Raskausdiabetes suurentaa sikiön synnytyksenaikaisen hapenpuutteen riskiä

Joka viidennellä synnyttäjällä todettiin Suomessa raskausdiabetes vuonna 2019. Raskausdiabetes suurentaa äidin riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen tulevaisuudessa. Raskausdiabeteksen merkittävin seuraus on kuitenkin sikiön liikakasvu eli makrosomia. Makrosomia lisää sekä lapsen että äidin synnytysvaurioita, aiheuttaa sikiön happivajetta ja lisää vastasyntyneen syntymään liittyviä komplikaatioita.
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkimusryhmä osoitti, että äidin raskausdiabetes on itsenäinen sikiön synnytyksenaikaisen hapenpuutteen riskiä suurentava tekijä. Tutkimus on julkaistu Acta Diabetologica -tiedejulkaisussa.
Tutkimuksessa selvisi myös, että raskausdiabetes lisäsi sikiöiden alttiutta synnytyksenaikaiselle hapenpuutteelle sikiön koosta riippumatta.
– Vastasyntyneen happivajeen ja siitä johtuvan huonokuntoisuuden riski oli raskausdiabeetikkoäitien sikiöillä lähes seitsemänkertainen ei-diabeetikkojen sikiöihin verrattuna, kertoo tutkija Mikko Tarvonen. Riski vastasyntyneen elvytyksen tarpeelle oli tulosten perusteella kymmenkertainen.
Happivajeella on sikiön elimistössä lyhyt- ja pitkäaikaisia vaikutuksia, ja pahimmillaan se voi johtaa sikiön aivovaurioon ja kuolemaan.
– Hapenpuutteesta johtuva vaurio on inhimillisen kärsimyksen lähde lapselle itselleen ja hänen lähipiirilleen. Lisäksi hapenpuutteen aiheuttamien vaurioiden hoitaminen on yhteiskunnalle erittäin kallista, Tarvonen kertoo.
Sikiön sykekäyrän seuranta paljastaa happivajeen riskin
Sikiön hapenpuute voidaan tunnistaa synnytyksenaikaisessa sykekäyrässä. Siinä esiintyvä siksak-löydös on alkavan happivajeen merkki sekä normaaleissa että raskausdiabeteksen komplisoimissa raskauksissa.
Sikiön sykettä ja kohdun supistuksia seuraava elektroninen rekisteröinti eli kardiotokografia (KTG) on synnytyksen aikana rutiiniluonteisesti suoritettava valvontatoimenpide kaikissa sairaalasynnytyksissä Suomessa. Toistaiseksi dieetillä hoidettava raskausdiabetes ei ole ollut aihe jatkuvalle KTG-rekisteröinnille synnytyksen ajan.
– Tutkimustulostemme perusteella sikiön sykekäyrän tehostettu seuranta synnytyksen aikana on raskausdiabeteksessa perusteltua. Happivajeeseen viittaava siksak-löydös voitaisiin näin havaita ajoissa ja varmistaa synnytyksen ja syntymän turvallisuus, Tarvonen selittää.
Sikiön sykekäyrän seurannassa synnytyksen aikana tulee ottaa huomioon myös synnyttäjän toiveet ja kokemukset.
– KTG-monitorointi vähentää jonkin verran synnyttäjän mahdollisuuksia liikkua synnytyksen aikana. Tutkimustulostemme perusteella sikiön voinnin valvontaa voitaisiin kuitenkin jatkossa kohdentaa aiempaa selkeämmin niihin sikiöihin, jotka hyötyvät tarkemmasta seurannasta, Tarvonen huomauttaa.
– Raskausdiabeteksen hoito ja seuranta on moniammatillista yhteistyöstä, jossa synnyttäjä ja syntyvä lapsi ovat keskiössä. Uusi tutkimustieto toivottavasti edistää synnytysten turvallisuutta - niin sikiön happivajetta ehkäisemällä kuin synnyttäjän turvallista kokemusta vahvistamalla, hän täsmentää.
Terveelliset elintavat auttavat ehkäisemään raskausdiabetesta
Ylipaino, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio ovat merkittäviä raskausdiabeteksen riskitekijöitä. Aiemman tutkimusnäytön perusteella raskausdiabeteksen riskejä voidaan raskausaikana pienentää merkittävästi terveellisillä elintavoilla ja hyvällä verensokeritasapainolla.
– Normaalipainoisiakin raskausdiabeetikoissa on, heillä taustalla on todennäköisesti geneettinen alttius. Mutta hekin hyötyvät riittävästä liikunnasta ja terveellisistä elintavoista, Tarvonen lisää.
Lisätietoja
Mikko Tarvonen, kätilö, tutkija, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
mikko.tarvonen@hus.fi
p. 040 328 3120
Tutkimusartikkeli: Mikko Tarvonen, Petteri Hovi, Susanna Sainio, Piia Vuorela, Sture Andersson, Kari Teramo: Intrapartal cardiotocographic patterns and hypoxia-related perinatal outcomes in pregnancies complicated by gestational diabetes mellitus. Acta Diabetologica, 2021. DOI:10.1007/s00592-021-01756-0
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme