Puretaan ja kootaan: solun liikkumiskoneiston kierrättäjän löytyminen auttaa syöpätutkimuksessa
Useat elimistön solut pystyvät muuttamaan nopeasti muotoaan ja liikkumaan aktiivisesti kudoksissa. Esimerkiksi haavojen paraneminen ja immuunijärjestelmä ovat riippuvaisia solujen liikkumisesta. Liikkuvuudella on myös toinen puoli: hallitsemattomasti liikkuvat syöpäsolut ovat keskeisiä etäispesäkkeiden muodostumisessa.
Solujen liikkumiseen tarvitaan aktiini-nimistä proteiinia, jonka muodostamat rakennuspalikat kytkeytyvät soluissa yhteen säikeiksi. Kasvaessaan aktiinisäikeet työntävät solun etureunaa ja puskevat solua eteenpäin. Aktiinisäikeitä jatketaan purkamalla rakennuspalikoita toisesta päästä ja siirtämällä niitä solun etureunaa lähinnä olevaan päähän.
Helsingin yliopiston ja ranskalaisen Institut Jacques Monodin tutkijat ovat nyt yhteistyössä löytäneet molekyylitason koneiston, joka vastaa aktiiniyksiköiden purkamisesta ja kierrätyksestä. Tutkijat osoittivat että kaksi proteiinia, kofiliini ja CAP, toimivat tässä läheisessä yhteistyössä.
– Röntgensädekristallografian ja tietokonesimulaatioiden avulla pystyimme näkemään atomitason tarkkuudella, miten nämä proteiinit sitovat aktiinisäikeitä ja aiheuttavat niiden nopean purkamisen. Erityisen jännittävää oli myös se, kun lisäsimme proteiineja aktiinisäikeiden läheisyyteen ja heti sen jälkeen näimme mikroskoopilla säikeiden purkautuvan hämmästyttävän nopeasti, kertoo tutkimuksen päätekijä Tommi Kotila HiLIFE:n Biotekniikan instituutista Helsingin yliopistosta.
Pahanlaatuisissa kasvaimissa solujen liikkumiskoneiston säätely on tyypillisesti sekaisin, joten syöpäsolut pystyvät hallitsemattomasti leviämään muihin kudoksiin. Nyt löydetyn kierrätyskoneiston toisen proteiinin, CAP:n, säätely syöpäsoluissa on myös usein epänormaalia. Proteiinin toiminnan ymmärtäminen atomitasolla saattaa tuoda uusia mahdollisuuksia kehittää syöpäsolujen liikkumista ehkäiseviä yhdisteitä.
– Olemme ottaneet merkittävän edistysaskeleen solun liikkumisen perusperiaatteiden ymmärtämisessä. Samalla olemme saaneet uutta molekyylitason tietoa siitä, miten häiriöt aktiinin kierrätyskoneiston toiminnassa johtavat solujen kontrolloimattomaan liikkumiseen, sanoo akatemiaprofessori Pekka Lappalainen Biotekniikan instituutista.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Pekka Lappalaisen ja Ilpo Vattulaisen tutkimusryhmissä Helsingin yliopistossa ja Guillaume Romet-Lemonne ja Antoine Jegoun ryhmässä Jacques Monod Institutessa, Pariisissa.
Artikkeli:
Kotila T, Wioland H, Enkavi G, Kogan K, Vattulainen I, Jégou A, Romet-Lemonne G, Lappalainen P. Mechanism of synergistic actin filament pointed end depolymerization by cyclase-associated protein and cofilin. Nature Communications (2019). DOI: 10.1038/s41467-019-13213-2
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tommi Kotila, tommi.kotila@helsinki.fi, puh. 050 448 4609
Pekka Lappalainen, pekka.lappalainen@helsinki.fi, puh. 040 594 1533, @LabLappalainen
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme