen käsittely vaatii kasvattajalta perehtymistä nuoren elämään ja harrastukseen. Väitöstutkija Mikko Meriläinen peräänkuuluttaa pelisivistystä ja nuorten pelaajien kuuntelemista. Yksittäisiä tilanteita tärkeämpi on kasvatuksen kokonaisuus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme