Raskaudenaikainen unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä - oikea-aikainen seulonta ja hoito tärkeää
Kansainvälisten tutkimusten perusteella tiedetään, että 10–15 % naisista sairastuu masennukseen raskausaikana tai synnytyksen jälkeen. Loppuraskaudessa ilmenevä unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä.
LL Johanna Pietikäinen on Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessaan selvittänyt, mitä unettomuusoireita tulisi seuloa missäkin raskauden vaiheessa, jotta pystyttäisiin paremmin tunnistamaan, ketkä äideistä ovat vaarassa sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen.
Tutkimuksessa vahvistui loppuraskauden unettomuusoireiden kuten huonon unenlaadun, lyhyen unen ja unensaantivaikeuksien yhteys synnytyksen jälkeisiin masennusoireisiin. Uutena löydöksenä havaittiin jo alkuraskauden unensaantivaikeuden lisäävän synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. Useiden eri riskitekijöiden kasautuminen lisäsi synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä erityisen paljon. Riskitekijöitä olivat esimerkiksi aiempi masennus, ahdistuneisuus ja monilapsisuus.
– Synnytyksen jälkeinen masennus on usein jatkumoa jo raskauden ajalta. Odottavan äidin unettomuusoireiden seulominen auttaisi tunnistamaan masennuksen riskissä olevat äidit aiemmin, Pietikäinen kuvailee löydöksen merkitystä.
Vanhempien masennusoireet ovat pitkäkestoisia - koko perhettä tulisi hoitaa
Tutkimuksessa selvitettiin myös äitien ja isien masennusoireiden jatkumista loppuraskaudesta lapsen toiseen elinvuoteen asti. Tulosten perusteella sekä äitien että isien masennusoireet ovat varsin pitkäkestoisia. Lisäksi puolisoiden masennusoireet liittyivät toisiinsa.
– Vanhempien masennusoireita tulisi seuloa raskausajan lisäksi myös myöhemmin lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana, jotta masennusoireilu ei pääsisi kroonistumaan, Pietikäinen korostaa.
Äitien lievienkin pitkäkestoisten masennusoireiden havaittiin tutkimuksessa nostavan riskiä kaksi- ja viisivuotiaiden lasten tunne-elämän oireille kuten ylivilkkaudelle, käytösoireille ja ahdistuneisuudelle. Näin tapahtui myös silloin, kun molemmilla vanhemmilla oli masennusoireita.
Lisäksi äitien masennusoireiden voimistuminen aiheutti lasten tunne-elämän oireiden lisääntymistä. Isien masennusoireet eivät lisänneet lapsen oireita vastaavalla tavalla. Ne eivät lisänneet lasten tunne-elämän oireiden riskiä silloin, kun äidillä ei ollut masennusoireita.
– Äitien masennusoireet pitäisi havaita mieluiten jo raskausaikana ja hoitaa matalalla kynnyksellä ensisijaisesti psykoterapeuttisilla hoitomuodoilla, Pietikäinen painottaa.
– Julkiselle sektorille tulisi kehittää yksilö-, pari- ja ryhmäterapeuttisia hoitomuotoja, jotta raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyshäiriöiden lääkkeettömien hoitomuotojen lisääntyneeseen tarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan, hän jatkaa.
Väittelijän yhteystiedot:
LL Johanna Pietikäinen, osastonlääkäri, HUS Psykiatria, vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
p. 040 183 4280
sähköposti: johanna.t.pietikainen@helsinki.fi
LL Johanna Pietikäinen väittelee 27.11.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Sleeping problems during pregnancy, parental perinatal depressive symptoms and children’s emotional problems - Findings from the Child-Sleep and FinnBrain birth cohorts" (Raskausaikainen unettomuus, vanhempien perinataaliajan masennusoireet ja lapsen tunne-elämän ongelmat). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Psykiatriakeskus, Christian Sibelius auditorio, Välskärinkatu 12.
Vastaväittäjänä on Professori (lastenpsykiatria) Kaija Puura, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Tiina Paunio.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä. Lisätiedot ja linkki verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.
*************************
Ystävällisin terveisin
Anu Koivusipilä
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme