Rahastoista lunastettiin 324 miljoonaa euroa helmikuussa
Eniten varoja lunastettiin osakerahastoista, yhteensä 544 miljoonaa euroa. Myös lyhyen koron rahastot menettivät pääomia. Uusia sijoituksia puolestaan kertyi pitkän koron rahastoihin 208 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 29 miljoonaa euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.2.2019 |
Osakerahastot |
-544 |
-1 223 |
42 608 |
Yhdistelmärahastot |
4 |
-74 |
23 023 |
Pitkän koron rahastot |
208 |
390 |
30 089 |
Lyhyen koron rahastot |
-20 |
-102 |
13 829 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
29 |
70 |
5 247 |
YHTEENSÄ |
-324 |
-939 |
114 795 |
Tammikuussa alkanut osakekurssien nousu jatkui helmikuussa huolimatta heikentyneistä talouskasvu- ja tulosodotuksista. Optimismin taustalla ovat ennenkaikkea odotukset rahapolitiikan kiristystahdin muuttumisesta ja kauppasodan lientyminen. Loppuvuodesta osakkeisiin hinnoiteltiin reipasta tulosten heikentymistä, mutta suurimmat pelot talouden ajautumisesta taantumaan näyttävät olleen ylimitoitettuja.
Taloudesta on kuitenkin saatu pääosin negatiivisia lukuja, etenkin euroalueelta. Talouskasvua ennakoivat ostopäällikköindeksit heikentyivät helmikuussa, samoin kuluttajien luottamus on tullut alaspäin. Myös Euroopan keskuspankki (EKP) korjasi talouskasvuennustettaan alapäin.
Joukkovelkakirjalainat ovat tuottaneet alkuvuonna kohtuullisen hyvin, kun pitkät korot ovat laskeneet ja yrityslainojen riskimarginaalit ovat kaventuneet. Odotukset talouskasvun hidastumisesta laskevat inflaatiopaineita ja rahapolitiikan kiristämistarpeita, mikä on näkynyt laskevina korkoina.
”Alkuvuonna on nähty melkoinen suunnanmuutos markkinoilla. Joukkovelkakirjat ovat vastoin odotuksia pärjänneet hyvin, kun pitkät korot ovat laskeneet. Osakekurssit ovat nousseet reippaasti ja syksyn kurssilasku on melkein kurottu umpeen, kun osingot huomioidaan”, summaa johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoista eniten varoja lunastettiin eurooppalaisista rahastoista, yhteensä 144 miljoonaa euroa. Ainoastaan toimialarahastoihin kertyi enemmän pääomia kun niistä lunastettiin. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot 11,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.2.2019 |
Tuotto |
Suomi |
-7 |
-82 |
4 893 |
-1,6 % |
Pohjoismaat |
-118 |
-153 |
4 265 |
-0,1 % |
Eurooppa |
-144 |
-193 |
5 995 |
-3,1 % |
Pohjois-Amerikka |
-107 |
-109 |
6 359 |
9,2 % |
Japani |
-26 |
-18 |
1 125 |
-6,5 % |
Tyynenmeren alue |
0 |
0 |
479 |
-1,6 % |
Kehittyvät markkinat |
-68 |
-239 |
5 674 |
-4,5 % |
Maailma |
-86 |
-438 |
12 455 |
3,3 % |
Toimialarahastot |
12 |
10 |
1 362 |
11,9 % |
YHTEENSÄ |
-544 |
-1 223 |
42 608 |
|
Pitkän koron rahastoista eniten varoja keräsivät euroalueen yrityslainat. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen valtionlainat 1,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,7).
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.2.2019 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
10 |
53 |
5 508 |
1,5 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
72 |
26 |
9 602 |
-0,2 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
80 |
179 |
2 864 |
-0,6 % |
Valtioriski maailma |
-3 |
-9 |
165 |
-1,7 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
28 |
103 |
6 132 |
1,3 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
13 |
-7 |
2 446 |
0,5 % |
Kehittyvät markkinat |
7 |
44 |
3 372 |
-0,7 % |
YHTEENSÄ |
208 |
390 |
30 089 |
|
Rahastoraportti, helmikuu 2019
Markkinakatsaus, helmikuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli helmikuun lopulla yhteensä 486 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina ErkkiläJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4258elina.erkkila@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kymmenen kysymystä pankkisektorin turbulenssista20.3.2023 15:10:55 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi, johtaja Veli-Matti Mattila ja asiantuntija Jussi Kettunen ovat laatineet kymmenen kohdan paketin kysymyksiä, joita pankkisektorin viime päivien turbulenssi herättää. Asiantuntijamme ovat perehtyneet pankkisääntelyyn sekä pankkien vakavaraisuuteen ja kriisinratkaisuun ja ovat mielellään käytettävissä haastatteluihin ja asiantuntija-analyyseihin. Yhteystiedot tiedotteen lopussa.
