”Raskasta, mutta opettavaa” – Etäkoulun arki vei kouluhenkilökunnan voimavaroja
Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa selvitettiin koulujen henkilökunnan huolia oppilaiden hyvinvoinnista kevään etäkoulun aikana. Oppilaiden oppimisvaikeudet, yksinäisyys ja uupumus huolestuttivat henkilökuntaa etäopetuksen aikana enemmän kuin ennen etäopetukseen siirtymistä. Tutkimuksen mukaan suurena huolenaiheena oli myös kotien erilaiset mahdollisuudet tukea oppilaita.
Samaan aikaan etäkoulun arki toi helpotusta joihinkin henkilökunnan huolenaiheisiin. Oppilaiden työskentelyyn liittyvät huolet kuten levottomuus, häiriökäyttäytyminen, kiusaaminen ja riidat olivat etäkoulun aikana vähäisempiä kuin tavallisessa kouluarjessa. Tutkijoiden yllätykseksi myös elämänhallintaan, mielenterveyteen ja digitaalisten laitteiden liialliseen käyttöön liittyvät huolet olivat keskimäärin vähäisempiä kuin alkuvuonna.
– Tiettyjen huolenaiheiden vähäisyys alkuvuoteen verrattuna oli mielenkiintoinen tulos ja herätti pohdintaa siitä, kuinka hyvin henkilökunta pystyy tunnistamaan hyvinvoinnin ongelmat etäkoulussa, hankkeen vastuullinen tutkija Miia Sainio toteaa.
Ammattiryhmien yhteistyössä parantamisen varaa
Tutkimuksen mukaan osa koulujen henkilökunnasta koki haasteita arvioida oppilaiden tarvitsemaa tukea. Osaa oppilaista oli myös vaikea tavoittaa etäyhteyksin.
Apuna oppilaiden tavoittamisessa hyödynnettiin moniammatillista yhteistyötä ja esimerkiksi ”tsemppariohjaajatoimintaa” kehuttiin kouluissa. Toisinaan tiedonkulku eri toimijoiden välillä oli takkuavaa, ja tutkijat löysivätkin selkeitä kehittämiskohteita moniammatillisen yhteistyön hyödyntämiseksi.
– Selvästi oppilashuollon ja koulun moniammatillisen yhteistyön muokkaaminen etäkouluun sopivaksi on tärkeä kehittämisen kohde. Nyt opittuja käytänteitä kannattaa jakaa ja hyödyntää, pohtii hankkeen toinen vastuullinen tutkija Pilvi Hämeenaho.
Uuden oppimisen ja kehittymisen ajanjakso
Tutkimuksen mukaan kevään etäajanjakso koettiin raskaana, mutta myös uuden oppimisen aikana. Etenkin digitaalisten taitojen kehittyminen sekä henkilökunnan että oppilaiden kannalta nostettiin odotetusti myönteisenä asiana esille. Vuorovaikutuksen laatu ja onnistuminen jakoivat mielipiteitä
– Aineistosta välittyi, että etäkoulu saadaan toimimaan, jos siihen panostetaan. Henkilökunta tarvitsee kuitenkin tukea verkkovuorovaikutuksen edistämiseen, erityisesti oppilaiden aktivoinnin ja tiedonkulun osalta työyhteisössä, sekä erilaisten työskentelytapojen käyttämiseen opetuksessa, Sainio toteaa.
Etäopetus ei sovellu kaikille
Koulun henkilökunnan näkökulmasta oppilaat kehittyivät myönteisellä tavalla itsenäisemmiksi ja ottivat enemmän vastuuta omasta oppimisestaan etäkoulun aikana. Joidenkin oppilaiden osalta luokkatilanteisiin liittyvän sosiaalisen paineen väistyminen toi helpotusta ja kotona oli parempi työrauha, kuten eräs aineenopettaja huomautti: ”keskittymisen merkitys oli monelle ahaa-elämys”.
Myönteisistä näkökulmista tuntui kuitenkin aina löytyvän varjopuoli: osalle oppilaista itsenäinen työskentely ei sopinut lainkaan, kaikkiin koteihin ei saatu toimivaa yhteyttä ja kotien työrauha vaihteli suuresti.
– Tuloksia pohdittaessa erityinen huoli heräsi oppilaista, joilla on oppimisvaikeuksia tai toiminnanohjauksen vaikeuksia, ja jotka tarvitsevat päivittäistä yksilöllisesti kohdennettua erityisopetuksellista tukea – harvalla kodilla on tähän mahdollisuuksia, pohtii työryhmässä toimiva psykologian yliopistonlehtori Tuija Aro.
Jyväskylän yliopiston tutkijatohtoreiden Miia Sainion ja Pilvi Hämeenahon tutkimushankkeessa ”Yhteistyöllä hyvinvointia kouluyhteisöön” selvitetään terveen ja kannustavan kouluyhteisön tunnusmerkkejä. Kyselyn aineisto koostui keskisuomalaisten koulujen henkilökunnan vastauksista toukokuussa 2020 toteutettuun poikkeusolokyselyyn, johon vastasi 270 henkilökunnan jäsentä 22 koulusta. Vertailuaineistona käytettiin tammikuussa 2020 toteutettua hyvinvointityön kyselyvastauksia (437 vastaajaa, 48 koulua). COVID-19 poikkeusolon tutkimusta rahoitti Haukkalan säätiö.
Tutkimusartikkeli ja webinaari:
Sainio, M., Nurminen, T., Hämeenaho, P., Torppa, M., Poikkeus, A.-M., & Aro, T. (2020). Koulujen henkilökunnan kokemukset oppilaiden hyvinvoinnista COVID-19 etäkouluaikana: ”Osa puhkesi kukkaan. Muutamat pitivät rimaa alhaalla”. NMI-Bulletin, 30(3), 12–32.
Psykologian yliopistonlehtori Tuija Aron tutkimuspuheenvuoro Haukkalan säätiön asiantuntijafoorumissa ke 2.12. klo 14.50 alkaen. Foorumi käsittelee korona-ajan koteja lapsen kannalta. Tutustu webinaarin ohjelmaan täältä.
Median edustajat ovat tervetulleita kuulolle, ilmoittaudu tästä saadaksesi Zoom-linkki.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Miia Sainio, miia.p.sainio@jyu.fi, 040 6289272
Tutkijatohtori Pilvi Hämeenaho, pilvi.e.hameenaho@jyu.fi, 040 4807732
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiTietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston uusi professori Ilkka Pölönen on tutkinut spektrikameran avulla niin ihosyöpiä, rikospaikkoja kuin taideteoksiakin13.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Ilkka Pölönen aloitti laskennallisen data-analyysin professorina Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa keskiössä ovat spektrikamerat ja niiden tuottamien kuvien analysointi koneoppimisen ja matemaattisen mallintamisen avulla.
Lantionpohjan kuntoon voi vaikuttaa elämäntavoilla13.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjassa tutkittiin fyysistä aktiivisuutta, syömiskäyttäytymistä ja kehonkoostumusta lantionpohjan toimintahäiriöiden riskitekijöinä. Tutkimus osoitti, että elämäntavoilla voi vaikuttaa lantionpohjan terveyteen. Esimerkiksi runsas hedelmien kulutus ja laadukkaampi ruokavalio pienensi riskiä kokea ponnistusvirtsankarkailun oireita.
Monimuotoisuuden turvaaminen vaatii parempaa huomiointia metsänhoidossa13.10.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Tehometsätalous heikentää biologista monimuotoisuutta ja vähentää luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien määriä maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin hakkuiden laajuutta biodiversiteetin kannalta eriarvoisissa metsissä Suomessa vuosien 2018–2022 aikana. Tulokset osoittavat, että hakkuita on tehty myös monimuotoisuudeltaan erityisen rikkaissa metsissä, mikä korostaa tarvetta integroida luonnonsuojelu tiiviimmin metsänhoidon käytäntöihin.
Wihurin rahasto jakoi 16,1 miljoonaa euroa – JYU:ssa suurin summa aivoterveyden tutkimukseen9.10.2025 19:05:00 EEST | Tiedote
Jenny ja Antti Wihurin rahasto tukee tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloja. Jyväskylän yliopistoon rahaston apurahaa myönnettiin yhteensä 570 500 euroa, joista 100 000 euroa myönnettiin Eero Haapalan ja hänen työryhmänsä hankkeen tutkimukseen. Yhteensä yliopistossa apurahansaajia oli 20.
Varhaiskasvatuksen opettajien huolet lasten yksinäisyydestä ja ostrakismista ovat yleisiä9.10.2025 08:36:45 EEST | Tiedote
Kaikilla lapsilla on perustarve kuulua joukkoon ja luoda myönteisiä vertaissuhteita. Tuore tutkimus selvitti varhaiskasvatuksen opettajien havaintoja 5-vuotiaiden lasten yksinäisyyden ja ostrakismin eli sosiaalisen ulossulkemisen kokemuksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme