Tampereen yliopisto

Rahapelien ja digitaalisten viihdepelien välinen raja on hämärtynyt internetissä

Jaa
Digipeleissä hyödynnetään nykyisin rahapeleistä tuttuja arpajaiselementtejä, kuten onnenpyöriä tai yllätyslaatikkoja (loot box). Samaan aikaan digipelaamiseen on lisätty myös uudenlaisia rahastamisen muotoja, jolloin pelaajat voivat kuluttaa rahaa myös pelaamisen aikana ilman ennalta määriteltyä ylärajaa. YTM Jani Kinnunen tutkii väitöskirjassaan rahan, pelien ja pelaamiseen liittyvien sosiaalisten palkkioiden suhdetta.

Pelit eivät ole nykyään pelkästään kertamaksullisia tuotteita. Esimerkiksi suosittujen digitaalisten ilmaispelien eli free-to-play- tai F2P-pelien aloittaminen on ilmaista, mutta pelaamisen aikaiseen rahankäyttöön kannustetaan monin eri tavoin. Niinpä ”ilmaispelistä” voi ajan kuluessa muodostua joillekin pelaajille hyvin kallis tuote.

Jotta pelaamiseen liittyvä rahan kulutus, niin digi- kuin rahapeleissä, pysyisi kurissa, pelaajat hyödyntävät erilaisia sosiaalisia käytänteitä, joiden avulla he luokittelevat rahaa erilaisiksi tilannekohtaisiksi valuutoiksi.

– Peliraha ei ole laadultaan samaa rahaa kuin esimerkiksi ruoka- ja vuokrarahat, sanoo Kinnunen.

Vaikka raha käsitetään yleensä nimenomaan määrälliseksi ja olemukseltaan muuttumattomaksi, liittyy siihen arkielämässä myös kulttuurisia ja sosiaalisia merkityksiä. Palkkarahaan suhtaudutaan eri tavalla kuin sosiaaliavustuksiin, eikä pelaamiseen ole soveliasta käyttää arkisiin velvollisuuksiin korvamerkittyä rahaa.

– Pelin kehyksessä rahasta muodostuu leikkirahaa, jonka arvo perustuu sen kykyyn pitää peli käynnissä, Kinnunen jatkaa.

Koska peliin uppoutuessa rahan taloudellinen arvo saattaa hämärtyä pelaajien mielissä, on olemassa vaara ylikulutukseen, jolloin pelaamiseen käytetään myös muihin kohteisiin korvamerkittyjä rahoja. Rahan hallinnointi ennen pelaamista ja sen aikana onkin keskeinen tapa, jonka avulla on mahdollista saavuttaa laadukkaampia pelikokemuksia. Kun pelaajat sijoittavat pelirahat erilaatuisten rahojen arvohierarkiassa esimerkiksi ruokarahojen taakse, pysyy pelaaminen sekä taloudellisesti kestävänä että sosiaalisesti hyväksyttävänä toimintana, joka ei uhkaa pelejä ympäröivän yhteiskunnan ja kulttuurin arvoja.

Rahapelien pelaajilla on hioutuneemmat rahanhallinnan keinot kuin digipelien pelaajilla. Yhtenä syynä tähän on se, että rahapelejä on ollut tarjolla huomattavasti pidempään kuin digitaalisia viihdepelejä. Rahapelaamiseen liittyvät negatiiviset seikat ovat yleisesti tiedossa, joten niitä vastaan pyritään suojautumaan. Esimerkiksi ilmaispeleihin ylikuluttaminen ei samalla tavalla ole kaikille tuttu yhteiskunnallinen ilmiö. Tilanne voi kuitenkin muuttua, koska raja digi- ja rahapelien välillä jatkaa hämärtymistään, jolloin digipelaamisesta muodostuu yhä enemmän rahapelaamista muistuttavaa toimintaa.

Jani Kinnunen on työskennellyt tutkijana vuodesta 2007 lähtien Tampereen yliopiston pelitutkimusryhmässä (Game Research Lab), joka koordinoi Suomen Akatemian rahoittamaa Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikköä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Jani Kinnusen pelitutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Rahat, peli ja rahapelaamisen sosiaaliset palkkiot tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 26.11.2021 klo 12 alkaen Pinni B -rakennuksen luentosalissa B1096, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii professori Tanja Sihvonen Vaasan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Frans Mäyrä Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jani Kinnunen
jani.kinnunen@tuni.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye