Rahastoista lunastettiin 324 miljoonaa euroa helmikuussa
Eniten varoja lunastettiin osakerahastoista, yhteensä 544 miljoonaa euroa. Myös lyhyen koron rahastot menettivät pääomia. Uusia sijoituksia puolestaan kertyi pitkän koron rahastoihin 208 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 29 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.2.2019 |
|
Osakerahastot |
-544 |
-1 223 |
42 608 |
|
Yhdistelmärahastot |
4 |
-74 |
23 023 |
|
Pitkän koron rahastot |
208 |
390 |
30 089 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-20 |
-102 |
13 829 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
29 |
70 |
5 247 |
|
YHTEENSÄ |
-324 |
-939 |
114 795 |
Tammikuussa alkanut osakekurssien nousu jatkui helmikuussa huolimatta heikentyneistä talouskasvu- ja tulosodotuksista. Optimismin taustalla ovat ennenkaikkea odotukset rahapolitiikan kiristystahdin muuttumisesta ja kauppasodan lientyminen. Loppuvuodesta osakkeisiin hinnoiteltiin reipasta tulosten heikentymistä, mutta suurimmat pelot talouden ajautumisesta taantumaan näyttävät olleen ylimitoitettuja.
Taloudesta on kuitenkin saatu pääosin negatiivisia lukuja, etenkin euroalueelta. Talouskasvua ennakoivat ostopäällikköindeksit heikentyivät helmikuussa, samoin kuluttajien luottamus on tullut alaspäin. Myös Euroopan keskuspankki (EKP) korjasi talouskasvuennustettaan alapäin.
Joukkovelkakirjalainat ovat tuottaneet alkuvuonna kohtuullisen hyvin, kun pitkät korot ovat laskeneet ja yrityslainojen riskimarginaalit ovat kaventuneet. Odotukset talouskasvun hidastumisesta laskevat inflaatiopaineita ja rahapolitiikan kiristämistarpeita, mikä on näkynyt laskevina korkoina.
”Alkuvuonna on nähty melkoinen suunnanmuutos markkinoilla. Joukkovelkakirjat ovat vastoin odotuksia pärjänneet hyvin, kun pitkät korot ovat laskeneet. Osakekurssit ovat nousseet reippaasti ja syksyn kurssilasku on melkein kurottu umpeen, kun osingot huomioidaan”, summaa johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoista eniten varoja lunastettiin eurooppalaisista rahastoista, yhteensä 144 miljoonaa euroa. Ainoastaan toimialarahastoihin kertyi enemmän pääomia kun niistä lunastettiin. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot 11,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.2.2019 |
Tuotto |
|
Suomi |
-7 |
-82 |
4 893 |
-1,6 % |
|
Pohjoismaat |
-118 |
-153 |
4 265 |
-0,1 % |
|
Eurooppa |
-144 |
-193 |
5 995 |
-3,1 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-107 |
-109 |
6 359 |
9,2 % |
|
Japani |
-26 |
-18 |
1 125 |
-6,5 % |
|
Tyynenmeren alue |
0 |
0 |
479 |
-1,6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-68 |
-239 |
5 674 |
-4,5 % |
|
Maailma |
-86 |
-438 |
12 455 |
3,3 % |
|
Toimialarahastot |
12 |
10 |
1 362 |
11,9 % |
|
YHTEENSÄ |
-544 |
-1 223 |
42 608 |
|
Pitkän koron rahastoista eniten varoja keräsivät euroalueen yrityslainat. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen valtionlainat 1,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,7).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.2.2019 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
10 |
53 |
5 508 |
1,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
72 |
26 |
9 602 |
-0,2 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
80 |
179 |
2 864 |
-0,6 % |
|
Valtioriski maailma |
-3 |
-9 |
165 |
-1,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
28 |
103 |
6 132 |
1,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
13 |
-7 |
2 446 |
0,5 % |
|
Kehittyvät markkinat |
7 |
44 |
3 372 |
-0,7 % |
|
YHTEENSÄ |
208 |
390 |
30 089 |
|
Rahastoraportti, helmikuu 2019
Markkinakatsaus, helmikuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli helmikuun lopulla yhteensä 486 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina ErkkiläJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4258elina.erkkila@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa13.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.
FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi11.12.2025 18:29:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin
Fiva: Finanssisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana – stressitestit osoittavat pankkisektorin kestävän koviakin iskuja11.12.2025 12:59:27 EET | Tiedote
Suomen pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana kolmannella vuosineljänneksellä, uutisoi Finanssivalvonta (Fiva). Korkokatteen lasku heikensi pankkisektorin tulosta mutta ei horjuttanut vakavaraisuutta. Kohentuneet sijoitustuotot auttoivat pitämään työeläke- sekä vakuutussektorit vakavaraisina.
Sijoittajien kiinnostus rahastoihin jatkui vahvana marraskuussa – uusia sijoituksia lähes miljardi euroa9.12.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin marraskuussa yhteensä 973 miljoonaa euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaan vaikutti kielteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa kuitenkin lähes 200 miljardia euroa.
Mahdollisuus hoivan täydentämiseen ei saa jäädä vain varakkaiden yksinoikeudeksi8.12.2025 09:55:22 EET | Tiedote
Vanhushoivan nykytilanne on kestämätön. Suomessa väki vähenee ja harmaantuu. Meillä on yhä vähemmän työikäisiä, jotka rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntaa ja toisaalta vanhushoivaa tarvitsevien määrä kasvaa. Samaan aikaan julkisen sektorin kustannukset ovat kasvussa ja jotkut hyvinvointialueet suoranaisen kriisin partaalla. Hoivan piiriin voi olla vaikea päästä, ja hoivapalveluiden määrä ja taso vaihtelevat hyvinvointialueittain. Myös vaatimalla on mahdollista saada enemmän ja parempaa hoivaa kuin naapurinsa. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kolumnissaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme