Raskaudenajan epilepsialääkitys vaikuttaa vastasyntyneen äänteiden prosessointiin
Muutos tunnesisältöisen äänteiden erottelukyvyssä saattaa näkyä lapsen myöhemmässä kehityksessä. Tieto voi myös auttaa oppimisvaikeuksien arviointimenetelmien kehittämisessä.
Länsimaissa raskaana olevista naisista 0,3–0,7 prosenttia sairastaa epilepsiaa ja heistä lähes kaikilla on epilepsialääkitys. Epilepsialääkkeiden tiedetään muuttavan vastasyntyneen aivojen sähköistä toimintaa ja lisäävän kehityshäiriöiden riskiä.
Epilepsian hoitoon on useita eri mekanismein vaikuttavia lääkkeitä.Tutkimustietoa tarvitaan, jotta raskauden aikainen hoito olisi mahdollisimman turvallista niin syntyvän lapsen kuin äidinkin kannalta.
Epilepsy and Behaviour -tiedelehdessä julkaistun suomalaisen tutkimuksen perusteella sikiöaikainen altistuminen epilepsialääkitykselle saattaa muuttaa vastasyntyneen äänteiden erottelukykyä. Erityisesti tunnesisältöisten äänteiden erottelukykykyyn liittyvät kuulovasteet erosivat tutkimuksessa epilepsialääkkeille alistuneiden ja altistumattomien välillä.
Muutos varhaisessa äänteiden prosessoinnissa
Aiemmista tutkimuksista saadun tiedon perusteella tiedetään, että valproaatti-altistus heikentää lapsen kielellisten ja sosiaalisten taitojen kehittymistä ja lisää autismikirjon häiriöiden riskiä.
Valproaatti-lääkitystä ei siis suositella hedelmällisessä iässä oleville naisille lainkaan.
”Tässä tutkimuksessa saimme tietoa sikiöaikaisen epilepsialääkealtistuksen vaikutuksesta varhaiseen kuulonvaraisen tiedon prosessointiin. Muutos tunnesisältöisten äänteiden erottelukyvyssä saattaisi olla varhainen merkki sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteista”, lastenneurologian erikoislääkäri Mari Videman sanoo HUS Lasten ja nuorten sairauksien ja Helsingin yliopiston BaBa tutkimuskeskuksesta.
”Tämän tutkimuksen löydökset ovat alustavia ja asiaa tulee tutkia lisää laajemmalla aineistolla. Löydökset antavat kuitenkin sellaista tietoa aivojen sähköisen toiminnan mekanismeista, joka saattaa auttaa oppimisvaikeuksien arviointimenetelmien kehittämisessä”, Videman jatkaa.
Vastasyntyneet otollisia aivotutkimukselle
Tutkimuksessa oli mukana 36 yleisimmin käytetylle epilepsialääkitykselle sikiöaikana altistunutta ja 46 lääkitykselle altistumatonta vastasyntynyttä.
Lapset tutkittiin kahden viikon iässä ja nukkuessaan. Heille annettiin toistuva ääniärsyke, jossa samat tavut ilmaistiin joko eri tunteella, kuten iloisesti, vihaisesti ja surullisesti, tai muutoin eri tavalla, kuten äänteen taajuutta, kestoa tai äänenvoimakkuutta vaihtamalla. Samanaikaisesti mitattiin lasten aivojen sähköistä vastetta ääniärsykkeille EEG eli aivosähkökäyrätutkimuksella.
Arvioinnissa käytettiin MMN eli mismatch negativity response -menetelmää, joka heijastaa aivokuoren reaktiota ääniärsykkeessä tapahtuvaan muutokseen. Sen avulla voidaan arvioida lasten aivojen tapaa käsitellä ärsykkeitä ja niihin liittyviä kognitiivisia toimintoja, kuten äänteiden erottelua, tunnistamista tai muistamista.
”Tutkimus jo vastasyntyneisyyskaudella vähentää muiden kehitykseen vaikuttavien tekijöiden sekoittavaa vaikutusta, esimerkiksi vuorovaikutustekijöiden ja virikeympäristön. Vastasyntyneet ovat ihanteellisessa iässä, kun halutaan selvittää raskaudenaikaisen lääkityksen vaikutuksia lapsiin”, Videman kertoo.
Herätevasteita hyödyntävässä tutkimuksessa tehtiin yhteistyötä professori Minna Huotilaisen tutkimusryhmän kanssa. Tutkimusryhmä seuraa mukana olevien lasten kehitystä myös myöhemmin lapsuudessa.
Hankejohtaja Mari Videmanin tutkimusryhmä on tutkinut eri näkökulmista sikiöaikaisen epilepsia- ja masennuslääkealtistuksen vaikutusta vastasyntyneiden aivojen sähköiseen toimintaan sekä sikiöaikaisten altistusten vaikutusta myöhempään kehitykseen.
”Uskomme, että tutkimustieto auttaa tulevaisuudessa epilepsiaa tai masennusta sairastavien ja raskautta suunnittelevien naisten lääkityksen suunnittelemisessa nykyistä turvallisemmaksi”, sanoo Videman.
Viite Epilepsy and Behaviour -tiedelehdessä julkaistuun artikkeliin:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1525505019304639
HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain yli kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 70 tutkimukseen.
Teksti: Teija Riikola
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lastenneurologian erikoislääkäri Mari Videman, p. 050 427 1094, mari.videman@hus.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Juuri julkaistu: Verisuonirekisterit ohjaavat vatsa-aortan laajentuman hoitoa23.7.2020 09:41:24 EEST | Tiedote
Verisuonirekistereistä saadaan tärkeää tietoa hoitomenetelmien vaikuttavuudesta eri potilasryhmille. Nyt esimerkiksi tiedetään, että vatsa-aorttaleikkaus kannattaa tehdä hyväkuntoisille yli 80-vuotiaille.
Koronatartunnat HUSin alueella yhä laskusuunnassa9.7.2020 10:54:05 EEST | Tiedote
HUSin näytteenotossa on tällä viikolla löydetty vain yksi positiivinen koronavirustartunta. Viime viikolla positiivisia oli 32 eli vain 0,5 % kaikista näytteistä. Sairaalahoidossa koronavirusinfektion vuoksi on vain viisi henkilöä.
Juuri julkaistu: Biologiset lääkkeet vähentävät vaikean astman oireita8.7.2020 09:20:42 EEST | Tiedote
Biologiset lääkkeet vähensivät merkittävästi aikuisten vaikean astman oireita ja kortisonin käyttöä. Lisäksi ylähengitysteiden kirurgisten toimenpiteiden tarve väheni.
Sairaalahoitoa vaativaan koronavirustautiin (COVID-19) sairastuneilla potilailla vakavampi taudinkuva ja pidempi sairaalahoito kuin influenssapotilaalla7.7.2020 10:29:24 EEST | Tiedote
HUSin ja THL:n tutkimus osoitti, että koronavirusinfektioon sairastuneille kehittyi useammin vaikeampi taudinkuva eli vaikea keuhkokuume hapetushäiriön kanssa, he tarvitsivat useammin tehohoitoa ja sairaalahoito kesti pidempään kuin influenssapotilailla.
HUS stödsystem för personalens bättre ork betjänar även på svenska3.7.2020 09:18:38 EEST | Tiedote
Den första vågen av coronavirusepidemin har på många sätt varit en utmanande upplevelse för HUS personal. HUS erbjuder centraliserat och graderat stöd för sin personal som arbetar i undantagsförhållanden. Nu har den översatts även till svenska.
HUSissa kehitetään menetelmää tunnistaa COVID-19-taudin keuhkomuutokset ja riskihenkilöt30.6.2020 08:26:47 EEST | Tiedote
HUSissa aloitetaan kehittämään menetelmää, jonka avulla tunnistetaan COVID-19-taudin keuhkomuutokset ja vaikeimman tautimuodon riskissä olevat henkilöt AusculThing-ratkaisun avulla. Menetelmää voidaan hyödyntää myös muihin keuhkosairauksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme