Helsingin yliopisto

Raha vahvisti Ruotsin valtaa keskiajan Suomessa

Jaa

Rahalöydöt kertovat keskiaikaisen yhteiskunnan kehityksestä ja rahojen leviämisestä. Rahatalouteen siirtyminen nykyisen Suomen alueella eteni sitä mukaa kun Ruotsin valtakunta laajeni itään.

– Kun Suomesta tuli osa Ruotsia, kolikot kruunuineen ja kruunupäineen olivat tavallisen kansan parissa eräs kouraantuntuvimmista uuden vallan merkeistä. Tällaiset kuvat olivat muuten melko harvinaisia, joten kolikot olivat tehokas tapa levittää tietoa Ruotsin vallasta. Raha symboloi alusta alkaen uutta valtiovaltaa ja liitti kadunmiehen sekä kirkon ja kruunun muodostaman esivallan konkreettisesti yhteen, sanoo Suomen kansallismuseon rahakammion intendentti Frida Ehrnsten.

Ehrnsten on tutkinut rahankäyttöä Ruotsin valtakunnan itäisessä osassa keskiajalla. Hän on keskittynyt ajanjaksoon 1200–1560 tutkimalla yhtäältä kirjallisia asiakirjoja ja toisaalta rahoja, jotka on löydetty arkeologisissa kaivauksissa tai sattumalta muussa yhteydessä. Osa Ehrnstenin analysoimista rahoista löydettiin jo 1800-luvulla, toiset ovat tuoreita löytöjä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kyseisiä löytöjä ja rahankäyttöä keskiajan Suomessa on kartoitettu näin laajasti.

Uusi tapa arvottaa ympäristöä

Rahalöydöt heijastavat keskiajan poliittisia ja taloudellisia sekä yhteiskuntajärjestyksessä tapahtuneita muutoksia.

– Rahat toivat mukanaan aivan uuden tavan arvottaa ympäristöä. Vaurautta ja köyhyyttä voitiin nyt mitata rahallisesti, ja rahoista tuli yleisesti hyväksytty väline tähän tarkoitukseen, Ehrnsten kertoo.

Aiemmin vauraus perustui lähinnä maanomistukseen, mutta rahojen kautta kehittyi vähitellen uusi ja aiempaa yhtenäisempi järjestelmä hyvinvoinnin ja varallisuuden mittaamiseen.

Rahat itsessään eivät olleet uusi asia, vaan niitä oli käytetty jo viikinkiajalla, vaikkakin tuolloin vain punnitun hopean muodossa.

– Keskiajalla käytetyt rahat olivat aivan erilaisia sekä ulkonäöltään että käyttötavaltaan. Hopean puutteen takia ne olivat kooltaan paljon pienempiä, eivätkä ne olleet metalliarvoltaan aiempien rahojen veroisia, Ehrnsten kuvailee.

Rahankäyttö levisi hitaasti

Rahalöytöjä tutkimalla on osoitettu, että rahankäyttö levisi Suomessa maan lounaisosista alkaen ja rannikkoalueilta sisämaahan noin 350 vuotta kestäneen ajanjakson kuluessa. Rahojen leviäminen ei kuitenkaan noudattanut maantieteellisiä rajoja, vaan rahankäyttö liittyi aluksi kirkollisiin ympäristöihin. Hieman myöhemmin rahoja alettiin käyttää linnoissa ja esimerkiksi Turun kaupungissa.

Keskiajalla ruotsalaisrahoilla ei ollut minkäänlaista valta-asemaa valtakunnan itäisessä osassa. Erityisesti Uudellamaalla ja Karjalassa käytettiin yleisesti liivinmaalaisia rahoja. Liivinmaa käsitti osia nykyisestä Latviasta ja Virosta, ja sitä hallitsi Liivinmaan ritarikunta. Rahanvaihtoa tapahtui jo tuolloin.

Vielä 1200-luvulla ja 1300-luvun alussa rahvas käytti rahoja lähinnä hautaesineinä tai kirkon kolehdeissa, ja rahat olivat näin ollen pikemminkin vertauskuvallisia esineitä kuin maksuvälineitä. Rahat yhdistyivät aiempaa yleisemmin kaupankäyntiin 1300-luvun loppupuolella. Mutta vasta 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa rahankäyttö vaikuttaa levinneen Suomen joka kolkkaan ja kaikkiin yhteiskuntakerroksiin.

Väitöskirjassaan Ehrnsten on käynyt läpi yli 15 000 rahaa sisältävän arkeologisen löytöaineiston. Päinvastoin kuin säilyneisiin kirjallisiin lähteisiin keskittyminen, rahalöytöjen tutkiminen antaa konkreettisen kuvan rahankäytöstä ruohonjuuritasolla.



FM Frida Ehrnsten väittelee 16.11.2019 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Pengar för gemene man? Det medeltida myntbruket i Finland”.

Yhteyshenkilöt

Frida Ehrnsten, FM

Intendentti, Suomen kansallismuseon rahakammio

frida.ehrnsten@helsinki.fi
frida.ehrnsten@kansallismuseo.fi

Puh. 050 462 9679

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme