Rahoitusta porotalouden, luontaiselinkeinojen ja koltta-alueen kehittämistoimintaa koskeville tutkimushankkeille (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa)
Rahoitettu tutkimushanke
Luonnonvarakeskus/Lapin yliopiston Arktinen keskus: Poronhoidon varautuminen ja selviytymiskeinot uusiin, äkillisiin ja poikkeuksellisiin olosuhteisiin (POVAUS).
- 1.8.2021 - 31.7.2023
- Kokonaiskustannusarvio 319 963 euroa
- Avustus 223 974 euroa
- Hankkeen tavoitteena on tunnistaa, analysoida ja kehittää porotalouden keinoja varautua sekä sopeutua poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Hankkeessa laaditaan yhdessä poronhoitajien ja poronhoidon hallinnon kanssa sopeutumismalleja, hyviä käytäntöjä ja matalan kynnyksen tiedonkeruujärjestelmä, joiden avulla niin paliskunnat kuin viranomaiset pystyvät parantamaan poronhoidon sopeutumista ja varautumista äkillisiin poikkeustilanteisiin. Hankkeen tuloksia voivat hyödyntää poronhoitajat, porotalouden hallinto ja muut porotalouden sidosryhmät. Viranomaisille hanke tuottaa tietoa, jonka pohjalta voidaan kehittää kustannustehokkaita tapoja tukea porotaloutta erilaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa ja arvioida poikkeuksellisten olojen kustannuksia ja muita vaikutuksia porotaloudelle.
Tutkimusrahoitusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät porotaloutta ja luontaiselinkeinoja sekä koltta-alueen kehittämistoimintaa tai tuottavat tietoa päätöksenteon tueksi. Tutkimusrahoitusta on haettavana vuosittain tammi-maaliskuussa. Haussa on painopisteet, joihin liittyviä hakemuksia haetaan ensisijaisesti rahoitettavaksi.
Vuoden 2021 haun painopisteinä olivat 1) Poronhoidon sopeutumiskeinot ja hyvät käytännöt sekä varautuminen talven 2019–2020 kaltaisiin poikkeuksellisiin sääoloihin ja muihin vastaaviin poikkeustilanteisiin (koronapandemia,eläintaudit). Tutkimuksessa tulisi tarkastella taloudellisia, hallinnollisia, sosiaalisia ja lainsäädännöllisiä vaikutuksia. Tutkimuksen tulisi tarkastella äkillisten muutosten ja poikkeustilanteiden vaikutuksia laajemmin elinkeinon tilanteeseen kartoittamalla haasteita/ongelmia ja hyviä käytäntöjä sopeutumisessa mahdollisesti vertaillen Norjan ja Ruotsin toimintamalleihin2) Kolttakulttuurin kehittäminen ja säilyttäminen - olemassa olevan tutkimustiedon koonti ja hyödyntäminen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
ylitarkastaja Inka Ahonen 0295 037 096
ryhmäpäällikkö Anne Ristioja 0295 037 118
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Sinilevätilanne on pysynyt ennallaan Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)21.8.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Sinileviä on tälläkin viikolla havaittu Lounais-Suomen merialueilla, mutta tilanne on kuitenkin maltillinen. Muutamalla sisävesien vakiohavaintopaikalla sinilevät ovat runsastuneet. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka.
Saimaannorpan suojelua ja kalastuksen yhteensovittamista selvitetään21.8.2025 09:11:46 EEST | Tiedote
Suojelun ansiosta saimaannorpan uhanalaisuus on muuttunut äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Syntyvyys on tuplaantunut 15 vuodessa.
Häxört eftersökes i Egentliga Finland och Satakunta - häxörten är den särskilt skyddade häxörtsbrokmalens värdväxt14.8.2025 13:51:56 EEST | Pressmeddelande
Häxörtsbrokmal (Mompha terminella) är en särskilt skyddad mikrofjärilsart som är beroende av den sällsynta växten dvärghäxört (Circaea alpina) som ibland även kallad för nattens förtrollerska. Dvärghäxörten är en självpollinerande växt som växer vid källor, frodiga kärr och i representativa fuktiga lundar och kärrskogsbäckar. Kalavverkningar och dikningar har förstört många förekomster, vilket också har påverkat häxörtbrokmalens hotstatus (fragmentering av förekomster).
Velholehteä etsitään Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa - velholehdellä elää erityisesti suojeltava varjotupsukoi14.8.2025 13:51:56 EEST | Tiedote
Varjotupsukoi (Mompha terminella) on erityisesti suojeltava mikroperhoslaji, joka on sidonnainen harvalukuiseen pikkuvelholehteen (Circaea alpina), jota kutsutaan myös yövarjon lumoojaksi. Pikkuvelholehti on itsepölytteinen kasvi, joka kasvaa lähteissä, lähdekorvissa ja edustavissa kosteissa lehdoissa ja korpinoroissa. Avohakkuut ja ojitukset ovat tuhonneet lukuisia esiintymiä mikä on vaikuttanut myös varjotupsukoin uhanalaisuuteen (esiintymien pirstoutuminen).
Sinilevää on edelleen Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)14.8.2025 11:58:04 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintoja on tehty Lounais-Suomen merialueilla edelleen tällä viikolla. Sisävesien vakiohavaintopaikoilta sinilevää ei kuitenkaan ole pääasiassa enää tavattu. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme