Joka viidennellä synnyttäjällä todettiin Suomessa raskausdiabetes vuonna 2019. Raskausdiabetes suurentaa äidin riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen tulevaisuudessa. Raskausdiabeteksen merkittävin seuraus on kuitenkin sikiön liikakasvu eli makrosomia. Makrosomia lisää sekä lapsen että äidin synnytysvaurioita, aiheuttaa sikiön happivajetta ja lisää vastasyntyneen syntymään liittyviä komplikaatioita.

Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkimusryhmä osoitti, että äidin raskausdiabetes on itsenäinen sikiön synnytyksenaikaisen hapenpuutteen riskiä suurentava tekijä. Tutkimus on julkaistu Acta Diabetologica -tiedejulkaisussa.

Tutkimuksessa selvisi myös, että raskausdiabetes lisäsi sikiöiden alttiutta synnytyksenaikaiselle hapenpuutteelle sikiön koosta riippumatta. 

– Vastasyntyneen happivajeen ja siitä johtuvan huonokuntoisuuden riski oli raskausdiabeetikkoäitien sikiöillä lähes seitsemänkertainen ei-diabeetikkojen sikiöihin verrattuna, kertoo tutkija Mikko Tarvonen. Riski vastasyntyneen elvytyksen tarpeelle oli tulosten perusteella kymmenkertainen.

Happivajeella on sikiön elimistössä lyhyt- ja pitkäaikaisia vaikutuksia, ja pahimmillaan se voi johtaa sikiön aivovaurioon ja kuolemaan.

– Hapenpuutteesta johtuva vaurio on inhimillisen kärsimyksen lähde lapselle itselleen ja hänen lähipiirilleen. Lisäksi hapenpuutteen aiheuttamien vaurioiden hoitaminen on yhteiskunnalle erittäin kallista, Tarvonen kertoo.

Sikiön sykekäyrän seuranta paljastaa happivajeen riskin

Sikiön hapenpuute voidaan tunnistaa synnytyksenaikaisessa sykekäyrässä. Siinä esiintyvä siksak-löydös on alkavan happivajeen merkki sekä normaaleissa että raskausdiabeteksen komplisoimissa raskauksissa. 

Sikiön sykettä ja kohdun supistuksia seuraava elektroninen rekisteröinti eli kardiotokografia (KTG) on synnytyksen aikana rutiiniluonteisesti suoritettava valvontatoimenpide kaikissa sairaalasynnytyksissä Suomessa. Toistaiseksi dieetillä hoidettava raskausdiabetes ei ole ollut aihe jatkuvalle KTG-rekisteröinnille synnytyksen ajan.

– Tutkimustulostemme perusteella sikiön sykekäyrän tehostettu seuranta synnytyksen aikana on raskausdiabeteksessa perusteltua. Happivajeeseen viittaava siksak-löydös voitaisiin näin havaita ajoissa ja varmistaa synnytyksen ja syntymän turvallisuus, Tarvonen selittää.

Sikiön sykekäyrän seurannassa synnytyksen aikana tulee ottaa huomioon myös synnyttäjän toiveet ja kokemukset.

– KTG-monitorointi vähentää jonkin verran synnyttäjän mahdollisuuksia liikkua synnytyksen aikana. Tutkimustulostemme perusteella sikiön voinnin valvontaa voitaisiin kuitenkin jatkossa kohdentaa aiempaa selkeämmin niihin sikiöihin, jotka hyötyvät tarkemmasta seurannasta, Tarvonen huomauttaa.

– Raskausdiabeteksen hoito ja seuranta on moniammatillista yhteistyöstä, jossa synnyttäjä ja syntyvä lapsi ovat keskiössä. Uusi tutkimustieto toivottavasti edistää synnytysten turvallisuutta - niin sikiön happivajetta ehkäisemällä kuin synnyttäjän turvallista kokemusta vahvistamalla, hän täsmentää.

Terveelliset elintavat auttavat ehkäisemään raskausdiabetesta

Ylipaino, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio ovat merkittäviä raskausdiabeteksen riskitekijöitä. Aiemman tutkimusnäytön perusteella raskausdiabeteksen riskejä voidaan raskausaikana pienentää merkittävästi terveellisillä elintavoilla ja hyvällä verensokeritasapainolla.

– Normaalipainoisiakin raskausdiabeetikoissa on, heillä taustalla on todennäköisesti geneettinen alttius. Mutta hekin hyötyvät riittävästä liikunnasta ja terveellisistä elintavoista, Tarvonen lisää.

Lisätietoja

Mikko Tarvonen, kätilö, tutkija, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
mikko.tarvonen@hus.fi

p. 040 328 3120

Tutkimusartikkeli: Mikko Tarvonen, Petteri Hovi, Susanna Sainio, Piia Vuorela, Sture Andersson, Kari Teramo: Intrapartal cardiotocographic patterns and hypoxia-related perinatal outcomes in pregnancies complicated by gestational diabetes mellitus. Acta Diabetologica, 2021. DOI:10.1007/s00592-021-01756-0