Rahastoista lunastettiin 324 miljoonaa euroa helmikuussa
Eniten varoja lunastettiin osakerahastoista, yhteensä 544 miljoonaa euroa. Myös lyhyen koron rahastot menettivät pääomia. Uusia sijoituksia puolestaan kertyi pitkän koron rahastoihin 208 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 29 miljoonaa euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.2.2019 |
Osakerahastot |
-544 |
-1 223 |
42 608 |
Yhdistelmärahastot |
4 |
-74 |
23 023 |
Pitkän koron rahastot |
208 |
390 |
30 089 |
Lyhyen koron rahastot |
-20 |
-102 |
13 829 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
29 |
70 |
5 247 |
YHTEENSÄ |
-324 |
-939 |
114 795 |
Tammikuussa alkanut osakekurssien nousu jatkui helmikuussa huolimatta heikentyneistä talouskasvu- ja tulosodotuksista. Optimismin taustalla ovat ennenkaikkea odotukset rahapolitiikan kiristystahdin muuttumisesta ja kauppasodan lientyminen. Loppuvuodesta osakkeisiin hinnoiteltiin reipasta tulosten heikentymistä, mutta suurimmat pelot talouden ajautumisesta taantumaan näyttävät olleen ylimitoitettuja.
Taloudesta on kuitenkin saatu pääosin negatiivisia lukuja, etenkin euroalueelta. Talouskasvua ennakoivat ostopäällikköindeksit heikentyivät helmikuussa, samoin kuluttajien luottamus on tullut alaspäin. Myös Euroopan keskuspankki (EKP) korjasi talouskasvuennustettaan alapäin.
Joukkovelkakirjalainat ovat tuottaneet alkuvuonna kohtuullisen hyvin, kun pitkät korot ovat laskeneet ja yrityslainojen riskimarginaalit ovat kaventuneet. Odotukset talouskasvun hidastumisesta laskevat inflaatiopaineita ja rahapolitiikan kiristämistarpeita, mikä on näkynyt laskevina korkoina.
”Alkuvuonna on nähty melkoinen suunnanmuutos markkinoilla. Joukkovelkakirjat ovat vastoin odotuksia pärjänneet hyvin, kun pitkät korot ovat laskeneet. Osakekurssit ovat nousseet reippaasti ja syksyn kurssilasku on melkein kurottu umpeen, kun osingot huomioidaan”, summaa johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoista eniten varoja lunastettiin eurooppalaisista rahastoista, yhteensä 144 miljoonaa euroa. Ainoastaan toimialarahastoihin kertyi enemmän pääomia kun niistä lunastettiin. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot 11,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.2.2019 |
Tuotto |
Suomi |
-7 |
-82 |
4 893 |
-1,6 % |
Pohjoismaat |
-118 |
-153 |
4 265 |
-0,1 % |
Eurooppa |
-144 |
-193 |
5 995 |
-3,1 % |
Pohjois-Amerikka |
-107 |
-109 |
6 359 |
9,2 % |
Japani |
-26 |
-18 |
1 125 |
-6,5 % |
Tyynenmeren alue |
0 |
0 |
479 |
-1,6 % |
Kehittyvät markkinat |
-68 |
-239 |
5 674 |
-4,5 % |
Maailma |
-86 |
-438 |
12 455 |
3,3 % |
Toimialarahastot |
12 |
10 |
1 362 |
11,9 % |
YHTEENSÄ |
-544 |
-1 223 |
42 608 |
|
Pitkän koron rahastoista eniten varoja keräsivät euroalueen yrityslainat. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen valtionlainat 1,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,7).
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.2.2019 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
10 |
53 |
5 508 |
1,5 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
72 |
26 |
9 602 |
-0,2 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
80 |
179 |
2 864 |
-0,6 % |
Valtioriski maailma |
-3 |
-9 |
165 |
-1,7 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
28 |
103 |
6 132 |
1,3 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
13 |
-7 |
2 446 |
0,5 % |
Kehittyvät markkinat |
7 |
44 |
3 372 |
-0,7 % |
YHTEENSÄ |
208 |
390 |
30 089 |
|
Rahastoraportti, helmikuu 2019
Markkinakatsaus, helmikuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli helmikuun lopulla yhteensä 486 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina ErkkiläJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4258elina.erkkila@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Yrityslähestymiskiellon toteutus etenee – tiedossa aiempaa parempaa suojaa häiriköintiä ja uhkailua vastaan työpaikoilla7.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa pitkään tavoitellun yrityslähestymiskiellon toteuttamisen. Uuden lain myötä työnantajat voivat paremmin suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan häiriötilanteissa. Kielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Yrityslähestymiskiellon taakse ovat asettuneet niin elinkeinoelämän kuin palkansaajienkin etujärjestöt. Finanssiala ry (FA) on ajanut uudistusta vuodesta 2012 lähtien, sillä alalla esiintyy arviolta tuhansia häiriköintitapauksia vuodessa.
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr
Ahosniemi: Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn purkaminen sekä kotimaisten sijoitusrahastojen toimintaedellytysten vahvistaminen ovat hallitukselta vahvoja tekoja kasvun vauhdittamiseksi23.4.2025 23:05:14 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.
Pankkisektori säilyi vakaana, vakuutusyhtiöillä yllätyksetön vuosi – tutustu vakuutus- ja pankkisektorien vuosikatsauksiin22.4.2025 11:18:47 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2024. Pankkisektori pysyi vakaana ja toimintakykyisenä talouden heittelyistä huolimatta. Hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus antavat pankeille vastustuskykyä riskien varalle. Vakuutussektorilla vuosi oli hyvä ja sangen yllätyksetön. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat hyvin, mutta eläke- ja korvausmenot kasvoivat maksutuloa voimakkaammin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme