Raskaudenajan epilepsialääkitys vaikuttaa vastasyntyneen äänteiden prosessointiin
Länsimaissa raskaana olevista naisista 0,3–0,7 prosenttia sairastaa epilepsiaa ja heistä lähes kaikilla on epilepsialääkitys. Epilepsialääkkeiden tiedetään muuttavan vastasyntyneen aivojen sähköistä toimintaa ja lisäävän kehityshäiriöiden riskiä.
Epilepsian hoitoon on useita eri mekanismein vaikuttavia lääkkeitä.Tutkimustietoa tarvitaan, jotta raskauden aikainen hoito olisi mahdollisimman turvallista niin syntyvän lapsen kuin äidinkin kannalta.
Epilepsy and Behaviour -tiedelehdessä julkaistun suomalaisen tutkimuksen perusteella sikiöaikainen altistuminen epilepsialääkitykselle saattaa muuttaa vastasyntyneen äänteiden erottelukykyä. Erityisesti tunnesisältöisten äänteiden erottelukykykyyn liittyvät kuulovasteet erosivat tutkimuksessa epilepsialääkkeille alistuneiden ja altistumattomien välillä.
Muutos varhaisessa äänteiden prosessoinnissa
Aiemmista tutkimuksista saadun tiedon perusteella tiedetään, että valproaatti-altistus heikentää lapsen kielellisten ja sosiaalisten taitojen kehittymistä ja lisää autismikirjon häiriöiden riskiä.
Valproaatti-lääkitystä ei siis suositella hedelmällisessä iässä oleville naisille lainkaan.
”Tässä tutkimuksessa saimme tietoa sikiöaikaisen epilepsialääkealtistuksen vaikutuksesta varhaiseen kuulonvaraisen tiedon prosessointiin. Muutos tunnesisältöisten äänteiden erottelukyvyssä saattaisi olla varhainen merkki sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteista”, lastenneurologian erikoislääkäri Mari Videman sanoo HUS Lasten ja nuorten sairauksien ja Helsingin yliopiston BaBa tutkimuskeskuksesta.
”Tämän tutkimuksen löydökset ovat alustavia ja asiaa tulee tutkia lisää laajemmalla aineistolla. Löydökset antavat kuitenkin sellaista tietoa aivojen sähköisen toiminnan mekanismeista, joka saattaa auttaa oppimisvaikeuksien arviointimenetelmien kehittämisessä”, Videman jatkaa.
Vastasyntyneet otollisia aivotutkimukselle
Tutkimuksessa oli mukana 36 yleisimmin käytetylle epilepsialääkitykselle sikiöaikana altistunutta ja 46 lääkitykselle altistumatonta vastasyntynyttä.
Lapset tutkittiin kahden viikon iässä ja nukkuessaan. Heille annettiin toistuva ääniärsyke, jossa samat tavut ilmaistiin joko eri tunteella, kuten iloisesti, vihaisesti ja surullisesti, tai muutoin eri tavalla, kuten äänteen taajuutta, kestoa tai äänenvoimakkuutta vaihtamalla. Samanaikaisesti mitattiin lasten aivojen sähköistä vastetta ääniärsykkeille EEG eli aivosähkökäyrätutkimuksella.
Arvioinnissa käytettiin MMN eli mismatch negativity response -menetelmää, joka heijastaa aivokuoren reaktiota ääniärsykkeessä tapahtuvaan muutokseen. Sen avulla voidaan arvioida lasten aivojen tapaa käsitellä ärsykkeitä ja niihin liittyviä kognitiivisia toimintoja, kuten äänteiden erottelua, tunnistamista tai muistamista.
”Tutkimus jo vastasyntyneisyyskaudella vähentää muiden kehitykseen vaikuttavien tekijöiden sekoittavaa vaikutusta, esimerkiksi vuorovaikutustekijöiden ja virikeympäristön. Vastasyntyneet ovat ihanteellisessa iässä, kun halutaan selvittää raskaudenaikaisen lääkityksen vaikutuksia lapsiin”, Videman kertoo.
Herätevasteita hyödyntävässä tutkimuksessa tehtiin yhteistyötä professori Minna Huotilaisen tutkimusryhmän kanssa. Tutkimusryhmä seuraa mukana olevien lasten kehitystä myös myöhemmin lapsuudessa.
Hankejohtaja Mari Videmanin tutkimusryhmä on tutkinut eri näkökulmista sikiöaikaisen epilepsia- ja masennuslääkealtistuksen vaikutusta vastasyntyneiden aivojen sähköiseen toimintaan sekä sikiöaikaisten altistusten vaikutusta myöhempään kehitykseen.
”Uskomme, että tutkimustieto auttaa tulevaisuudessa epilepsiaa tai masennusta sairastavien ja raskautta suunnittelevien naisten lääkityksen suunnittelemisessa nykyistä turvallisemmaksi”, sanoo Videman.
Viite Epilepsy and Behaviour -tiedelehdessä julkaistuun artikkeliin:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1525505019304639
HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain yli kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 70 tutkimukseen.
Teksti: Teija Riikola
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lastenneurologian erikoislääkäri Mari Videman, p. 050 427 1094, mari.videman@hus.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme