Rahastoista lunastettiin 324 miljoonaa euroa helmikuussa
Eniten varoja lunastettiin osakerahastoista, yhteensä 544 miljoonaa euroa. Myös lyhyen koron rahastot menettivät pääomia. Uusia sijoituksia puolestaan kertyi pitkän koron rahastoihin 208 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 29 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.2.2019 |
|
Osakerahastot |
-544 |
-1 223 |
42 608 |
|
Yhdistelmärahastot |
4 |
-74 |
23 023 |
|
Pitkän koron rahastot |
208 |
390 |
30 089 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-20 |
-102 |
13 829 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
29 |
70 |
5 247 |
|
YHTEENSÄ |
-324 |
-939 |
114 795 |
Tammikuussa alkanut osakekurssien nousu jatkui helmikuussa huolimatta heikentyneistä talouskasvu- ja tulosodotuksista. Optimismin taustalla ovat ennenkaikkea odotukset rahapolitiikan kiristystahdin muuttumisesta ja kauppasodan lientyminen. Loppuvuodesta osakkeisiin hinnoiteltiin reipasta tulosten heikentymistä, mutta suurimmat pelot talouden ajautumisesta taantumaan näyttävät olleen ylimitoitettuja.
Taloudesta on kuitenkin saatu pääosin negatiivisia lukuja, etenkin euroalueelta. Talouskasvua ennakoivat ostopäällikköindeksit heikentyivät helmikuussa, samoin kuluttajien luottamus on tullut alaspäin. Myös Euroopan keskuspankki (EKP) korjasi talouskasvuennustettaan alapäin.
Joukkovelkakirjalainat ovat tuottaneet alkuvuonna kohtuullisen hyvin, kun pitkät korot ovat laskeneet ja yrityslainojen riskimarginaalit ovat kaventuneet. Odotukset talouskasvun hidastumisesta laskevat inflaatiopaineita ja rahapolitiikan kiristämistarpeita, mikä on näkynyt laskevina korkoina.
”Alkuvuonna on nähty melkoinen suunnanmuutos markkinoilla. Joukkovelkakirjat ovat vastoin odotuksia pärjänneet hyvin, kun pitkät korot ovat laskeneet. Osakekurssit ovat nousseet reippaasti ja syksyn kurssilasku on melkein kurottu umpeen, kun osingot huomioidaan”, summaa johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoista eniten varoja lunastettiin eurooppalaisista rahastoista, yhteensä 144 miljoonaa euroa. Ainoastaan toimialarahastoihin kertyi enemmän pääomia kun niistä lunastettiin. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot 11,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.2.2019 |
Tuotto |
|
Suomi |
-7 |
-82 |
4 893 |
-1,6 % |
|
Pohjoismaat |
-118 |
-153 |
4 265 |
-0,1 % |
|
Eurooppa |
-144 |
-193 |
5 995 |
-3,1 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-107 |
-109 |
6 359 |
9,2 % |
|
Japani |
-26 |
-18 |
1 125 |
-6,5 % |
|
Tyynenmeren alue |
0 |
0 |
479 |
-1,6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-68 |
-239 |
5 674 |
-4,5 % |
|
Maailma |
-86 |
-438 |
12 455 |
3,3 % |
|
Toimialarahastot |
12 |
10 |
1 362 |
11,9 % |
|
YHTEENSÄ |
-544 |
-1 223 |
42 608 |
|
Pitkän koron rahastoista eniten varoja keräsivät euroalueen yrityslainat. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen valtionlainat 1,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,7).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.2.2019 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
10 |
53 |
5 508 |
1,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
72 |
26 |
9 602 |
-0,2 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
80 |
179 |
2 864 |
-0,6 % |
|
Valtioriski maailma |
-3 |
-9 |
165 |
-1,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
28 |
103 |
6 132 |
1,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
13 |
-7 |
2 446 |
0,5 % |
|
Kehittyvät markkinat |
7 |
44 |
3 372 |
-0,7 % |
|
YHTEENSÄ |
208 |
390 |
30 089 |
|
Rahastoraportti, helmikuu 2019
Markkinakatsaus, helmikuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli helmikuun lopulla yhteensä 486 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina ErkkiläJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4258elina.erkkila@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika5.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat. Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
”Sijoitettu raha tukee kansantaloutta ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia” – Tutkimus: Suomalaisista 61 prosentilla on säästöjä tai sijoituksia3.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Nähdään myös ensi vuonna! Näin vältät ilotulitevahingot uutenavuotena30.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ilotulitteiden ampuminen on sallittua uudenvuodenaattona 31.12. vain kello 18–02. Ilotulitteiden käyttöpaikka tulee valita huolella, syrjäisiä ja aukeita paikkoja suosien. Jos ammut ilotulitteita, suojalaseja on käytettävä. Myös katsojille suositellaan suojalasien käyttöä. Erityisesti astmaa ja muita kroonisia keuhkosairauksia sairastavien sekä lasten kannattaa katsoa ilotulitteita etäältä. Älä roskaa! Korjaa omat roskasi viimeistään seuraavana päivänä. Lähde: Tukes
Kysely: 70 prosenttia suomalaisista varautunut asuntolainan koron nousuun: ”Korkosuojan voi ajatella taloudelliselta riskiltä suojaavana vakuutuksena”29.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n teettämän kyselyn vastaajista 70 prosenttia on varautunut asuntolainansa koron mahdolliseen nousuun. Koron nousuun varautuneista vastaajista 41 prosenttia on varautunut säästöillä ja 22 prosenttia ottamalla lainaansa korkosuojan. Suomalaisten asuntolainat on yleensä sidottu vaihtuviin korkoihin, joten korkotason muutos näkyy helposti kansalaisten kukkarossa. Koron nousulta suojautumisen voi ajatella vakuutuksena, joka suojaa yllätyksiltä epävarmassa maailmassa.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1519.12.2025 14:41:15 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
