”Raskasta, mutta opettavaa” – Etäkoulun arki vei kouluhenkilökunnan voimavaroja
Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa selvitettiin koulujen henkilökunnan huolia oppilaiden hyvinvoinnista kevään etäkoulun aikana. Oppilaiden oppimisvaikeudet, yksinäisyys ja uupumus huolestuttivat henkilökuntaa etäopetuksen aikana enemmän kuin ennen etäopetukseen siirtymistä. Tutkimuksen mukaan suurena huolenaiheena oli myös kotien erilaiset mahdollisuudet tukea oppilaita.
Samaan aikaan etäkoulun arki toi helpotusta joihinkin henkilökunnan huolenaiheisiin. Oppilaiden työskentelyyn liittyvät huolet kuten levottomuus, häiriökäyttäytyminen, kiusaaminen ja riidat olivat etäkoulun aikana vähäisempiä kuin tavallisessa kouluarjessa. Tutkijoiden yllätykseksi myös elämänhallintaan, mielenterveyteen ja digitaalisten laitteiden liialliseen käyttöön liittyvät huolet olivat keskimäärin vähäisempiä kuin alkuvuonna.
– Tiettyjen huolenaiheiden vähäisyys alkuvuoteen verrattuna oli mielenkiintoinen tulos ja herätti pohdintaa siitä, kuinka hyvin henkilökunta pystyy tunnistamaan hyvinvoinnin ongelmat etäkoulussa, hankkeen vastuullinen tutkija Miia Sainio toteaa.
Ammattiryhmien yhteistyössä parantamisen varaa
Tutkimuksen mukaan osa koulujen henkilökunnasta koki haasteita arvioida oppilaiden tarvitsemaa tukea. Osaa oppilaista oli myös vaikea tavoittaa etäyhteyksin.
Apuna oppilaiden tavoittamisessa hyödynnettiin moniammatillista yhteistyötä ja esimerkiksi ”tsemppariohjaajatoimintaa” kehuttiin kouluissa. Toisinaan tiedonkulku eri toimijoiden välillä oli takkuavaa, ja tutkijat löysivätkin selkeitä kehittämiskohteita moniammatillisen yhteistyön hyödyntämiseksi.
– Selvästi oppilashuollon ja koulun moniammatillisen yhteistyön muokkaaminen etäkouluun sopivaksi on tärkeä kehittämisen kohde. Nyt opittuja käytänteitä kannattaa jakaa ja hyödyntää, pohtii hankkeen toinen vastuullinen tutkija Pilvi Hämeenaho.
Uuden oppimisen ja kehittymisen ajanjakso
Tutkimuksen mukaan kevään etäajanjakso koettiin raskaana, mutta myös uuden oppimisen aikana. Etenkin digitaalisten taitojen kehittyminen sekä henkilökunnan että oppilaiden kannalta nostettiin odotetusti myönteisenä asiana esille. Vuorovaikutuksen laatu ja onnistuminen jakoivat mielipiteitä
– Aineistosta välittyi, että etäkoulu saadaan toimimaan, jos siihen panostetaan. Henkilökunta tarvitsee kuitenkin tukea verkkovuorovaikutuksen edistämiseen, erityisesti oppilaiden aktivoinnin ja tiedonkulun osalta työyhteisössä, sekä erilaisten työskentelytapojen käyttämiseen opetuksessa, Sainio toteaa.
Etäopetus ei sovellu kaikille
Koulun henkilökunnan näkökulmasta oppilaat kehittyivät myönteisellä tavalla itsenäisemmiksi ja ottivat enemmän vastuuta omasta oppimisestaan etäkoulun aikana. Joidenkin oppilaiden osalta luokkatilanteisiin liittyvän sosiaalisen paineen väistyminen toi helpotusta ja kotona oli parempi työrauha, kuten eräs aineenopettaja huomautti: ”keskittymisen merkitys oli monelle ahaa-elämys”.
Myönteisistä näkökulmista tuntui kuitenkin aina löytyvän varjopuoli: osalle oppilaista itsenäinen työskentely ei sopinut lainkaan, kaikkiin koteihin ei saatu toimivaa yhteyttä ja kotien työrauha vaihteli suuresti.
– Tuloksia pohdittaessa erityinen huoli heräsi oppilaista, joilla on oppimisvaikeuksia tai toiminnanohjauksen vaikeuksia, ja jotka tarvitsevat päivittäistä yksilöllisesti kohdennettua erityisopetuksellista tukea – harvalla kodilla on tähän mahdollisuuksia, pohtii työryhmässä toimiva psykologian yliopistonlehtori Tuija Aro.
Jyväskylän yliopiston tutkijatohtoreiden Miia Sainion ja Pilvi Hämeenahon tutkimushankkeessa ”Yhteistyöllä hyvinvointia kouluyhteisöön” selvitetään terveen ja kannustavan kouluyhteisön tunnusmerkkejä. Kyselyn aineisto koostui keskisuomalaisten koulujen henkilökunnan vastauksista toukokuussa 2020 toteutettuun poikkeusolokyselyyn, johon vastasi 270 henkilökunnan jäsentä 22 koulusta. Vertailuaineistona käytettiin tammikuussa 2020 toteutettua hyvinvointityön kyselyvastauksia (437 vastaajaa, 48 koulua). COVID-19 poikkeusolon tutkimusta rahoitti Haukkalan säätiö.
Tutkimusartikkeli ja webinaari:
Sainio, M., Nurminen, T., Hämeenaho, P., Torppa, M., Poikkeus, A.-M., & Aro, T. (2020). Koulujen henkilökunnan kokemukset oppilaiden hyvinvoinnista COVID-19 etäkouluaikana: ”Osa puhkesi kukkaan. Muutamat pitivät rimaa alhaalla”. NMI-Bulletin, 30(3), 12–32.
Psykologian yliopistonlehtori Tuija Aron tutkimuspuheenvuoro Haukkalan säätiön asiantuntijafoorumissa ke 2.12. klo 14.50 alkaen. Foorumi käsittelee korona-ajan koteja lapsen kannalta. Tutustu webinaarin ohjelmaan täältä.
Median edustajat ovat tervetulleita kuulolle, ilmoittaudu tästä saadaksesi Zoom-linkki.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Miia Sainio, miia.p.sainio@jyu.fi, 040 6289272
Tutkijatohtori Pilvi Hämeenaho, pilvi.e.hameenaho@jyu.fi, 040 4807732
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiTietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä26.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme