Raskaudenajan epilepsialääkitys vaikuttaa vastasyntyneen äänteiden prosessointiin
Länsimaissa raskaana olevista naisista 0,3–0,7 prosenttia sairastaa epilepsiaa ja heistä lähes kaikilla on epilepsialääkitys. Epilepsialääkkeiden tiedetään muuttavan vastasyntyneen aivojen sähköistä toimintaa ja lisäävän kehityshäiriöiden riskiä.
Epilepsian hoitoon on useita eri mekanismein vaikuttavia lääkkeitä.Tutkimustietoa tarvitaan, jotta raskauden aikainen hoito olisi mahdollisimman turvallista niin syntyvän lapsen kuin äidinkin kannalta.
Epilepsy and Behaviour -tiedelehdessä julkaistun suomalaisen tutkimuksen perusteella sikiöaikainen altistuminen epilepsialääkitykselle saattaa muuttaa vastasyntyneen äänteiden erottelukykyä. Erityisesti tunnesisältöisten äänteiden erottelukykykyyn liittyvät kuulovasteet erosivat tutkimuksessa epilepsialääkkeille alistuneiden ja altistumattomien välillä.
Muutos varhaisessa äänteiden prosessoinnissa
Aiemmista tutkimuksista saadun tiedon perusteella tiedetään, että valproaatti-altistus heikentää lapsen kielellisten ja sosiaalisten taitojen kehittymistä ja lisää autismikirjon häiriöiden riskiä.
Valproaatti-lääkitystä ei siis suositella hedelmällisessä iässä oleville naisille lainkaan.
”Tässä tutkimuksessa saimme tietoa sikiöaikaisen epilepsialääkealtistuksen vaikutuksesta varhaiseen kuulonvaraisen tiedon prosessointiin. Muutos tunnesisältöisten äänteiden erottelukyvyssä saattaisi olla varhainen merkki sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteista”, lastenneurologian erikoislääkäri Mari Videman sanoo HUS Lasten ja nuorten sairauksien ja Helsingin yliopiston BaBa tutkimuskeskuksesta.
”Tämän tutkimuksen löydökset ovat alustavia ja asiaa tulee tutkia lisää laajemmalla aineistolla. Löydökset antavat kuitenkin sellaista tietoa aivojen sähköisen toiminnan mekanismeista, joka saattaa auttaa oppimisvaikeuksien arviointimenetelmien kehittämisessä”, Videman jatkaa.
Vastasyntyneet otollisia aivotutkimukselle
Tutkimuksessa oli mukana 36 yleisimmin käytetylle epilepsialääkitykselle sikiöaikana altistunutta ja 46 lääkitykselle altistumatonta vastasyntynyttä.
Lapset tutkittiin kahden viikon iässä ja nukkuessaan. Heille annettiin toistuva ääniärsyke, jossa samat tavut ilmaistiin joko eri tunteella, kuten iloisesti, vihaisesti ja surullisesti, tai muutoin eri tavalla, kuten äänteen taajuutta, kestoa tai äänenvoimakkuutta vaihtamalla. Samanaikaisesti mitattiin lasten aivojen sähköistä vastetta ääniärsykkeille EEG eli aivosähkökäyrätutkimuksella.
Arvioinnissa käytettiin MMN eli mismatch negativity response -menetelmää, joka heijastaa aivokuoren reaktiota ääniärsykkeessä tapahtuvaan muutokseen. Sen avulla voidaan arvioida lasten aivojen tapaa käsitellä ärsykkeitä ja niihin liittyviä kognitiivisia toimintoja, kuten äänteiden erottelua, tunnistamista tai muistamista.
”Tutkimus jo vastasyntyneisyyskaudella vähentää muiden kehitykseen vaikuttavien tekijöiden sekoittavaa vaikutusta, esimerkiksi vuorovaikutustekijöiden ja virikeympäristön. Vastasyntyneet ovat ihanteellisessa iässä, kun halutaan selvittää raskaudenaikaisen lääkityksen vaikutuksia lapsiin”, Videman kertoo.
Herätevasteita hyödyntävässä tutkimuksessa tehtiin yhteistyötä professori Minna Huotilaisen tutkimusryhmän kanssa. Tutkimusryhmä seuraa mukana olevien lasten kehitystä myös myöhemmin lapsuudessa.
Hankejohtaja Mari Videmanin tutkimusryhmä on tutkinut eri näkökulmista sikiöaikaisen epilepsia- ja masennuslääkealtistuksen vaikutusta vastasyntyneiden aivojen sähköiseen toimintaan sekä sikiöaikaisten altistusten vaikutusta myöhempään kehitykseen.
”Uskomme, että tutkimustieto auttaa tulevaisuudessa epilepsiaa tai masennusta sairastavien ja raskautta suunnittelevien naisten lääkityksen suunnittelemisessa nykyistä turvallisemmaksi”, sanoo Videman.
Viite Epilepsy and Behaviour -tiedelehdessä julkaistuun artikkeliin:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1525505019304639
HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain yli kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 70 tutkimukseen.
Teksti: Teija Riikola
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lastenneurologian erikoislääkäri Mari Videman, p. 050 427 1094, mari.videman@hus.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Distansmottagning även för barn – Nylands Jourhjälp utvidgar sina tjänster17.4.2024 07:15:00 EEST | Tiedote
Nylands Jourhjälp erbjuder från och med den 19 april 2024 möjlighet till distansmottagning även för barnsjukdomar. Läkaren kan i fortsättning träffa barnet och föräldrarna via videosamtal. Orsaken till den utökade tjänsten är dokumenterad erfarenhet av hög kundnöjdhet för distansmottagningen och högklassiga vårdresultat.
Lapsetkin pääsevät etävastaanotolle – Uudenmaan Päivystysapu laajentaa palveluaan17.4.2024 07:15:00 EEST | Tiedote
Uudenmaan Päivystysavussa tarjotaan etävastaanottomahdollisuutta 19.4.2024 alkaen myös lasten sairauksiin. Lääkäri voi tavata lapsen ja hänen vanhempansa jatkossa videon välityksellä. Palvelun laajentamisen taustalla ovat näytöt etävastaanottojen korkeasta asiakastyytyväisyydestä ja laadukkaista hoitotuloksista.
Children will be able to access remote appointments: Medical Helpline in Uusimaa expands its service17.4.2024 07:15:00 EEST | Press release
The Medical Helpline in Uusimaa will offer remote appointments for children’s illnesses as well starting April 19, 2024. A doctor can hold a remote video consultation with the child and parent. The service expansion is supported by evidence of high client satisfaction and excellent treatment outcomes in remote appointments.
Sockervärdena hos barn med diabetes kan hållas under kontroll med en smartpump11.4.2024 12:02:08 EEST | Tiedote
En självreglerande insulinpump håller sockervärdena hos barn med diabetes stabila, till och med på samma nivå som hos friska barn.
Diabeteslasten sokeriarvot pysyvät älypumpulla kurissa11.4.2024 12:02:08 EEST | Tiedote
Itsesäätävä insuliinipumppu pitää diabetesta sairastavien lasten sokeriarvot vakaina, jopa terveiden tasolla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme