Eniten varoja lunastettiin osakerahastoista, yhteensä 544 miljoonaa euroa. Myös lyhyen koron rahastot menettivät pääomia. Uusia sijoituksia puolestaan kertyi pitkän koron rahastoihin 208 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 29 miljoonaa euroa.

milj. EUR	Nettomerkinnät helmikuu 2019	Nettomerkinnät vuoden alusta	Pääoma 28.2.2019
Osakerahastot	-544	-1 223	42 608
Yhdistelmärahastot	4	-74	23 023
Pitkän koron rahastot	208	390	30 089
Lyhyen koron rahastot	-20	-102	13 829
Vaihtoehtoiset rahastot	29	70	5 247
YHTEENSÄ	-324	-939	114 795

Tammikuussa alkanut osakekurssien nousu jatkui helmikuussa huolimatta heikentyneistä talouskasvu- ja tulosodotuksista. Optimismin taustalla ovat ennenkaikkea odotukset rahapolitiikan kiristystahdin muuttumisesta ja kauppasodan lientyminen. Loppuvuodesta osakkeisiin hinnoiteltiin reipasta tulosten heikentymistä, mutta suurimmat pelot talouden ajautumisesta taantumaan näyttävät olleen ylimitoitettuja.

Taloudesta on kuitenkin saatu pääosin negatiivisia lukuja, etenkin euroalueelta. Talouskasvua ennakoivat ostopäällikköindeksit heikentyivät helmikuussa, samoin kuluttajien luottamus on tullut alaspäin. Myös Euroopan keskuspankki (EKP) korjasi talouskasvuennustettaan alapäin.

Joukkovelkakirjalainat ovat tuottaneet alkuvuonna kohtuullisen hyvin, kun pitkät korot ovat laskeneet ja yrityslainojen riskimarginaalit ovat kaventuneet. Odotukset talouskasvun hidastumisesta laskevat inflaatiopaineita ja rahapolitiikan kiristämistarpeita, mikä on näkynyt laskevina korkoina.

”Alkuvuonna on nähty melkoinen suunnanmuutos markkinoilla. Joukkovelkakirjat ovat vastoin odotuksia pärjänneet hyvin, kun pitkät korot ovat laskeneet. Osakekurssit ovat nousseet reippaasti ja syksyn kurssilasku on melkein kurottu umpeen, kun osingot huomioidaan”, summaa johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoista eniten varoja lunastettiin eurooppalaisista rahastoista, yhteensä 144 miljoonaa euroa. Ainoastaan toimialarahastoihin kertyi enemmän pääomia kun niistä lunastettiin. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot 11,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR	Nettomerkinnät helmikuu 2019	Nettomerkinnät vuoden alusta	Pääoma 28.2.2019	Tuotto 12 kk (ka.)
Suomi	-7	-82	4 893	-1,6 %
Pohjoismaat	-118	-153	4 265	-0,1 %
Eurooppa	-144	-193	5 995	-3,1 %
Pohjois-Amerikka	-107	-109	6 359	9,2 %
Japani	-26	-18	1 125	-6,5 %
Tyynenmeren alue	0	0	479	-1,6 %
Kehittyvät markkinat	-68	-239	5 674	-4,5 %
Maailma	-86	-438	12 455	3,3 %
Toimialarahastot	12	10	1 362	11,9 %
YHTEENSÄ	-544	-1 223	42 608

Pitkän koron rahastoista eniten varoja keräsivät euroalueen yrityslainat. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen valtionlainat 1,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,7).

milj. EUR	Nettomerkinnät helmikuu 2019	Nettomerkinnät vuoden alusta	Pääoma 28.2.2019	Tuotto 12 kk (ka.)
Valtioriski EUR	10	53	5 508	1,5 %
Luokitellut yrityslainat EUR	72	26	9 602	-0,2 %
Korkeariskiset yrityslainat EUR	80	179	2 864	-0,6 %
Valtioriski maailma	-3	-9	165	-1,7 %
Luokitellut yrityslainat maailma	28	103	6 132	1,3 %
Korkeariskiset yrityslainat maailma	13	-7	2 446	0,5 %
Kehittyvät markkinat	7	44	3 372	-0,7 %
YHTEENSÄ	208	390	30 089

Rahastoraportti, helmikuu 2019 
Markkinakatsaus, helmikuu 2019

Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli helmikuun lopulla yhteensä 486 kpl.