Olisiko eurooppalainen sääntely auttanut yhdysvaltalaista Silicon Valley Bankia?17.3.2023 10:09:08 EET | Tiedote
Finanssikriisin jälkeen pankkien sääntelyä on Euroopassa lisätty lähes tukahduttavalla tahdilla. Tavoitteet ovat sinänsä olleet perusteltuja, ja paljon hyvääkin on saatu aikaiseksi. EU-pankkien varautuminen kriiseihin nousi ajankohtaiseksi kysymykseksi perjantaina 10.3.2023, kun yhdysvaltalainen Silicon Valley Bank (SVB) ajautui vaikeuksiin ja viranomaiset ottivat sen haltuun. Yksittäisten pankkien ongelmiin on varauduttu Euroopassa monin eri tavoin. Tässä kirjoituksessa käydään läpi, miten ja miksi SVB:n tapaus ei osoittanut varsinaisia puutteita tai aukkoja eurooppalaisessa sääntelyssä. Kirjoittaja Olli Salmi työskentelee Finanssiala ry:ssä johtavana lakimiehenä, vastuualueinaan mm. pankkien vakavaraisuus ja kriisinratkaisu. Salmi on median käytettävissä haastatteluihin tai asiantuntija-analyyseihin. Lisäksi mediaa pankkisääntelyaiheissa palvelevat johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila ja asiantuntija Jussi Kettunen.
Suomen pankkisektori on turvassa Atlantin yli lyöviltä tyrskyiltä – suomalaisten pankkien liiketoiminta ja rakenteet poikkeavat Yhdysvaltain kriisipankeista15.3.2023 12:23:18 EET | Tiedote
Yhdysvaltalaisten pankkien kaatumisilla ei odoteta olevan merkittäviä vaikutuksia Suomen pankkisektoriin, toteavat Finanssiala ry (FA) ja Finanssivalvonta (Fiva). Suomalaisilla pankeilla on vain pieniä suoria kytköksiä Yhdysvaltain rahoitussektorille. Suomalaisilla pankeilla ei ole vastaavia haavoittuvuuksia, jotka aiheuttivat pankkien kaatumiset Yhdysvalloissa. Suomalaispankkien liiketoimintamallit, saamiset ja rahoitusrakenne ovat paremmin hajautettuja.
Korot ja hintojen nousu huolettavat erityisesti nuoria – finanssialan kiristyvä sääntely ja lisärasitteet vaikeuttaisivat kuluttajien ja yritysten investointeja14.3.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Kuluttajat lykkäävät suunnitelmiaan tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista nousevien korkojen ja hintojen takia, ilmenee Finanssialan teettämästä kansalaiskyselystä. Huoli nousevista koroista ja hinnoista on saanut 23 prosenttia vastaajista luopumaan hankinnoistaan. 35 prosentilla harkinta-aika on pidentynyt. Epävarmassa taloustilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että lainansaantia ei vaikeuteta entisestään esimerkiksi sääntelyllä. Korkojen ja hintojen nousu vaikuttaa erityisesti nuorten aikuisten suunnitelmiin. Sijoittajat ovat valmiita tyytymään maltillisempaan tuottoon lyhyellä aikavälillä, jos vähäpäästöisistä sijoituksista voi odottaa parempia tuottoja vaikkapa 10 vuoden päästä.
Tule linjoille tänään 14.3. klo 10: Finanssialan toimintakyvystä on huolehdittava epävakaina aikoina14.3.2023 06:36:50 EET | Kutsu
Yli vuoden jatkunut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, koronapandemian jälkimainingit, kiihtyvä inflaatio, nousevat korot ja viimeisimpänä yhdysvaltalaispankkien ongelmat. Miten nämä heijastuvat Suomen finanssimarkkinoille? Miten turvataan Suomen säilyminen houkuttelevana investointi- ja sijoituskohteena? Miten varmistetaan finanssialan kyky rahoittaa kotitalouksien ja yritysten investointeja? Miten Suomen ja Euroopan pankkisektorin häiriönsietokykyä on vahvistettu viimeisimmän pankkikriisin jälkeen?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme